Voikohan vanhaan(-56)konesaumakattoon tehdä jalkaränniä? Pitäisi laittaa uusi kouru lumen rikkoman tilalle ja siihen lumiesteet, ettei sama tapahtuisi aina uudelleen. Kouru lumiesteet maksaa asennettuna 650 € ja tuli mieleen että mahtaiskohan jalkarännin ja lotokoiden tekeminen olla loppupeleissä hirveän paljon kalliimpaa? Eikä tarttis siivota kourusta lehtiä joka syksy
Mikä se nyt loppujen lopuksi on kallista, riippuu preferensseistä. Ihmiset ostaa 20 000 € keittiöitä, mutta ei raski muurata väliseiniä tiilistä vaan miljoonankin euron taloissa on lastu- tai kipsilevystä tehtyjä väliseiniä.
Jotenkin tuntuu siltä, että kourun ja lumiesteiden laittamisessa ikään kuin maksaa tyhjästä, kun kaksi miestä laittaa ne 1-2 tunnissa, kun taas jalkarännin tekeminen on oikeaa ammattimiehen peltisepäntyötä, josta maksais paljon mieluummin.
Vähän niin kuin nämä kotipalveluyritykset, jotka laskuttaa siivoamisesta 30 €/h alv, työstä, jonka voisi aivan hyvin tehdä itsekin mutta sitten joku oikea putkimies tms. laskuttaa 35 € tunti. Putkimiehelle maksaa paljon mieluummin
Mikä se nyt loppujen lopuksi on kallista, riippuu preferensseistä. Ihmiset ostaa 20 000 € keittiöitä, mutta ei raski muurata väliseiniä tiilistä vaan miljoonankin euron taloissa on lastu- tai kipsilevystä tehtyjä väliseiniä.
Jotenkin tuntuu siltä, että kourun ja lumiesteiden laittamisessa ikään kuin maksaa tyhjästä, kun kaksi miestä laittaa ne 1-2 tunnissa, kun taas jalkarännin tekeminen on oikeaa ammattimiehen peltisepäntyötä, josta maksais paljon mieluummin.
Vähän niin kuin nämä kotipalveluyritykset, jotka laskuttaa siivoamisesta 30 €/h alv, työstä, jonka voisi aivan hyvin tehdä itsekin mutta sitten joku oikea putkimies tms. laskuttaa 35 € tunti. Putkimiehelle maksaa paljon mieluummin
Vastaukset 20
Vanhimmat
vähintään kahden päivän työ kahdelta mieheltä materiaalit ja telineet. Eli tulee se aika paljon kalliimmaksi. Tosin on tyylikkäät.
Jalkaränni ei ole lumieste
lumiestekin.
Jalkaränni toki estää lumen valumista katolta, mutta yksinään se ei ole riittävä lumieste.
Uuteen saumakaton RT-korttiin on tästä lisätty maininta.
Ainakin täällä kunnan rakennustarkastus hyväksyy jalkarännin lumiesteeksi jos sen kolmiopelti on tehty tarpeeksi järeästä pellistä ja rännin lape on tarpeeksi leveä.
Joten minun peltiseppäni teki pyynnöstä järempään (1.5 mm?) peltiin leveämmän rännin. Kesti kolmen äijän painon kevyesti seisomalla ~metrin matkalla -> ei tarvetta lumiesteille jalkarännisiin osiin, kuten peltiseppäni sanoi "rumentamaan kattoa".
Tehtiinkö sinulle kerralla koko katto vai vaan jalkaränni(t? Jos jälkimmäinen niin mitä maksoi?
Meillä on jo toisella puolella kattoa jalkaränni ja toimii niin hyvin että haluais toisellekin puolelle samanlaisen, räystäällä on pituutta 16 m, ihan suora lape, ei jiirejä, erkkereitä tai absideja
Olet tainnut tällä kertaa maksaa pelkistä puheista. Jalkaränniä ei pysty noin paksusta pellistä tekemään taikka ainakaan saumaamaan.
