Kavereitten kaa tieteski lähtee aina juttua, mut sit muijien kaa mä en ikinä saa sanottua tai keskusteltua mistään luontevasti. Mä vaan aina kysyn jotain tylsää tai vastaan niin yksinkertaisesti ja nopeasti kuin mahdollista. Aina harkitsen kauheesti mitä sanon tai kysyn ja niin pois päin. En änkytä tai mitään muuta typerää, mutta juttu ei vaan oikein ikinä kulje.
Mikä neuvoksi?
Mikä neuvoksi?
Vastaukset 4
Vanhimmat
...ongelma. Pitää vaan koittaa... jaksaa...
pakko nyt kertoa että mullakin joksus ylä aste aikoina oli ihan sama "ongelma" elikkä olin siin niin ujo etten uskaltanut puhua toisen sukupuolen edustajien kaa, enkä välttämätä edes omaa sukupuolta olevienkaan kaa, mutta en tiedä aikako (ikä) vaiko mikä on muuttanut luonteeni aivan pääin vastaiseksi...Juuri hiljan oli luokkakokous jossa monikaan ei uskonut silmiään että siitän luokan hiljasimmasta peikkotytöstä olikin kasvanut nuori kaunis nainen joka uskalsi sano mielipiteensä ja kommenttinsa joka väliin....
En osaa mitään neuvoja antaa, mutta uskon että viellä rohkastut ja uskallat olla oma itsesi niiden tyttöjenkin edessa;))
Mulla on ihan sama juttu... Siihen ei auta muu kuin harjoittelu, tyttöjen kanssa puhuminen.
Rentoudu ja naura. Ajattele vaikka, että muut on alasti. Tepsii kumman hyvin.