Ei ole tarkoitus jauhaa, eikä ottaa kantaa tohon aiempaan keskusteluun aiheesta, mutta...
..oma kokemukseni on se, että vaikka itse yrität kuinka pitää kiinni lapsen virallisesta sukunimestä, ympärillä olevat hyvää tarkoittavat ihmiset hyvin mielellään käyttäisivät lapsesta sijaisperheen nimeä.
Meillä sain monesti korjata ja oikaista ja pyytää korjaamaan ja oikaisemaan tytön sukunimen oikeaksi. Jos olisin antanut mennä, niin oletettavasti tyttö tunnettaisiin nyt kuuden vuoden jälkeen meidän perheen sukunimellä. Voisi jopa itse sitä käyttää.
..oma kokemukseni on se, että vaikka itse yrität kuinka pitää kiinni lapsen virallisesta sukunimestä, ympärillä olevat hyvää tarkoittavat ihmiset hyvin mielellään käyttäisivät lapsesta sijaisperheen nimeä.
Meillä sain monesti korjata ja oikaista ja pyytää korjaamaan ja oikaisemaan tytön sukunimen oikeaksi. Jos olisin antanut mennä, niin oletettavasti tyttö tunnettaisiin nyt kuuden vuoden jälkeen meidän perheen sukunimellä. Voisi jopa itse sitä käyttää.
Vastaukset 10
Vanhimmat
vaihtamaan sukunimeä,eihän sijoitus ole adoptio.
oli alle vuoden ikäinen tullessaan, ei itse olisi osannut pitää kiinni sukunimestään. Nyt kysyttäessä voisi vaihtaakin, joskus pienempänä nimeä tiedustellessa sanoikin "väärän" sukunimen.
Eikö lapsella ole vanhemmat elossa, vai onko he sairaita, vai muuten vain kyvyttömiä hoitamaan lastaan.
Jos ei niin ole, niin, Sinulla on silloin asennevamma,koko hommaan.
Hyvä sijari kunnioittaa lasta, ja se kunnioitus näkyy siinä, jotta lapsi saa ilman "eittelemisiä", tai edes arvelemisia, siitä, pitää oman sukunimensä, mielestäni aivan sairasta, jos ihmiseltä, joka ei vielä itse ole päätäntäkykyinen ei saisi sijaisvanhemman toimesta pitää edes sukunimeänsä. Mielestäni Lahtisesta ei tule Virtaskaa, vaikka kuinka haluaisi sijari itse mielistellä sukunimellään.
väärin tekstini. Mutta, näköjään täällä on aivan turha saada mitään asiallista keskustelua kun aina on noita tahallaan väärinymmärtäjiä heittämässä lokaa päälle.
Miksei lasta ole jo palautettu kotiin. Ei kai ole pelättävissä, että kyseessä on koko lapsuuden kestävä sijaislapsuus.
http://www.ykliitto.fi/iotieto/lapsen.htm
Yleissopimus lapsen oikeuksista
............
7 artikla
1. Lapsi on rekisteröitävä heti syntymänsä jälkeen, ja hänellä on syntymästään lähtien oikeus nimeen ja kansalaisuuteen sekä mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan.
2. Sopimusvaltiot takaavat näiden oikeuksien toteuttamisen kansallisen lainsäädäntönsä ja asiaankuuluvissa kansainvälisissä asiakirjoissa määritettyjen velvoitteidensa mukaisesti etenkin silloin, kun lapsi muuten olisi kansalaisuudeton...."
löytyy laki. Jottei sijarit ahneuksissaan ryöstä vielä lapselta hänen sukunimeänsäkin.
Lukekaa nyt uudestaan toi aloitukseni.
Siis ympärillämme olevat MUUT ystävälliset ihmiset yrittivät muuttaa tytön sukunimeä, me ilkeät ikävät sijarit jouduttiin aina muistuttamaan mikä tytön biologisilta vanhemmiltaan saatu sukunimi on!
Täällä aina käännetään ja väännetään asiat ihan nurinpäin :o(
Onhan joissakin perheissä jopa neljätkin eri sukunimet ja kukaan ei halua edes vääntää kenenkään heidän nimeään miksikään muuksi!
Miksi siis sijaislastenkaan nimet pitäisi vääntää joksikin muuksi kuin ne ovat alunperin olleet?
Nurinkuristen kerho... kyllä nämä jutut vielä jossain vaiheessa riittävän
väännön ja käännön jälkeen
samaksi ymmärretään. Päivänjatkoa Sinulle!
Isä vainaa, ennen muinoin mennä väänsi pyörällä tietä pitkin, oikein pysähtyi ihmettelemään postilaatikkoa, kun tussilla oli kirjoitettu sun neljät nimet sinne alakkain.
Isä vainaa, ei ihmetellyt sitä jotta on neljä erilaista nimeä, sinänsä, vaan sitä jotta tuo vaihtuvuus on niin nykyajan kasvava merkki.
Ei tuominnut mitenkään koskaan sitä, jotta perheessä oli vaikka minkä nimistä, mutta kun piti miestä vaihtaa vähän väliä ja taas tuli lapsia toisella nimellä, ja postilaatikon tussimerkinnät vain kasvoivat alaspäin.
Sinänsä hauska ilmiö. Tulihan kerran sellainen amerikkalainen dokumentti, kun 8 ruokapöydässä istujaa, ja kaikilla eri sukunimi, ei erottanut porukasta kuka on äiti, kuka tytär, kun äitikin oli niin pirpanainen ja nuorekas, oli vähän erinäköisyyttä toki ruokailijoissa, tyttö siinä sitten vain sanoi, joo, meillä kaikilla on eri isä. Sopuisa, yhteenhiileen puhaltava perhe sinänsä.
Se voi tuo kohtalokin h´"heitellä" toisella enemmän toisella vähemmän.