1,5mm paksua galvanoitua peltiä ei saa peltiseppä laatuna. Hakasaumanpaksuudeksi tulisi 6mm mikäli lapepelti on 0,5mm. 1,5mm paksua peltiä et käsikonstein saa hakattua tiiviiksi ja näin ollen voisinkin veikata, että sauman paksuus olisi lappeen pystysaumojen kohdalla 20-30mm. Toki kauneus on katsojien silmissä ja tuskinpa sillä vedenpitävyydelläkään on väliä....;)
Se on eriasia jos kattosi on jotain profiilia ja räystäälle on kantattu vain kolmion mallien pelti, joka ruuvattu kattosi läpi kiinni. Tällä ei ole mitään tekemistä jalkarännin kanssa vaan se voi ehkä näyttää jonkun silmissä siltä.
Helsingissä jalkarännin joutuu nykyisin tekemään aluspelti mukaanlukien 0,6mm paksusta kamasta, mikä on jälleen jonkun idiootin järjen juoksua. Hyvin naulattua puu ei heilauttele sitä mihinkään suuntaan, mutta mikäli rännin yläpuolella ei ole lumiesteitä kääntää jäämassa sitä vuosien saatossa "nenälleen". Tämä on vain kokemusta vuosien takaa.
mutta tulkitsin tuon niin, että kolimopuun asemasta on käytetty tuota kantattua paksua peltiä.
kysäisin tänään kattopeltisepältä millaisesta pellistä kolmiopelti tehtiin ja sanoi tehneensä sen 0.75sta. Ja on ns oikea jalkaränni, ensin kolmiopelti ruoteita (100x32mm keppiä, 3 cm välein) vasten ja sen "ympärille" saumaten itse pintapelti. Kyseessä siis uudisrakennuksen mansardikatto.
Pellittäjänä heppu jolta mm Museovirasto ottaa vaikeat kohteet Pirkanmaan alueella, muut peltimiehet kieltäytyivät urakastamme "liian vaikeena/työläänä" - 15 tarjouspyyntöä joista siis vain yksi "kyllä", 9 "ei" ja loput vastaamatta, osa "ei"-kavereista suositteli juuri tätä heppua. Eikä loppujen lopuksi ollut niin kalliskaan, kun urakkaan kuuluu myös piippuhatut ja savupiiipun pellitys 220 m2 katon lisäksi.
Sinänsä en kiinnittänyt huomiota muuhun kuin siihen, että peltikaistat eivät jääneet kupruille ja saumamaalia käytettiin (ja käytetään, homma vähän kesken viimeistelyn osalta) ronskisti. Muuta asiaa minulla ei ollut katolle pellityksen aikana, ja minkä takia olisi edes ollut kun tiesi että ammattimies vauhdissa.
Eli todennäköisesti se on aivan normaalisti tehty, hieman vain väritetty puheilla kerran siellä ammattilainen on asialla. Katsos kun ammattilainenkin tietää, että se on aivan turhaa tehdä niitä kattoja paksummasta kuin 0,5mm tai 0,6mm.
Tuota hieman ihmettelen että puhut vaikeudesta, kun puhut mansardista. Eihän tuon teko eroa tavallisesta katosta millään tavalla. Tai eroaa mikäli sinulla ei ole telineitä "pystysuoralla" osalla....:)
Muuten kattosi on aivan normaali yhtä hakasaumaa lukuunottamatta.
Ps. Voin vielä hieman valaista sinua jalkarännistä. Rästäälle ensiksi metrin levyinen aluspelti.
Tämän päälle naulataan kolmiorima, joka tehdään yleensä tavallisesta koolingista sirkkelöimällä se nurkasta nurkkaa poikki. Jos peltiseppäsi teki tuon pellistä, oli sillä todennäköisesti jäänyt jostain keikasta tuota paksumpaa peltiä yli ja halusi se myydä sen sinulle kalliilla. Muuten puu on tukevampi ja parempi ratkaisu, koska esimerkiksi imee itseensä vettä tuosta naulanreijän kohdasta.
