Metsää on hiukkasen ja puitakin kaadettavaksi. Onko olemassa mitään "avaimet käteen" periaatetta puun myynnin suhteen?
Eli minä itse merkitsisin mitkä puut kaadetaan, ja ostaja käy kaatamassa ja kuljettaa pois.
Vai ostaako ostaja puut valmiina nippuna tienposkesta, minne minun pitäisi ne siirtää? Vai mitenkä homma etenee?
Eli minä itse merkitsisin mitkä puut kaadetaan, ja ostaja käy kaatamassa ja kuljettaa pois.
Vai ostaako ostaja puut valmiina nippuna tienposkesta, minne minun pitäisi ne siirtää? Vai mitenkä homma etenee?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Voit toki käydä tekemässä leimikon, siitä motokuski olisikin oikein onnellinen. Katso vain että ajourat ovat sellaisia mistä voi ajaa eikä kurvit tule liian tiukoiksi. Tälläiset metsäpalstat ovat tosi harvinaisia nykypäivänä.
Yleisin tapa on merkata palstan reunat (yleensä ostajan kanssa) ja nauhoittaa ne punaisella nauhalla ja tehdä pystykaupat. Motokuski itse valitsee poistettavan puuston ja ajokone kärrää ne tien varteen.
Voit tehdä myös hankintakaupat eli tehdä ja kärrätä puut tien viereen missä ne mitataan ja saat tilin niistä. Hankintakaupassa voit vähentää ajetut kilometrit, sahan bensat, korjuukustannuksistakin paljon (lue veroilmoituksen täyttöoppaasta miten)
Mitei miten paljon tahdot tehdä itse, paljonko voit vähentää jne... Ensiharvennus vielä kannattaa tehdä jos on aikaa, voimaa ja mielenkiintoa mutta paikat mistä tukkia saa on "kannattavampaa" jättää koneiden tehtäväksi.
Hintaesimerkkejä löytyy vaikka
http://www.metsalehti.fi/fi-FI/puunhinnat/?forestryCenterId=1
Jätä kumminkin ensimmäisellä kerralla se puiden valitseminen motomiehelle.
Ostajien nimiä löytyy ainakin metsänhoitoyhdistyksen kautta. Sieltä saat apua muutenkin puukauppaan, mutta muista, että apu maksaa aina. Joskus olen suositellut ensimmäiselle kerralle MHY:n "valtakirjakauppaa", kuitenkin niin että olet koko ajan nenä pitkällä katsomassa, mitä ja miksi nyt näin tehdään. Myöhemmin sitten voit olla hommassa itsenäisempi.
Niin ja hankinnalla kannattaa tehdä vain pieniä harvennuksia, joista ei tule tukkia, eikä pikkutukkia. Voit sitten kokemuksen karttuessa tarkistaa tätäkin asiaa oman tuntuman mukaiseksi.