Oletko ollut

Aplle sanoisin, kyllä ja monesti, syynä enempi ollut se, että haluan uskoa aina aluksi hyvään toisesta. Pettymyksiä, sokeutta, väärin ymmärtämistä, kohdannut itselle vääränlaisia ihmisiä. Haluilla on suuri merkitys ja myönteisillä asioilla, joille haluaa antaa tilaa omassa arjessa.

Nykyisin osaan paremmin haistaa toisessa sen pahan, epäaitouden, pelaamisen ja läsnä olon puutteen. Paha ihminen paljastaa itsensä käytöksellään, puheillaan, joskus jopa olemuksellaan? Ristiriitaisuudet, epäilyn herääminen toisesta ovat merkkejä, jotka eivät lupaa koskaan mitään hyvää? Silloin pitäisi ymmärtää ottaa etäisyyttä toiseen.

Näin ajattelen nykyisin, liian hyvä ensivaikutelma harvemmin on merkki mistään hyvästä. Kiltti naapurin tyttö- look, tuntuu prinsessalta, josta ei voi ajatella aluksi mitään pahaa, koska...? Voikin olla kaikkea muuta kuin ensivaikutelma antoi ymmärtää?

Haluaa uskoa vain hyviä asioita ja kokee olevansa onnekas hänen kohdalla, kun tällainen sattui osumaan omalle kohdalle? Yleensä pettyy mielikuvaan hänestä lopuksi. Sokeutta, jota haluaa uskoa niin kauan kuin mahdollista, typeryyttä ajatella näin, mut ne tunteet voivat olla petollisia?

Anonyymi00030 kirjoitti:

Aplle sanoisin, kyllä ja monesti, syynä enempi ollut se, että haluan uskoa aina aluksi hyvään toisesta. Pettymyksiä, sokeutta, väärin ymmärtämistä, kohdannut itselle vääränlaisia ihmisiä. Haluilla on suuri merkitys ja myönteisillä asioilla, joille haluaa antaa tilaa omassa arjessa.

Nykyisin osaan paremmin haistaa toisessa sen pahan, epäaitouden, pelaamisen ja läsnä olon puutteen. Paha ihminen paljastaa itsensä käytöksellään, puheillaan, joskus jopa olemuksellaan? Ristiriitaisuudet, epäilyn herääminen toisesta ovat merkkejä, jotka eivät lupaa koskaan mitään hyvää? Silloin pitäisi ymmärtää ottaa etäisyyttä toiseen.

Näin ajattelen nykyisin, liian hyvä ensivaikutelma harvemmin on merkki mistään hyvästä. Kiltti naapurin tyttö- look, tuntuu prinsessalta, josta ei voi ajatella aluksi mitään pahaa, koska...? Voikin olla kaikkea muuta kuin ensivaikutelma antoi ymmärtää?

Haluaa uskoa vain hyviä asioita ja kokee olevansa onnekas hänen kohdalla, kun tällainen sattui osumaan omalle kohdalle? Yleensä pettyy mielikuvaan hänestä lopuksi. Sokeutta, jota haluaa uskoa niin kauan kuin mahdollista, typeryyttä ajatella näin, mut ne tunteet voivat olla petollisia?

Lue lisää

Näinhän se juuri menee, myös miesten kohdalla. Vaikea se kuitenkin on tietää "etukäteen" ennen kuin on tutustunut, että minkälainen ihminen pohjimmiltaan on. Ja sanon taas, että pitäähän sitä oikeasti luottaa ihmisten hyvyyteen... ei tulisi mitään jos ensimmäisenä olisi kaikkia kohtaan epäileväinen ja ajattelisi heistä pahaa. Jäisi kyllä kaikki ihmissuhteet kokematta.
Ap

Anonyymi00031 kirjoitti:

Näinhän se juuri menee, myös miesten kohdalla. Vaikea se kuitenkin on tietää "etukäteen" ennen kuin on tutustunut, että minkälainen ihminen pohjimmiltaan on. Ja sanon taas, että pitäähän sitä oikeasti luottaa ihmisten hyvyyteen... ei tulisi mitään jos ensimmäisenä olisi kaikkia kohtaan epäileväinen ja ajattelisi heistä pahaa. Jäisi kyllä kaikki ihmissuhteet kokematta.
Ap

Lue lisää

Lisään sen verran, että väitän, ettei kenenkään olemuksesta voi oikein päätellä yhtään mitään toisen hyvyydestä tai pahuudesta.

