Niin, minkälainen auto pitää olla 64 vee:n miehellä ja millaisilla itse ajelette.
Minuun iski autokuume jo keväällä, mutta sain sen aisoihin. Nyt tauti uusiintui ja jotakin pitää kai tehdä. Aihe kuuluisi tietysti eri palstalle, mutta siellä nuorten mielipiteet saattavat poiketa ikäryhmämme mielipiteistä ratkaisevasti.
Tuolla alempana luin, kuinka oikein tiskaamalla oli 20 vuoden aikana säästetty auton hinnan.
Uskon, että jos näin olisin minäkin säästänyt, en olisi ikinä säästöäni raaskinut autoon tuhlaamaan.
Edellisistä myös luin meistä hulluista. No, hulluhan lienen minäkin, mutta en niin hullu kuitenkaan ole, että auton ostaisin velkarahalla. En myöskään osta ainoalla eurollani.
Uusi vai käytetty? Edelliset olen aina ostanut uusina, mutta olisiko käytetty hyvä vaihtoehto?
Pihallani on nyt pakettiauto ja vanha maasturi, mutta henkilöauto puuttuu. Olen koko illan lukenut myynti-ilmoituksia tuloksetta ja siksi nyt käännyn puoleenne.
Miehiltä kysyn, että millä itse ajelet ja miksi. Naisilta kysyisin, että minkäläinen auto miehellä kuuluu olla. Kun sinut haen ensi treffeille en voi tulla pakettiautolla, enkä monessa mukana olleella maasturillakaan. Ostaisinko Mersun, Volvon, Bemarin vai Fiatin?
Se farmarivolvo, V70, 3-5 vuoden ikäisenä on nyt minulla ykkössijalla, mutta te arvoisat lukijani voitte päätäni vielä kääntää, teitä kuuntelen ja siksi tänne kirjoittelin.
Minuun iski autokuume jo keväällä, mutta sain sen aisoihin. Nyt tauti uusiintui ja jotakin pitää kai tehdä. Aihe kuuluisi tietysti eri palstalle, mutta siellä nuorten mielipiteet saattavat poiketa ikäryhmämme mielipiteistä ratkaisevasti.
Tuolla alempana luin, kuinka oikein tiskaamalla oli 20 vuoden aikana säästetty auton hinnan.
Uskon, että jos näin olisin minäkin säästänyt, en olisi ikinä säästöäni raaskinut autoon tuhlaamaan.
Edellisistä myös luin meistä hulluista. No, hulluhan lienen minäkin, mutta en niin hullu kuitenkaan ole, että auton ostaisin velkarahalla. En myöskään osta ainoalla eurollani.
Uusi vai käytetty? Edelliset olen aina ostanut uusina, mutta olisiko käytetty hyvä vaihtoehto?
Pihallani on nyt pakettiauto ja vanha maasturi, mutta henkilöauto puuttuu. Olen koko illan lukenut myynti-ilmoituksia tuloksetta ja siksi nyt käännyn puoleenne.
Miehiltä kysyn, että millä itse ajelet ja miksi. Naisilta kysyisin, että minkäläinen auto miehellä kuuluu olla. Kun sinut haen ensi treffeille en voi tulla pakettiautolla, enkä monessa mukana olleella maasturillakaan. Ostaisinko Mersun, Volvon, Bemarin vai Fiatin?
Se farmarivolvo, V70, 3-5 vuoden ikäisenä on nyt minulla ykkössijalla, mutta te arvoisat lukijani voitte päätäni vielä kääntää, teitä kuuntelen ja siksi tänne kirjoittelin.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Minäpä mennä täräytin MB 600 sellasen, joka käy bensalla ja jossa on kattoluukku, nahkapenkit ja kaikki kivat =herkut, sit siinä lukee sivussa V 12 - hyvin sillä pääsee. Se mikä on tärkeintä, ettei vanhat kupet tule sanoon, että jää tien tukkeeksi
Kiva että skrivasit. Kun tuon aloituksen eilen kännipäissäni tein, kuvittelin saavani enemmänkin mielipiteitä ikäryhmämme autoilijoilta. Petyin vähäsen.
Oletko ollut tyytyväinen valintaasi? Toisten jalkoihin et ainakaan jää. Noista herkuista en paljon välitä, mutta auton pitää tietää mitä tarkoitan kun kaasupoljinta painaan. Jos mitään ei tapahdu, vaikka painaat jalkasi pohjapellin läpi, ei ne autossa olevat muut herkut paljon lämmitä. Olen minäkin niitä mersuja katsellut ja olin jo yhden ostamassa. Saksasta tuotu hyvä yksilö, mutta siinä oli vain 3 litran kone. Viisisatanen kahdeksanpyttyinen minulle riittäisi, mutta kehtaanko tuoda sellaisen pihalleni kun eräät naapurini jo muutenkin pitävät minua tärähtyneenä. Ajattelisivat, että nyt se ukko on seonnut lopullisesti.
Hyvää matkaa sinulle, mutta pitä ajokortistasi kiinni.
hakea treffeille millä vain ajokelpoisella. Silloin kauan sitten miehelläni oli mm. 150 mk maksanut Fiat. Teimme sillä ensimmäisen lomamatkan mm. Virroille ja hän myi auton 250 mk:lla. Itse ajelen 2006-mallia olevalla farmaridieselillä, mittarissa 62000 km ja risat. Ostin uutena kuten kaikki edellisetkin paitsi kaksi ensimmäistä. Ajattelin vaihtaa uuteen, mutta 8000 euroa olisi pitänyt maksaa väliä, lienee tämä minulla loppuikäni. Jos vähänkin ymmärrät autoista, osta käytetty. Mieheni ajeli melko halvalla, kun osasi korjailla. Ympäristösyistä ostin diesel-mallin.
kuorma-autolla tai moottoripyörällä. Hakisinkin, jos et olisi niin varattu, sillä olen sinuun jo niin ihastunut.
Olen tänne joskus kirjoitellut omalla nikilläkin, mutta mahdolliset palautteet ovat pääsääntöisesti olleet kielteisen sävyiset. Sinä olet poikkeava ollut, olet vastannut lähes joka juttuuni myönteisesti. Olemmeko samanlaiset 1943 toisinajattelijoita? Olen myös ymmärtänyt ettet ole kokonaan heittäytynyt eläkeläiseksi. Itselläni on 60 tunnin työviikko takanapäin ja samanlainen edessäni. Tänään vietän huilipäivän, kun selkä sanoi stop.
Vuoden vanha auto, uutena ostettu ja jo kuuskyttuhatta mittarissa. Olet varsinainen kulkija. Itselleni kertyy autojen mittareihin yhteensä vajaat 30000 ja pyörän mittariin ehkä pari tuhatta.
Ajele varovaisesti, varo hirviä ja rattijuoppoja. Toivotan sinulle antoisia kilometrejä.
kuorma-auton kyytiin kyllä lähtisin. Moottoripyöräkyydistä on vain yksi kokemus 1960-luvulta. Sen muistona on vieläkin arpi toisessa reidessä, kun putosin leuka edellä asfalttiin ja lokasuoja repäisi startissa. Autoilu on elämäni luksusta siitä huolimatta, että puolisoni kuoli liikenneonnettomuudessa. Älä rehki liikaa, minä teen vain pientä keikkaa entiselle työnantajalle. Nykyisellä miesystävälläni on 15 vuotta vanha auto, hän osaa korjata. Ei varmaan tykkäisi, jos sovittaisiin treffit. Soitti juuri ja sanoi, että lihasoppa odottaa illalla. Hän passaa minua ja se tuntuu mukavalta. Oot kyllä oikeassa siinä, etten ole ihan tavallinen. Hyvää jatkoa Sinulle.
Tuletpa sitten millä hyvänsä JÄTÄ hintalappu
kaaraasi näkyville. Minä en sen arvoa muuten
tajua. Siis ainakin 50.000 paremmat 70.000€
että jotenkin noin . SE tehoaa.
Ajattelin pistää vähän paremmaksi ja ostaa sellaisen yli sadan tonnin. Hintalapun meinasin jättää pois, ettei teikäläiset tule silmilläni hyppimään.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000016&conference=563&posting=22000000027970925
"Tuolla alempana luin, kuinka oikein tiskaamalla oli 20 vuoden aikana säästetty auton hinnan."
"eilen" a-virkki, "tänään" se II., huomenna ?
En suosittelisi autoilua lainkaan, jos muistat ja ymmärrät noin väärin.
En missään kertonut että säästin auton hinnan, 17 000 € tiskiaineissa, vaan jätin säästötavan kertomatta,
kun kerran jo haukuttiin hulluksi.
Ja autoasiaasi,
nykyään saamme auton vasta kun se on ollut kahdella lapsellamme,
eli eka juuri saatiin, 7v passatti farkku, ja pidetään sitä monta vuotta.
Aina olemme pitäneet vähintään 8 vuotta, pari on ollut kakkosautona 18v ikään.
On kallista vaihtaa aiemmin, kyllä autot kestävät hyvin.
