Suru - lapsen menetys

Hei!!!!
Onko ketään lähimaillakaan, joka on menettänyt lapsensa tavalla tai toisella.
Itse menetin toukokuussa (20 vuotiaan) mutta lapseni kuitenkin.
Olisi kiva saada tietää miten surunne käsittelette, kun itsen tunnen olevani hukassa tässä käsitellyssä.
Olen/olin miten se sitten sanoiskaan viiden lapsen äiti.
Kaikki ketä pystytte ottakaa kantaa/ yhteyttä!!!
Odottelemisiin!
4330
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Olen pahoillani menetyksestäsi.Minulla on 18v poika,joka sai juuri ajokortin.En pelkää mitään muuta niin kamalasti,kuin hänen kuolemaansa.Rakastan ainutta lastani kuulma"liikaa".Voimia sinulle ja muille lapsillesi.Suruun auttaa vain aika.Liekö liian aikaista käsitellä surua?

Äänestä
  • Kiitos Sinulle että vastasit!!
    tiedän tunteesi ja pelkosi!!!
    Sitä pelkäsin hänenkin kohdalla että jotain tapahtuu, mutta emme (hänen sisarukset ja kaverit)ihan tämmöstä!!!
    Siinäpä se kun tuntuu ettei ole tonne "kaaliin" menny, vaikka tietää että hän on pois mennyt.
    Tuntuu kuin hän olisi pitkällä matkalla, ja tulis joskus...

    Äänestä

Osanottoni

Elikä Terveys => Kuolema ja suru

Siellä keskustellaan näistä aiheista

Äänestä

menettänyt viidestä lapsesta yhden,rakkaan poikamme, vuosi sitten kesäkuussa 21 vuotiaana.
Tiedän siis surusi!
Sinulla menetyksestä on vielä vähän aikaa.Niin minustakin tuntui alussa, että hän tulee vielä jonain päivänä ovesta kotiin..Nyt alkaa jo jotenkin asian lopullisuus valjeta.
Olen puhunut asiasta paljon perheeni kanssa. Itkenyt ja surrut, käynyt haudalla, muistellut
hyviä muistoja ja välillä huonojakin..Kuunnellut musiikkia.
Olen lukenut ja ottanut osaakin nettikeskusteluihin kuolema ja suru palstalla ja tehnyt töitä. Töissä tunnen pääseväni irti surullisista ajatuksista, kun täytyy keskittyä työhön.
Voimia Sinulle ja perheellesi jatkamaan matkaa. Lapsesi säilyy sydämessäsi aina.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


majakat kirjoitti:

Hei!!!!
Onko ketään lähimaillakaan, joka on menettänyt lapsensa tavalla tai toisella.
Itse menetin toukokuussa (20 vuotiaan) mutta lapseni kuitenkin.
Olisi kiva saada tietää miten surunne käsittelette, kun itsen tunnen olevani hukassa tässä käsitellyssä.
Olen/olin miten se sitten sanoiskaan viiden lapsen äiti.
Kaikki ketä pystytte ottakaa kantaa/ yhteyttä!!!
Odottelemisiin!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu