Minä höpö

tässä aamun kauniissa kajastuksesa:
Eeva Kilven runon säkeet:

Sinun jäljiltäsi
katson itseäni:
silmieni ympärillä
onnelliset poimut.



taas ymmärtäköön ken ymmärtää.

12

1585

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Hiukan hassapää mutta se sopinee "toimenkuvaasi"

      Sen onnellisuudenkin ymmärrän oikein hyvin

      • suukot saat sä multa!


      • mite olsis

        josko,,,,,


      • tämä.

        susu oikein vielä toimessa ?


    • Maalaismies*

      "Tämän pitemmälle emme enää pääse:
      katsomme omaa tuhoutumistamme televisiosta."
      Eeva Kilpi "Ennen kuolemaa" (1982).

      • mummeli-36

        kyllä peilistäkin kun harvoin katsoo. Siis sen tuhoutumisen. Joillakin se käy hitaasti joillakin joutuin mutta jos katsot tarpeeksi harvoin on se huomattavissa. Kurttuja ilmestyy sinne tänne ilman meidän lupaamme. Ja siihen ei ees silitysrauta auta. Tosin mie oon lohduttaunu sillä et ne on onnellisia naururyppyjä ja ilman niitä en olis se mikä tännään olen. Ihan kivasti elämään suhtautuva ihminen.


      • TV:stä

        olen joskus kokenut myös tuon pelon tunteen,

        tuhoutumisen,

        lopun lähenemisen ihmisrodulle,

        tuon Eeva Kilven tarkoittaman olon.

        Miksi hirveyksiä tarjoillaan, joka sorttista

        kamaluutta, aivan tuutin täydeltä?

        Miksi ihminen piehtaroi murhissa ja veressä?

        Minulle ne eivät sovi.


      • suopursu33
        TV:stä kirjoitti:

        olen joskus kokenut myös tuon pelon tunteen,

        tuhoutumisen,

        lopun lähenemisen ihmisrodulle,

        tuon Eeva Kilven tarkoittaman olon.

        Miksi hirveyksiä tarjoillaan, joka sorttista

        kamaluutta, aivan tuutin täydeltä?

        Miksi ihminen piehtaroi murhissa ja veressä?

        Minulle ne eivät sovi.

        Entiedä ymmärsinkö väärin tämän tuhoutumisen,

        en katso sitä tuhoutumiseksi jos vanha ihminen kuolee luonnollisen kuoleman ajattelen tätä asiaa

        nykyään aika paljon 80vuotispäiväni lähenee ja mielestäni se on jo melkein huippu ihmiselämässä

        tuntuu että vaikka en ole tällä hetkellä mitenkään sairas vanha vaan olen matkani päässä,

        mitä mieltä te hyvät ystävät olette, onko ajatteluni sairasta itsesääliä vai mitä, onko se

        ohimenevää vai pysyvää kurjaa jos jää pysyväksi.

        Silti tarjoan talon kaikille asukkaille kakkukahvit ja olen kieltänyt lahjat en halua että kenellekään tulee ylimääräistä vaivaa
        mutta teiltä pyytäisin jonkunlaista kannanottoa
        tuntemukseeni onko jollain toisella näitä.


      • suopursu33 kirjoitti:

        Entiedä ymmärsinkö väärin tämän tuhoutumisen,

        en katso sitä tuhoutumiseksi jos vanha ihminen kuolee luonnollisen kuoleman ajattelen tätä asiaa

        nykyään aika paljon 80vuotispäiväni lähenee ja mielestäni se on jo melkein huippu ihmiselämässä

        tuntuu että vaikka en ole tällä hetkellä mitenkään sairas vanha vaan olen matkani päässä,

        mitä mieltä te hyvät ystävät olette, onko ajatteluni sairasta itsesääliä vai mitä, onko se

        ohimenevää vai pysyvää kurjaa jos jää pysyväksi.

        Silti tarjoan talon kaikille asukkaille kakkukahvit ja olen kieltänyt lahjat en halua että kenellekään tulee ylimääräistä vaivaa
        mutta teiltä pyytäisin jonkunlaista kannanottoa
        tuntemukseeni onko jollain toisella näitä.

        Hei! Kyllähän se on sellaista,kun ikää tulee,että
        elämän päättyminen tulee mieleen..Se on väistämättä
        edessä,jonain päivänä.Mutta ,ei kannata murehtia etukäteen.Nautitaan ,niin kauan ,kun heräämme
        uuteen aamuun...Minä välillä katselen laatikoitani,
        pitäisi alkaa heittämään turhaa pois..On siinä jälkipolvilla ihmettelemistä ,miksi olen kaikenlaista säästänyt.Itselleni niissä on
        rakkaita muistoja,mutta eiväthän muut voi sitä ymmärtää.Esim.minulla on säästössä ,ikivanha käsilaukku,joka oli äitini. Hän kuoli,kun olin 7 vuotias,en ole raskinut heittää pois..Ehkä nyt olisi jo aika ja sitten kaikenlaisia kirjeitä..voi voi..pitää kai nekin heittää roskiin.
        Tässä pieni ,Anni Korpelan runo ,elämästä:
        "Elämä ei ole oikopolku,
        kehdosta hautaan,
        ei karkelo eikä leikki
        -eikä siinä totisesti
        olisi mieltäkään.
        Elämä
        on huima nousu
        jyrkännettä ylös,
        lakeutumista alas,
        kompastumista,kaatumista
        ja juoksemista.
        Elämä
        on sokkelotehtävä,
        suunnan etsimistä
        ja löytämistä,
        kiemurainen tie ilman oikopolkua,
        kehdosta hautaan"
        Näinhän se elämä menee..Mukavaa päivää tänäänkin!
        terveisin Irkku


    • Yön vartija

      Yön valvomisestako riippuu että vaikea on ymmärtää toisen ajatuksen juoksua.

    • Vastaan vanhan filosofin sanoin: Elämän tarkoitus on onnellisuus.

    • alituiseen

      Poistelet ketjuja. Outo olet tosi kummajainen. Etkö sitten ymmärrä että siellä poistuu asiallisiakin viestejä. Mitä oikein päässäsi liikkuu? voitko kertoa.
      Ei Bili olut nyt mailla halmeilla.Et voi alituiseen syyttää Biliä viestiesi poistosta!!!!!

    Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ensi kesänä

      Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta
      Ikävä
      66
      3382
    2. Tukalaa kuumuutta

      Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh
      Ikävä
      46
      3192
    3. Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.

      Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      123
      2718
    4. Sinä, ihastukseni

      Mitä haluaisit tehdä kanssani ensimmäisenä?
      Ihastuminen
      43
      2548
    5. Tiedät ettei tule toimimaan.

      Mielenterveys ei kummallakaan kestä.
      Ikävä
      31
      1953
    6. Okei, myönnetään,

      Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘
      Ikävä
      27
      1860
    7. Onko kaivatullasi

      himmeä kuuppa?
      Ikävä
      48
      1636
    8. Mihin hävisi

      Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä
      Iisalmi
      87
      1495
    9. On jo heinäkuun viimeinen päivä.

      En taida nähdä sinua koskaan.
      Rakkaus ja rakastaminen
      39
      1330
    10. Lähtikö korvat

      puhtaaksi vaikusta?
      Tuusniemi
      82
      1199
    Aihe