Anonyymi00032 kirjoitti:

Lisään sen verran, että väitän, ettei kenenkään olemuksesta voi oikein päätellä yhtään mitään toisen hyvyydestä tai pahuudesta.

Erehdyksen kautta tulee varautuneemmaksi. Yhden pahan erehdyksen kautta ainakin itse opin sen, että herkkä nainen (arka, ujo) synnyttää kiltin ja hyvän mielikuvan aluksi (olemus), vaikka totuus voi olla kaikkea muuta kuin mitä hyvä mielikuva antoi ymmärtää. Aluksi oli vaikea uskoa sitä pahuuden määrää mikä toisesta paljastui lopuksi.

Jälkiviisasteluna totesin, että taisi olla traumatisoitunut jollain tapaa, hyväksikäytetty ja hyvin epävarma ihminen itsestään. Oli kohdannut prinsessana ilmeisesti monia prinssejä, jotka sitten olivat paljastuneet sammakoiksi? Jos näitä satutermejä käytän?

Synnytti minussa todella raukkamaisen kuvan itsestään, päättelin siitä, että on ilmeisen kovia kokenut nainen? Minun epäilykset olivat heränneet ristiriitaisuuksien kautta, mutta jostain syystä halusin uskoa hyvään hänessä, mikä oli oma moka. Minkä sitä omille tuntemuksilleen voi?

Opinpa kerrasta, en tule vastaavaa kokemaa toiste. Ei ole enää samaa uskoa hyvään toisesta ihmisestä. Hänen kohdalla ajattelin myös aluksi, että minä voisin hänet muuttaa muuksi siitä pahasta, jota koin välillä hänestä (tuntemukset). Hyvällä ei saanut kuin lisää pahaa aikaan hänessä. Tunne ihmisenä tätä oli vaikea itse ymmärtää.

Anonyymi00033 kirjoitti:

Erehdyksen kautta tulee varautuneemmaksi. Yhden pahan erehdyksen kautta ainakin itse opin sen, että herkkä nainen (arka, ujo) synnyttää kiltin ja hyvän mielikuvan aluksi (olemus), vaikka totuus voi olla kaikkea muuta kuin mitä hyvä mielikuva antoi ymmärtää. Aluksi oli vaikea uskoa sitä pahuuden määrää mikä toisesta paljastui lopuksi.

Jälkiviisasteluna totesin, että taisi olla traumatisoitunut jollain tapaa, hyväksikäytetty ja hyvin epävarma ihminen itsestään. Oli kohdannut prinsessana ilmeisesti monia prinssejä, jotka sitten olivat paljastuneet sammakoiksi? Jos näitä satutermejä käytän?

Synnytti minussa todella raukkamaisen kuvan itsestään, päättelin siitä, että on ilmeisen kovia kokenut nainen? Minun epäilykset olivat heränneet ristiriitaisuuksien kautta, mutta jostain syystä halusin uskoa hyvään hänessä, mikä oli oma moka. Minkä sitä omille tuntemuksilleen voi?

Opinpa kerrasta, en tule vastaavaa kokemaa toiste. Ei ole enää samaa uskoa hyvään toisesta ihmisestä. Hänen kohdalla ajattelin myös aluksi, että minä voisin hänet muuttaa muuksi siitä pahasta, jota koin välillä hänestä (tuntemukset). Hyvällä ei saanut kuin lisää pahaa aikaan hänessä. Tunne ihmisenä tätä oli vaikea itse ymmärtää.

Lue lisää

Miten tämä pahuus ilmeni naisessa? Aika paljon käytät voimakkaita sanoja. Ne ovat vain tuntemuksia, jos niitä ei mitenkään perustele.
Sivusta

Anonyymi00037 kirjoitti:

Miten tämä pahuus ilmeni naisessa? Aika paljon käytät voimakkaita sanoja. Ne ovat vain tuntemuksia, jos niitä ei mitenkään perustele.
Sivusta

Ilmeisesti nainen oli paha, kun ei halunnut miehen kanssa suhteeseen.
-Sysipaha nainen

Anonyymi00033 kirjoitti:

Erehdyksen kautta tulee varautuneemmaksi. Yhden pahan erehdyksen kautta ainakin itse opin sen, että herkkä nainen (arka, ujo) synnyttää kiltin ja hyvän mielikuvan aluksi (olemus), vaikka totuus voi olla kaikkea muuta kuin mitä hyvä mielikuva antoi ymmärtää. Aluksi oli vaikea uskoa sitä pahuuden määrää mikä toisesta paljastui lopuksi.