Kun rima on naulattu pellitetään riman ns. yläpuoli 610mm leveällä sileellä tehden siihen normaalit lotokat ja hakasauma.
Etupuolelle lista.
Jotkut tekevät koko roskan yhdestä sisältäen etulistan ja riman yläpuolen. Mielestäni hitaampi ja jälkikin yleensä rumempi, mutta tämä vain makuasia.
Jos kyseessä oli sitten vähemmän vaikea katto, miksi 14 ammattilaista jätti väliin, osa kehottaen kääntymään juuri tämän kaverin puoleen "jos haluatte hyvän ja toimivan katon". Omituisia ammttilaisia, kun ei kelvannut helppo raha ja vielä sanoivat että pitää kääntyä kilpailijan puoleen? Tosin heppukin kirosi että jyrkkä kattolape on "normaalia pidempi", mikä aiheutti ylimääräistä valjaissa roikkumista - tuoko sitten pelästytti muut?
Telineistä: tämä kaveri toi tullessaan oman alumiiniputkitelineen (pyörillä liikkuvan) jonka kasasi 20 minuutissa ja siirsi pyörien varassa jyrkältä osalta toiselle. Ja olihan meillä itselläkin tehdyt telineet ympäri talon (mestarin mukaan olisi "kevymminkin tehdyt" olisivat riittäneet) kun teimme ruoteita. Peltiseppä olisi käyttänyt niitä mutta sanoi että jos puramme pois alta niin hän tuo omansa, sama hänelle.
Mitä itse kolmiopellitykseen tulee, niin peltimiehen isäukko luopui jo 25 vuotta sitten kolmiorimoista, syytä en tiedä kun "ei kiinnostanut". Lujuus vakuutti, kun kolme äijää (>250 kg) hyppi rännin päällä vähän yli metrin matkalla ja passilla mitaten liitumerkistä rännin nokka ei ollut antanut yhtään periksi (joojoo, lumi painaa enemmän...)
Samapa se, nyt on asiallinen katto kämpässä eikä edes kovin pahan hintainen mitä kyselin talotehtaan edustajilta. Takuu materiaalille 10 vuotta, työlle 12 vuotta. Ja firma ollut pystyssä jo 35 vuotta, joten eiköhän tuohon takuuseen voi luottaa.
Mutta on se ihmeellistä, että urakoitsijat jotka mainostavat tekevänsä konesaumattuja peltikattoja, eivät yht'äkkiä osaakkaan moista...
Eipä tuossa ole mitään ihmeellistä. Heillä vain sattuu olemaan muutenkin töitä, eikä niitä viitsi sekoittaa yhden omakotitalo katon vuoksi.
Etenkin jos ylälappeesikin on sen verran jyrkkä, että menee narujen kanssa pelleilyksi niin ymmärrän hyvin kiinnostuksen lopahtamista. Peltisepillä, kun tuntuu tällä hetkelle olevan hieman varaa valita kohteitansa...;)
Hyvä, että sait kumminkin toimivan katon, se on kait tässä kumminkin se pääasia.
Vuonna 1956 ei tunnettu vielä konesaumakattoa. Kattosi on käsisauma ja uskonkin, että tuskin enään oikein kestää tehdä hakasaumaa räystään tuntumaan.
Laitata nyt kouru ja kun kattosi tulee tiensä päähän teetä kokonaan uusi jolloin laitatat siihen jalkarännit. Ammattinsa osaava kattopeltiseppä laittaa nuo yksinään päivässä eli voit laskea sen lisähintana tuohon tulevaan projektiin.
Ps. Voit helposti myös itse laittaa kourut. Ainakin Rannilalta löytyy asennusohjeineen tukevilla koukuilla ihan pätevän näköiset kourut.
