Äipäx

Hohhoi, viikolla 9 raskaana ja olo ihan naatti. Olen miettinyt yhtälöämme, että miten saada se toimimaan. Miehelläni on ennestään 13v eli kohta pahimmassa murkkuiässä oleva poika, joka asunut nyt kesän luonamme, yleensä kyllä vain lomilla meillä koska asuu kauempana. Työskentelen päiväkodissa 0-3v lasten ryhmässä ja olo on alkanut olla aika raskas ehkä juuri tämän raskauden myötä. Pinna on aika kireällä välistä varsinkin kotona. Töissäkin väsyy jo kovasti pienten kanssa. Tuntuu että en jaksa murrosikäisen tempauksia ja inkutuksia joka asiasta. Poika näyttää uskovan paremmin isäänsä, mutta olen sitä mieltä että myös minua on aikuisena toteltava. Onko muita samassa tilanteessa olevia, miten olette selviytyneet? mietityttää vaan tuon uuden perheenjäsenenkin tulo ja mieheni pojan suhtautuminen häneen,ei murkkuna pidä pienistä lapsista. Töissä pienet tuntuvat välillä imevän kaiken energiani. Saikullekaan ei tässä vaiheessa oikein viitsisi,nyt olisivat hyvät neuvot kalliit. :)
3768
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

pehmentääkkin kyseistä murkkua:) näin meillä ainankin murkkuikäinen aika ilonen pienestä siskostaan (puolikkaasta:))

totta ei sitä aina jaksakkaan mutta kannattaa puhua miehesi kanssa asiasta josko hän jotenkin osaisi auttaa:)

tsemppiä!! ja onnea..

Äänestä

...että jo väsyttää viikolla 9??...
no huhuu sanon minä, et tiedä todellisuudesta mitään ja toisekseen:
kuka käski laittaa kakaraa UUSIperheeseen?
siitä mitään tule kuitenkaan.

Äänestä
  • Tarviiko vastailla asiattomuuksia viesteihin!!!! Jos sulla ei ole onnistunut ja olet noin katkera, älä tartuta sitä muihin kuitenkaan. Ei ketään kiinnosta lukea katkeran akan kommentteja

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Pinja kirjoitti:

Hohhoi, viikolla 9 raskaana ja olo ihan naatti. Olen miettinyt yhtälöämme, että miten saada se toimimaan. Miehelläni on ennestään 13v eli kohta pahimmassa murkkuiässä oleva poika, joka asunut nyt kesän luonamme, yleensä kyllä vain lomilla meillä koska asuu kauempana. Työskentelen päiväkodissa 0-3v lasten ryhmässä ja olo on alkanut olla aika raskas ehkä juuri tämän raskauden myötä. Pinna on aika kireällä välistä varsinkin kotona. Töissäkin väsyy jo kovasti pienten kanssa. Tuntuu että en jaksa murrosikäisen tempauksia ja inkutuksia joka asiasta. Poika näyttää uskovan paremmin isäänsä, mutta olen sitä mieltä että myös minua on aikuisena toteltava. Onko muita samassa tilanteessa olevia, miten olette selviytyneet? mietityttää vaan tuon uuden perheenjäsenenkin tulo ja mieheni pojan suhtautuminen häneen,ei murkkuna pidä pienistä lapsista. Töissä pienet tuntuvat välillä imevän kaiken energiani. Saikullekaan ei tässä vaiheessa oikein viitsisi,nyt olisivat hyvät neuvot kalliit. :)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu