jostain sukunimestä.
Vaihtunut nimi,tuskin se on traumaa lapselle aiheuttanut.Se,että lapsi ei voi asua vanhempiensa kanssa,sillä on kauaskantoiset seuraukset.
Käyttäkää energiaa yhtä sinnikkäästi kuin täällä netissä,rakkaisiin lapsiinne.Välttynevät ehkä pahoilta sijaisvanhemmilta.
Vaihtunut nimi,tuskin se on traumaa lapselle aiheuttanut.Se,että lapsi ei voi asua vanhempiensa kanssa,sillä on kauaskantoiset seuraukset.
Käyttäkää energiaa yhtä sinnikkäästi kuin täällä netissä,rakkaisiin lapsiinne.Välttynevät ehkä pahoilta sijaisvanhemmilta.
Vastaukset 9
Vanhimmat
kaveria ei jätetä.
Ja sijareilla ei ole oikein kaveria sosiaalista.
Ja sosiaali ei ole nykypäivänä kenenkään kaveri.
Meille sijoitettiin lapsi suoraan laitokselta ja nyt hän on 10v. Hän on oppinut että hänellä on tietty sukunimi (biologisen isän nimi). Yhtenä kauniina päivänä lapselle tuli postissa uusi Kela-kortti jossa oli hänelle uusi sukunimi, biologisen äidin tyttönimi. Siitäkös lapsi suuttui, isän nimi on aina ollut hänelle tärkeä ja hän ei voinut ymmärtää miksi äiti oli mennyt vaihtamaan sukunimen häneltä kysymättä. Sitä ihmettelen myös minä sijarina sekä biologinen isä. Äidillä on yksinhuoltajuus ja sen turvin hän on pystynyt nimen vaihtamaan. Kouluikäiselle lapselle sukunimen vaihtaminen ihan yllättäen on tosi iso asia. Hän on luonut oman identiteettinsä tietyllä nimellä ja yhtä äkkiä hän onkin ihan eri niminen. Ei se ole aikuisellekaan helppoa, saatikka lapselle. Ja vielä lapselle, joka on muutenkin erilainen. Kyllä vanhempien olisi syytä tarkkaan miettiä mitä tekevät ja kysyä myös lapsen mielipidettä asioista.
muuttaa takaisin sukunimensä isänsä sukuun, kun täyttää 18-vuotta. Vaikka varmaan se tuntuu nyt hänestä kamalalta, jos äiti on tehnyt hänen tahtonsa vastaisesti.
Olen samaa mieltä, jotta kyllä lapsen pitäisi saada olla identityytensä takia sitä sukua mitä alunperin on. Se on henk.kohtainen kantani, mielestäni erittäin tärkeä asia, koko lapsen sielulle, oli äidin huonot välit millaiset tahansa lapsen isään. Ei geenejä voi muuttaa, ja nimi ei miestä pahenna, jos ei mies nimeään.
Joten kunniaan miehen sukunimi lapselle, niin kuin luoja sen on tarkoittanutkin.
"Joten kunniaan miehen sukunimi lapselle, niin kuin luoja sen on tarkoittanutkin. by piilipuu"
Siis miten niin miehen sukumini, selittäisitkö asiaa vähän tarkemmin?
Kiitos Piilipuu!
"Olen samaa mieltä, jotta kyllä lapsen pitäisi saada olla identityytensä takia sitä sukua mitä alunperin on"
by piilipuu
identityytensä???? suomentaisitko?
Lapsi todellakin voi muuttaa sukunimensä takaisin, mutta kyllä tuo yli 8 vuotta on pitkä aika pienen koululaisen mielestä. Ei millään lähtisi yhtäaikaa koulukaverien kanssa hammaslääkäriin yms. koska pelkää kaverien kuulevan uuden sukunimen. Lapsi tietää että äiti kosti tällä tavalla sen, että lapsella on kiinteämmät välit isään kuin äitiin. Näissä tilanteissa tunnen itseni todella pieneksi. Lapsen paras on minulle se tärkein ja sydäntä raastaa kun biologiset vanhemmat tappelevat keskenään siitä, kumpi on lapselle tärkeämpi.
äiti menetti viimeisetkin pisteensä. Takuu varmasti lapsi on entistä enemmän isänsä perään. Tämä yhteinen ongelma vain lähentää heitä entisestään.
Olipa todella fiksua äidiltä.
siihen identiteettisyys kysymykseen, olen omalta kohdin tutkinut isieni sukua 1700-luvulle asti, silloin kun odotin ensimmäistä lasta, siis tutkin omalta puolelta isäni sukua.
Ja kun sen tein, tuli pakostakin mietittyä heidän kohtaloitaan, perhekokojaan, silloin ei erottu, silloin kuoltiin, sotiin, kulkutauteihin...kun sitä tutkin..mieleni kirkastui, jotta lapsen pitää saada pitää aina isänsä sukunimi. Oli äiti sitten mitä mieltä tahansa.
Ja lapsi saa sitten itse ajatella asian miten haluaa, kun tulee aikuiseksi. Ja tehdä omat päätöksensä. Mutta sukunimi kunniaan.
tyttö tuli perheeseen 1,5 vuotiaana tapasi biovanhmpiaan koko sijoituksen ajan säännöllisesti. Täytettyään 18 teimme adoptiopaperit eikä sukunimi enää aikuisena muuttunut automaatisesti adoption myötä vaan se täytyi erikseen maksettuna muuttaa.Meille vanhemmille hänen sukunimensä ei ollut tärkeä mutta hän itse nimenomaan halusi sen muuttaa. Että näinkin voi olla, lapsi kyllä kiinnittyy perheeseen oli vanhemmat sitten bio tai sijais sellaisia
on sitten selvä asia, kun hän on yli 18-vuotta ja itse niin halusi.
Siihen ei kellään muulla ole mitään sanottavaa, ja niin pitää ollakin, hänestähän on tullut teikäläinen, kaikella sielullaan, hänen omasta tahdostaan, ja vanhemmat ovat suostuneet adoptioon, joten parempi tuntea nimellisestikin teidän nimellänne. Jota hän ylpeänä kantaa.