Jälkiviisasteluna totesin, että taisi olla traumatisoitunut jollain tapaa, hyväksikäytetty ja hyvin epävarma ihminen itsestään. Oli kohdannut prinsessana ilmeisesti monia prinssejä, jotka sitten olivat paljastuneet sammakoiksi? Jos näitä satutermejä käytän?

Synnytti minussa todella raukkamaisen kuvan itsestään, päättelin siitä, että on ilmeisen kovia kokenut nainen? Minun epäilykset olivat heränneet ristiriitaisuuksien kautta, mutta jostain syystä halusin uskoa hyvään hänessä, mikä oli oma moka. Minkä sitä omille tuntemuksilleen voi?

Opinpa kerrasta, en tule vastaavaa kokemaa toiste. Ei ole enää samaa uskoa hyvään toisesta ihmisestä. Hänen kohdalla ajattelin myös aluksi, että minä voisin hänet muuttaa muuksi siitä pahasta, jota koin välillä hänestä (tuntemukset). Hyvällä ei saanut kuin lisää pahaa aikaan hänessä. Tunne ihmisenä tätä oli vaikea itse ymmärtää.

Lue lisää

Ongelma oli siinä, että en ollut prinsessa enkä kiltti naapurintyttö, vaan paljon monimutkaisempi kokonaisuus. Ei koskaan tutustuttu toisiimme. Olisin halunnut kyllä, tarjosin tilaisuuksia, mutta pidit tiukasti erilaisista rooleistasi kiinni. Ja myös siitä, millaisena halusit minut nähdä. Olet hyvin konservatiivinen naiskäsityksissäsi, mitä en olisi ikinä juuri sinusta uskonut.

Mitään traumoja mulla ei ole miehiin liittyen. Ketään en muista pahalla, eikä kenestäkään "prinssistä" ole paljastunut suhteessa sammakkoa. Yksi nuoruuden poikaystävä oli sairaalloisen mustasukkainen ( ilman aihetta), mutta tajusin myöhemmin sen johtuneen hänen sairaudestaan (skitsofrenia) Suhteita minulla on tosin ollut hyvin vähän. Yhden illan juttuja ei lainkaan.

Sinuun en päässyt tutustumaan, joten susta en tiedä. Paljon uutta kyllä ilmeni, myös sellaista, mistä en todellakaan pitänyt. Ehkä niille olisi selvinnyt joku selitys, jos oikeasti olisi tutustuttu. Esim.ystävyyden tai työkaveruuden myötä. Sitä olisin toivonut, koska edelleen pidin sinusta, kaikesta huolimatta.

Mut nyt lounastauko loppui. Heipä hei. Ehkä joskus vielä palaamme aiheeseen. Mieluiten IRL. Mut ei ole pakko, jos pelottaa.
(Kuin hänelle.)

Anonyymi00037 kirjoitti:

Miten tämä pahuus ilmeni naisessa? Aika paljon käytät voimakkaita sanoja. Ne ovat vain tuntemuksia, jos niitä ei mitenkään perustele.
Sivusta

Jouduin kokemaan syytöksiä, jotka olivat valheiden värittämiä ja lopuksi vielä uhriutui. Minä olin vainoaja hänelle, vaikka hän kulki enemmän minun kuin minä hänen perässä. Minä halusin saada varmuutta häneen, että olisiko hän sen kaiken vaivan arvoinen? (Ei ollut, tämä jälkiviisautta).

Kannattaako tilannetta jatkaa? Jos olisin tiennyt hänen todellisen luonteen silloin, touhu olisi loppunut samantien. Minun oli vaikea ymmärtää tilannetta, mihin toinen minut ajoi raukkamisuuttaan. Minä maksoin kokemastani kalliisti, ehkä katkeroiduin myös, koska oli vaikea ymmärtää kaiken jälkeen, mihin se kaikki lopulta johti. Epäoikeudenmukaisuutta.

Olin liian hyvään uskova ja halusin ajatella kaiken hyvän kautta häneen, annoin paljon anteeksi, koska ajattelin, että toinen voi todella pahoin ja sisimmässään ajatteli minusta hyvää (ensivaikutelma, hymy kohtaamisissa)? Olin liian hyvään uskova hänen suhteen. Missään vaiheessa en ollut painostava häntä kohtaan, enkä aggressiivinen.

