Miksi joku ei haluaisi asua höyrynsululla varustetussa asunnossa. Höyrynsululla saadaan sisäilman kosteus nousemaan, kun kosteutta ei vuodateta ulos. Toinen hengittävyyteen liitetty seikka on materiaalien kosteutta tasapainottava seikka, mutta tämäkin paranee kun laitetaan höyrynsulku oikeaan paikkaan. Eli haluan kuulla miksi pitäisi olla hengittävä rakennne? ITse jo perustelin miksi ei eli huoneilman kosteuden takia.
JOS VASTAAT, PERUSTELE VASTAUKSESI!
JOS VASTAAT, PERUSTELE VASTAUKSESI!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Eipa taida olla isoa eroa ilmankosteuksissa.
Hoyrynsulku on riskirakenne: rakennus- tai kayttovirhesta johtuva hallitsematon vuoto aiheuttaa yhteen pisteeseen kovan ilmavirtauksen, jonka mukana menee kosteutta, joka tiivistyy tod nak vaaraan paikkaan.
Mielestäni hengittävyys on ainoa tapa pärjätä kosteuden kanssa ja välttää kosteusvauriot pitkällä tähtäimellä.
Tätä on helppo verrata esim. puuveneen päällystämiseen lasikuidulla. Lasikuidutuksen jälkeen puinen vene mätänee yleensä muutamassa vuodessa.
Perustelu 1: Kosteus ei tahdo pysyä siellä missä sen pitäisi ja tämän vuoksi mm. kosteusvaurioisia rakennuksia on liikaa, kuten veneitäkin.
Perustelu 2: Rakenteisiin vahingossa päässyt kosteus ei myöskään poistu rakenteista (Kuivu) jos rakenne on kosteusteknisesti huonosti mietitty. Tämän vuoksi mm. ilmarakoja on lisäilty viimeaikoina tiili- ja betonielementtiratkaisuihin.
Sisäilman kosteuden tasapainotus on aika epäoleellinen asia kun kyseessä on koko rakennuksen kosteustekninen toimivuus tai toimimattomuus.
Entä löytyykö perusteluja talossa asuville?
Kun teet kiviainestalon, sisäseinän pinnoitekin toimii useimmiten höyrysulkuna. Avainasia on tehdä talosta mahdollisimman ilmavuodoton. Siis hallitsemattomia vuotokohtia ei saa olla; ne paitsi tuhlaavat energiaa ovat mahdollinen riskipaikka kosteuden kanssa. Käytännössä kysymys on osittain rakenne- ja materiaalivalinnoista sekä aina työn laadusta. Työvirheet vaipan tiivistyksessä kostautuvat.
ei pidä mielestäni olla Mitään Mikä Estää ns. henkosten oton mahdollisuuden.
Katto ja alapohja ovat sitä varten.
Silloin ainoaksi vaihtoehdoksi jää sipo ilman sisä- ja ulkopuolen tasoitetta :)
Asiallisesti ottaen ainoa todellinen vaihtoehto on haluamassasi tapauksessa edelleen sipo normaalein tasoittein. Ja ylä- sekä alapohja luonnollisesti samasta tavarasta.
oikein, joten hallitsemattomia fyysisiä vuotoja pidetään valitettavan usein rakenteiden
hengittävyytenä. Näinhän ei todellakaan ole, vaan hengittävä rakenne tarkoittaa materiaalin kykyä sitoa kosteutta silloin kun sitä on esim huoneilmassa liikaa ja materiaalin kykyä luovuttaa sitomansa kosteuden takaisin liian kuivaan huoneilmaan ja perus'edellytys hengittävyydelle on se, että hengittävyyttä ei katkaista muoveilla, ilmansulkupapereilla, maaleilla, tms ja ilmanvaihto pitää olla painovoimainen. Paras esimerkki hengittävyydestä ovat puu(kappaletavarasta)- ja hirsitalot, joissa luonnollinen hengittävyys on selvimmin aistittavissa.
http://personal.inet.fi/koti/haistahome/Hengittava hirsitalo.htm
http://personal.inet.fi/koti/haistahome/Hengittava talo kappaletavarasta.htm
myös jonkun yleisesti tunnustetun laitoksen tai valmistajan sivuille? Mitenkään dissaamatta, nuo antamasi eivät oikein vakuuta tieteellisyydellään..
Ainoa luotettavan näköinen teksti äkkiä guuglaamalla on tämä:
http://www.puuinfo.fi/fi/?__EVIA_WYSIWYG_FILE=1025&name=file
ja tässä ei ainakaan uskalleta väittää että seinä palauttaisi kosteutta takaisin huonetilaan. Se ainoastaan pystyy välittämään kosteutta ulospäin rakenteessa.
Jos sinulla siis on tutkimustulosta jossa esitetään että joku rakenne tasaa huoneilman kosteutta palauttamalla sisäilmaan kosteutta rakenteesta, pistäppä linkki. Olen utelias näkemään. Aistinvaraista arviointia ei valitettavasti hyväksytä.
kun hengittävällä rakenteella tarkoitetaan aina kuitenkin sellaista ettei vesihöyryn kulkeutumista ole missään vaiheessa katkaistu, niin tämä ei ole vaatimus tuohon rakenteiden kosteuden tasapainottamiseen. Kivitalossa kosteuden tasapainotus useissa tapauksissa kasvaa selvästi kun runko on höyrynsulun sisällä.
Esimerkiksi täystiilitalo perinteisesti hengittävä, mutta kun siitä tehtäisiinkin ei hengittävä esim polyuretaanieristeellä niin koko rungon ominaisuus tasapainottaa kosteutta saataisiin hyödynnettyä. Hnegittävä rakenne sen sijaan vain kuivattaisi sisäilmaa verrattuna ei hengittävään tiilitaloon
rakennuskompleksi, että se palauttaa ilmaan kosteutta. Minulla on talossa LTO ja siitä huolimatta pieni Talpet-kuivain allashuoneessa, niin ei tartte tuulettaa harakoille.
Kuivain poistaa allastilan ilmasta vettä jonkun litran vuorokaudessa.