Jos minulla olisi tuollainen volvo,
pitäisin sitä ainakin 10v lisää ja sitten miettisin.
Aina olen volvosta haaveilut, aikoinaan kun uudet amazon volvot
maksoivat 11 000 mk, olin lähellä ostaa, sitä olen katunut.
lähteä ihan millaisella autolla tahansa, koska naiset ovat yksilöitä sekä tekevät asiasta omat ja taatusti ihan erilaiset tulkintansa. Itse en luultavasti tekisi pitkälle vietyjä johtopäätöksiä, ellet itse tarjoilisi lisätietoja siitä, miksi olet juuri ko. merkin valinnut. Joku tarvitsee egonsa pönkittämiseksi tietyn automerkin tai -mallin, toista miellyttää sama auto ihan muista syistä. Jälkimmäisen kanssa voisin mielelläni lähteä treffeille, mutta ensimmäisen kanssa ensitreffit jäisivät luultavasti myös viimeisiksi. ;))
Autonvaihto on minullekin ajankohtainen asia. Se on mielestäni yksi hankalimmista hankinnoista ja on vaikea perehtyä kaikkiin tarvittaviin tietoihin. Olen miettinyt, ostaisinko uuden vai lähtisinkö Saksaan hakemaan edullisen vähän käytetyn. Suomessa vähän ajettuja ei taida paljon ollakaan tarjolla, tai niiden hinnat ovat sitten varsin lähellä uusia.
Luulen, että seuraava autoni on pienehkö, pitkäikäinen, vähän kuluttava, kohtuullisen rivakasti liikkuva ja siinä pitäisi olla riittävästi tilaa pitkäkinttuiselle kuljettajalle, hyvät näkymät kaikkiin suuntiin, hyvä hinta-laatu -suhde ja tietysti kohtuuhintaiset huollot. Onkohan yhtälöni mahdoton?
Joitain merkkejä olen vähän katsellut "sillä silmällä", esim. Rellulla, Citroenilla ja Toyotalla näyttäisi olevan kivan näköisiä pikku-autoja, joita omistajansa ovat kiitelleet. Fiatista olen saanut varoituksia, kun sitäkin katselin.
Yksi ikäisesi ystäväni osti äskettäin Opelin Tourain'in (tms.) ja on ollut tyytyväinen valintaansa. Se kuluttaa uskomattoman vähän, liikkuu kuulemma hyvin ja on sisältä tilavampi kuin ulkoa katsoen luulisi.
Auton ostaminen on mielenkiintoinen asia, siinä monet ihmiset huijaavat itseäänkin, kun yrittävät perustella rationaalisesti ihan tunteisiin perustuvia päätöksiään.
Ehdotan, että ostat sen farmari-Volvon, se palvelee niin monenlaisia tarpeita. Sillä voi lähteä myös pitkille lomamatkoille ja sen katolle voisi lastata vaikka pari kajakkia tai -kaksikon. Ellei minun tarvitsisi olla järkevä, saattaisin päätyä samaan ratkaisuun. - Se farmari-Volvo viestii luultavasti luotettavasta persoonasta myös mahdollisilla tulevilla ensitreffeilläsi.
Onnea hankkeillesi!
Allaolevan piti olla vastaus sinun viestiisi. Pahoittelen, että kohdistin sen väärin.
pitkästa ja sisältörikkaasta vastauksestasi Taidan sen Volvon ostaa. Mahdollisesti uutena, mutta jos näin teen, niin se on loppuelämäni auto. Mihinkään treffeille tuskin olen lähdössä, enkä autoa tarvitse itsetuntoni pönkittämiseksi, vaan muut kriteerit painavat. Hinta-/laatusuhde, riittävän tehokas kone ettei jää toisten jalkoihin ja vääntöä niin, että raskaskin peräkärry vaivatta kulkee mukana. Riittävät sisätilat, että mahdollisesti voisin pakettiauton hukata, kun useamman auton pitäminen käy turhan kalliiksi. Luotettavuus, kun nykyautoja ei tien päällä korjata. Nuoruudessani on ollut PV ja myös Duet. Laiskoja olivat (B18 kone) ja ajo-ominaisuudet olivat traktorin luokkaa. Koskaan eivät kuitenkaan jättänyt minua tielle. Toyota on hyvä, mutta niitä on ehtinyt minulla olla aivan riittävästi ja nytkin pihallani on kaksi.
