Tahtoisin itkeä tuhansin kyynelin
vaipua surun alhoon
Nukkua ja nukkua
Kuluttaa kaipuuni kokonaan,
että jäljelle jäisi vain tyhjyys
Taivun alla maailman murheiden
Kun tapahtuu, tapahtuu paljon
liikaa yhdellä kertaa
Kun osaisikin katsoa hyvyyteen,
nähdä läpi mustan
Sinä olet lähellä, kaukana
mutten enää tiedä, kenet minä tunnen
syvällä sisimmässäni
Sielussani huutavat äänet
voivat kuulua niin monelle
enkä väsyneenä jaksa niitä erotella
vaan lukitsen itseni, toivon ja unelmoin
Niinpä sinä olet lohtuni,
sinä olet toivoni
tässä ajoittaisessa kurjuudessa
jota elämäksi kutsutaan
Jospa huomenna jo paistaisi aurinko
ennenkuin alkaa taas syys
ja myrskyää
Jospa huomenna olisi jo aihetta iloon
Sinun kanssasi, silloinkin
vaipua surun alhoon
Nukkua ja nukkua
Kuluttaa kaipuuni kokonaan,
että jäljelle jäisi vain tyhjyys
Taivun alla maailman murheiden
Kun tapahtuu, tapahtuu paljon
liikaa yhdellä kertaa
Kun osaisikin katsoa hyvyyteen,
nähdä läpi mustan
Sinä olet lähellä, kaukana
mutten enää tiedä, kenet minä tunnen
syvällä sisimmässäni
Sielussani huutavat äänet
voivat kuulua niin monelle
enkä väsyneenä jaksa niitä erotella
vaan lukitsen itseni, toivon ja unelmoin
Niinpä sinä olet lohtuni,
sinä olet toivoni
tässä ajoittaisessa kurjuudessa
jota elämäksi kutsutaan
Jospa huomenna jo paistaisi aurinko
ennenkuin alkaa taas syys
ja myrskyää
Jospa huomenna olisi jo aihetta iloon
Sinun kanssasi, silloinkin
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tässä runossa sinä olet kertonut
vaikeista asioista, olet hyvä kirjoittaja.
ja kumarrus! Yrittäen olla vaipumatta tyystin synkkyyteen. -Perisuomalainen luonne? ;-)