Enemmänkin pyrin olemaan näkymätön hänelle kuin näkyvä. Hänen suhtautuminen oli muuttunut muuksi siitä, mitä oli aluksi. Hänen suhtautuminen oli minuun myöhemmin kettumainen, halusi ilmeisesti kostaa jotain kokemaansa traumaa menneisyydestä, johon koki minut hyväksi kohteeksi? Millään muulla en tätä ansan virittelyä hänellä pysty perustelemaan?

Aistin, että minun rahkeet puolustaa itseäni oikeudessa olivat lähes mitättömät toisen uhriutumisen ja itkujen vuoksi. Suhtautuminen käräjillä oli kuin olisin syytettynä jostain pahemmastakin rikoksesta. Itse olin kokenut aiemmin burn outin työelämässä ja siksi olin aika huonoissa lähtökohdissa puolustamaan itseäni.

Luotiin ilmapiiri, että minun täytyy ymmärtää uhriutuvaa, jota ymmärsin vähän liikaakin silloin. Hän ei pelännyt minua, sen toi julkikin käräjillä. Muuten kaikki oli enemmän valhetta kuin totta. Tämän todennut jälkiviisaana itselle, silloin en ollut kykenevä puolustamaan itseäni riittävästi.

Nykyisin ajattelen, etten halua nähdä häntä enää ikinä (katkeroiduin hänelle). En arvosta mitään hänessä, hänen tekojensa vuoksi. Ymmärtäminen loppui aika pian käräjien jälkeen, kun tajusin, minkälaisen ihmisen kanssa olin ollut tekemisissä. Aistimukset ja olettamukset voivat johtaa harhojen tielle. Puhukaa, älkää olettako toisesta liikoja?

Anonyymi00033 kirjoitti:

Erehdyksen kautta tulee varautuneemmaksi. Yhden pahan erehdyksen kautta ainakin itse opin sen, että herkkä nainen (arka, ujo) synnyttää kiltin ja hyvän mielikuvan aluksi (olemus), vaikka totuus voi olla kaikkea muuta kuin mitä hyvä mielikuva antoi ymmärtää. Aluksi oli vaikea uskoa sitä pahuuden määrää mikä toisesta paljastui lopuksi.

Jälkiviisasteluna totesin, että taisi olla traumatisoitunut jollain tapaa, hyväksikäytetty ja hyvin epävarma ihminen itsestään. Oli kohdannut prinsessana ilmeisesti monia prinssejä, jotka sitten olivat paljastuneet sammakoiksi? Jos näitä satutermejä käytän?

Synnytti minussa todella raukkamaisen kuvan itsestään, päättelin siitä, että on ilmeisen kovia kokenut nainen? Minun epäilykset olivat heränneet ristiriitaisuuksien kautta, mutta jostain syystä halusin uskoa hyvään hänessä, mikä oli oma moka. Minkä sitä omille tuntemuksilleen voi?

Opinpa kerrasta, en tule vastaavaa kokemaa toiste. Ei ole enää samaa uskoa hyvään toisesta ihmisestä. Hänen kohdalla ajattelin myös aluksi, että minä voisin hänet muuttaa muuksi siitä pahasta, jota koin välillä hänestä (tuntemukset). Hyvällä ei saanut kuin lisää pahaa aikaan hänessä. Tunne ihmisenä tätä oli vaikea itse ymmärtää.

Lue lisää

Noinhan se juuri menee, miten sitä haluaa toisen nähdä. Kuitenkin ja nimenomaan, että haluaa, vaikka toinen oikeasti voi itseasiassa näyttää ihan muuta, mutta rakkauslasit päässä, sitä näkee mitä haluaa. Lisäksi on asioita, mitkä ihmisistä tulee esiin vasta tietyissä tilanteissa ja jos puuttuu kyky kommunikoida ja se halu uskoa toisesta hyvää, niin ei voi tuoda kenestäkään esiin, kuin sen huonoimman.
Olen siis edelleen sitä mieltä, että ihmisistä pitää uskoa ennemmin hyvää, kuin pahaa, kunnes toisin todistetaan.

Jep, eaim se kiinnostaakin kuin kilo kiviä kun joku groupie kulmilta syyllistää itse aiheutettujen ongelmien vuoksi ja pitää mulkoiluaan muiden nimissä isona urotekona

Kenellä?

Anonyymi00009 kirjoitti:

Kenellä?

Suhtaudu tähän vaikka niin, että ihan koko netti niin pääset ikäänkuin helpommalla. Sivusta

Anonyymi00007 kirjoitti:

Jep, eaim se kiinnostaakin kuin kilo kiviä kun joku groupie kulmilta syyllistää itse aiheutettujen ongelmien vuoksi ja pitää mulkoiluaan muiden nimissä isona urotekona

Eilen tavan tallaaja tänään heitteri kuustoista tusinassa evil eyn kera

Ei tule meitä enää. Se on nyt loppu. Etsi vaan parempi

Anonyymi00008 kirjoitti:

Ei tule meitä enää. Se on nyt loppu. Etsi vaan parempi

Tuleepas!

Ai stana, jos hän kehtaisi sanoa noin 😆

Anonyymi00014 kirjoitti:

Ai stana, jos hän kehtaisi sanoa noin 😆

Kyllä kehtaan!

Anonyymi00014 kirjoitti:

Ai stana, jos hän kehtaisi sanoa noin 😆

😉🤭

Ei tästä elämästä mitään tulisi, jos ei pitäisi lähtökohtaisesti ihmisiä vilpittöminä! Pettymyksiä tulee aina valitettavasti.

No kerro ihmeessä mitä sinun päätteeltä naisia esittävä keke tällä kertaa lähes purskahti, niin saavat nämä piip kärsimysfiksoituneet päivän doussinsa. TT

Anonyymi00013 kirjoitti:

Ei tästä elämästä mitään tulisi, jos ei pitäisi lähtökohtaisesti ihmisiä vilpittöminä! Pettymyksiä tulee aina valitettavasti.

Saatko henkistä tyydytystä siitä että setämieshymistelet palstasedälle?

Anonyymi00017 kirjoitti:

Saatko henkistä tyydytystä siitä että setämieshymistelet palstasedälle?

Saan henkistä tyydytystä siitä, että sinä kommenteillasi tuot jatkuvasti esille omaa yksinkertaisuuttasi.

Anonyymi00019 kirjoitti:

Saan henkistä tyydytystä siitä, että sinä kommenteillasi tuot jatkuvasti esille omaa yksinkertaisuuttasi.

No olipa noheva vastaus taas. Oletatko edelleen käyväsi ns kukkotappelun merkeissä tätä nk taistoa, sillä naisiin suhtaudut juurikin tuolla tavalla, että verbaliikkamme yltää korkeintaan tuon palstaäijän tuottamalle tasolle?

Anonyymi00022 kirjoitti:

No olipa noheva vastaus taas. Oletatko edelleen käyväsi ns kukkotappelun merkeissä tätä nk taistoa, sillä naisiin suhtaudut juurikin tuolla tavalla, että verbaliikkamme yltää korkeintaan tuon palstaäijän tuottamalle tasolle?

Lue lisää

Mene nyt vaikka selaamaan vanhoja puhelinluetteloita... ihan yhtä pätevää!

Anonyymi00025 kirjoitti:

Mene nyt vaikka selaamaan vanhoja puhelinluetteloita... ihan yhtä pätevää!

Ymmärränkö oikein. että tämä palstaäijän tuottama mieskeskeinen -ja riippuvainen nk surkunarratiivi on sinulle psykologisesti hyvin tärkeä jostain syystä?

Anonyymi00027 kirjoitti:

Ymmärränkö oikein. että tämä palstaäijän tuottama mieskeskeinen -ja riippuvainen nk surkunarratiivi on sinulle psykologisesti hyvin tärkeä jostain syystä?

Et!

Tuskin!

Anonyymi00020 kirjoitti:

Tuskin!

Mitä esim en tietäisi. Mut tiesitkö et miesten naururypyt on minusta seksikäitä.

Anonyymi00026 kirjoitti:

Mitä esim en tietäisi. Mut tiesitkö et miesten naururypyt on minusta seksikäitä.

Sitä en kyllä tiennyt :-O

Toi on hyvä lähtökohta... meinaan siihen, ettei koskaan mistään tule valmista, kun ei muutkaan!

Mikä on sellainen toimenkuva?

Anonyymi00044 kirjoitti:

Mikä on sellainen toimenkuva?

Poliisi monimutkaisessa maailmassa

Anonyymi00045 kirjoitti:

Poliisi monimutkaisessa maailmassa

Ne on ne puuttuvat määrärahat ;-)