Naisena ostaisin ranskalaisen, sitikan tai pösön. Sinuna ostaisin Peugeotin, 407 kolmen litran koneella ja automaattilaatikolla. Toki Rellukin on hyvä merkki, mutta Fiatin ole aina luokitellut länsi-ladaksi. Onhan lisäksi aivan uusia ja tuntemattomia merkkejä. Oli tosi pienestä kiinni, etten keväällä ostanut uutta korealaista Kia maasturia.
Huh, olen työssäni tottunut tekemään nopeita päätöksiä, mutta nyt en osaa edes autoa itselleni valita. Sama ongelma lienee sinullakin. Mutta hyvä näin, sillä nyt puhutaan useiden kymppitonnien investoinnista ja useiden tulevien vuosien hyödykkeesta, joten pidetään pää kylmänä.
Onnea itsellesi! Todella toivon että valintasi tulee sinua miellyttämään. Voimme ehkä kuukauden tai parin päästä tällä viestitellä miten meille kävi.
Autoni on sinkitystä pellistä tehty alle 800 kg painava ja kesällä noin 4,7 litraa bensaa sataselle kuluttava minulle riittävän suuri auto. Sovin siinä jopa nukkumaan! Eikä tarvitse olla toisten jaloissa ellei halua. Tehopainosuhde 8,2 hv/100 kg kuskeineen riittää täkäläiseen liikenteeseen oikein hyvin.
Ajettu sillä on vasta vähän yli 320 tuhatta km reilun 18 vuoden aikana. Yhden kerran jätti tielle, kun laturi sippasi. Korjaamolla en ole koskaan käyttänyt, itse kylläkin olen joutunut vanhempana korjaamaan. Pellit ovat vielä ehjät.
Niin, Ranskan Rapeaksi kehuttu Pösö 205 se on.
Jos egoni kaipaisi pullistelua, voisin kyllä ostaa kalliimmankin, lähes minkä auton tahansa. Tämä kuitenkin on minulle kokonaisuutena paras, vikoineenkin. Sitä täydellistähän ei ole tehtykään.
voisi olla pikkuauton moottoriksi tarpeettoman tehokas ja lisää kulutusta. Automaattivaihteisto vakionopeudensäätimineen olisi ihan kiva, mutta nukahtamisen vaara hieman pelottaa pitemmillä matkoilla vähäisemmän liikenteen aikaan. Jos ei tarvitse tehdä mitään ja on mukava istuin, valppaus varmasti kärsii.
Saapas nähdä, ehdinkö saada kuukaudessa mitään päätöstä aikaan, vaikka pitäisi varmaan, kun sadan tuhannen raja lähestyy uhkaavasti matkamittarissa. Auton osto on lounasvalinnan kanssa minulle niitä vaikeita juttuja, asuntokaupat ja muut vastaavat sujuisivat paljon helpommin.;))
Kerropa sitten aikanaan millaiseen ratkaisuun päädyit ja oletko tyytyväinen.
Onneksi niiden kanssa ei ole pakko elää loppuelämää, jos on tyytymätön. Vain yhteen autovalintaani olen ollut tyytymätön, erityisesti talvisin urateillä ajellessa. Ehkä pitäisikin siirtää autokaupat talveen ja koeajaa uraisilla teillä, ettei tulisi toistetuksi erehdystä.
Otsikkosanat sanoin aivan spontaanisesti, kun Peugeot mielestäni todella on hyvä auto. Perinteet ulottuvat jo Fordin aikaan, vaikka polkupyöriä tekemällä toiminta alkoi joskus edellisen vuosisadan vaihteessa. Suomalaiseen liikenteeseen Peugeotit ilmeistyivät jo 20-luvulla, vaikka tuonti välillä loppuikin. Kun sotien jälkeen autontuonti vähitellen pääsi käyntiin, oli Peugeot ensimmäisten merkkien joukossa. Jo 60-luvun alussa Peugeoteja oli maassamme rekisteröitynä vajaat kuusituhatta, jolloin se lukeutui yleisten merkkien joukkoon.
Pösö on kerännyt mainetta nopeana autona hyvällä kilpamenestyksellä, mutta myös uudenaikaisella tekniikallaan ja kestävyydellään. Kuten itse sanoit, korikaan ei ruostu. Pikku vikoja toki tulee Pösöönkin, varsinkin sähköpuolelle kun liitokset ja releidän kärjet hapettuvat. Kuitenkin uskon, että pikku pösölläsi vielä iloisesti ajelet parisataa tuhatta kilometriä lisää.
Itselläni on ollut kunnia olla 403:n ratissa ja autokoulun pakolliset henkiliöautotunnit ajoin 404:llä. Toivotan sinulle antoisia kilometrejä.