Tein aikaisemmin kolmivuorotyötä ja välillä se kyllä otti päähän. Nyt olen ollut pari vuotta sellaisessa työssä, jossa on vain aamuvuoroja. Nykyään melkein kaipaan vuorotyötä. Vuorotyön hyviä puolia olivat parempi palkka, arkivapaat ja työaikojen vaihtelevuus. Sinkkuna ei haitannut olla töissä "milloin satttuu" ja nukkua päivisin yövuorojen jälkeen. Yövuorotkin ovat ok, jos niitä ei ole kovin usein. Nykyään kun viikonloput ovat aina vapaat, välillä iskee sellainen "viikonloppu-ahdistus". Johtuu varmaan osittain sinkkuudesta, kun kaupungille ei viikonloppuna ole niin kiva lähteä yksin kun joka paikka on täynnä pareja ja perheitä.
Mitä sinä pidät vuorotyöstä ja teetkö sitä ihan mielellään?
Mitä sinä pidät vuorotyöstä ja teetkö sitä ihan mielellään?
Vastaukset 6
Vanhimmat
3-vuorotyötä. Hyviä puolia on juuri nuo, mitä mainitsit; eli palkan lisät, arkivapaat ja työn vaihtelevuus. Jos tekisin esim. pelkkää aamua, kyllästyisin varmasti.
3-vuorotyön ikäviä puolia on harvat viikonloppuvapaat, joita kaipaisin kuitenkin enemmän. Nyt minulla on 1-2 viikonloppua vapaata kuudessa viikossa. Vuorotyö on myös raskasta, kun joutuu muuttamaan unirytmiään vähän väliä.
Olen naimisissa, ja mieheni tekee arkipäivätyötä. Olisi kiva useammin olla yhdessä vapaalla. Mutta arkivapaista nautin täysin rinnoin: saan olla yksin kotona koko päivän!!!
Onkos sulla lapsiakin?? Sekin vaikuttaa!! Jos on pieniä lapsia, ei vuorotyö oikein sovi. Jos mieskin vielä tekee reissutöitä välillä, ei lapsia voi jättää keskenään!!
Vuorotyö sopii jos mies on päivätyössä. Miksei sopisi?
Minä teen kahta vuoroa; aamua ja iltaa. Vuorot ovat siis aamuseitsemän ja iltayhdeksän välillä ja tykkään siitä. Viikolla saa vapaita, jolloin voi hoidella virka-asioita ynnä muuta. Täällä ihan maalla kun asutaan, niin pystyy lähtemään keskellä viikkoa kaupunkiinkin ostoksille tms.
Mies tekee kolmea vuoroa ja lapsiakin on. Juuri tästä syystä meillä menee hyvin lasten kanssa. Meillä nimittäin melko hyvin pyörii työvuorot niin, että aina on jompi kumpi kotona! Miehellä voi olla esim 3 yötä peräkkäin ja sitten pitemmästi vapaata. Näin minä sitten voin tehdä päivällä omat työni ilman, että lapsenvahtia tarvittaisiin erikseen.
Lisähelpotuksen tuo vielä äitini, joka asuu samassa pitäjässä, ja jos työvuorot ovat yhtä aikaa, tulee hän lapsenlikaksi. Häntä tarvitaan noin 2-5 kertaa kuussa.
Öitä en tahdo tehdä. Mikä lie, vanhuus tai joku, että se sekoittaa mut kokonaan, jos pitää valvoa yö. Menee kolmatta päivää valvotusta yöstä toipumiseen!! Sydämestä löytyy vielä yksi syy, miksi minulle ei suositella valvomista. Hakeuduin siis työpaikkaan, jossa ei tarvitse tehdä yövuoroja.
Itsekin teen kolmivuorotyötä ja se sopii minulle ja perheeni rytmiin. Mies on yöllä kotona, jos teen yövuoroa ja lapset normaaliin päivähoitoon, josta haen, kun olen nukkunut....Aamu vuorossa ja iltavuorossa päivähoitoon, josta mies hakee, jos olen iltavuorossa. Pitkät lomapäivät välissä ja saa aikaiseksikin jotain kotona, sillä kun tein aikaisemmin norm. päivätyötä, viikonloppu meni viikon höyryjä pöllytellessä ja kaikki oli yhtä kiirettä. Aikaa lapsille jäi vähän enemmän illasta, kun oli askareet kiireessä tehnyt ja oli itse aivan väsynyt. Nyt saan jaettua energiat tasaisesti eikä ole sellaista väsymystä kuin päivätyötä tehdessä.....
Mä teen kaksivuorotyötä. Tykkään siitä todella paljon. On ihana nukkua välillä pitempään kun on iltavuoroon meno.
On ihana pitää myös arkivapaita. Sillon on helpompi hoidella asioita.
Viikonlopuista taas saa lisät, eikä ne meillä ainakaan ole niin raskaita kun aamuvuorot arkeina.
Jos mä tekisin pelkkää aamua, viitenä aamuna peräkkäin ja viikonloput olis sitten vapaata. Niin olen aivan varma, että kyllästyisin työhöni todella nopeesti.
En oo aamuvirkkukaan..
Ja todellakin vuorotyö tuo vaihtelua.. Ei mee aina viis töitä, kaks vapaata jne..
Vuorotyö on kyl mun juttu.