Jaa etteikö voi tehdä, meinaatko, ettei siihen vanhaan kattoon vois saumata jalkaränniä. Minun mielikuvitukseni ei kyllä riitä kuvittelemaan miten siihen vanhan katon pellinreunaan tehdään semmoinen vaakasauma, että pelti käännetään sisäänpäin mutta kai se mahdollista on, kun olen itse nähnyt vanhaan peltikattoon tehdyn uutuuttaan kiiltelevän jalkarännin yhdessä talossa.
Tarviiko siihen välttämättä tehdä saumaa, eikö se riittäisi jos nämä jalkarännin osat työnnetään tarpeeksi pitkälle varsinaisen kattopellin alle, esim 30 cm ja väliin sikaflexiä tms. liimaa, mutta kestääkö semmoinen lumikuorman painoa jos ei ole hakasaumalla kiinni
Siis kyllä pystyy hakasauman tekemään, mutta kattosi on sen verran iäkäs, että käytännössä se ei enään kestä hakasaumaan saumaamista. 95% todennäköisyydellä kun hakaa väännetään tuplaan se repeää.
Kittivirityksesi kuulostaa juuri semmoisilta kuin timpurit olisivat olleet paikalla ja viritelleet kattoa.
Ajatteleppa hieman asiaa tarkemmin. Jalkarännipuu tulee lähes aina seinäpinnan sisäpuolelle. Laittaisitko sinä jalkarännin, joka talvella estää räntäpaskan putoamisen katolta jollain kittivirityksellä, jonka ikä on maksimissaan vuoden. Sitten kun kitit pettää tulvii vedet seinän sisään ja uittaa talosi oikein huolella.
Suosittelen todellakin peltiseppää paikalle ja että tapahtuu talollessi mitä tahansa tehdään se RT-kortin vaatimustason mukaan.
Tämä menee kyllä aikalailla ohi alkuperäisestä viestiketjun asiasta, mutta kysytäänpä nyt, kun tuntuu asiantuntemusta kerrankin löytyvän.
Mikä ero on käsisaumatulla ja konesaumatulla katolla? Tehtiinkö käsisaumatut katot alusta loppuun käsipelillä (eli ei esim. tuotu työmaalle esitaivutettuja peltirivejä) eikä ollut työmalla käytössä edes käsikäyttöisiä rissoja/saumankiristäjiä. Vai mikä tuon eron tuossa nimityksessä aiheuttaa.
Kyllä olet oikeassa. Itsekin nuorena poikana saanut hakata saumoja käsin kiinni kosakalla ja puunuijalla viikkokausia.
Peltisepät väänsivät penkissä saumat pystyyn jatkoivat peltejä veivisaumoilla ja me oppipojat hakkasimme ne katolla kiinni.
Peltien pituus oli jotain 180cm luokkaa. Tämä johtui siitä, kun aikanaan peltejä tuotiin laivoilla Suomeen Englannista oli peltien mitta oli mitattuna tuumissa. Siitä se sitten jäi myös Suomalaisten valmistajien mitaksi vähitellen ennen konerivin keksimistä.
Ensimmäiset rivikoneet tulivat 60-70 luvulla ja Helsingin ensimmäinen kone, joka on vieläkin käytössä sijaitsee Rakennusmetalli Huttusella, joka aikoinaan tuli Helsinkiin tuuraamaan veljeään puutöistä peltihommiin. Ja sillä tuurauksen tiellä edelleen. Kun Huttunen sai koneensa valmiiksi oli hänen verstaansa ikkunoiden takana käyty useasti öisin vakoilemassa ja kopioimassa hänen konettaan. Siitä ne nopeasti levisivät ja nykyisin niitä saa jos jonkin näköisinä.
Eroa ei oikeastaan synny kuin peltien pituuksissa. Nykyään tehdään pitkistä riveistä, joka tietysti on parempi, koska on vähemmän saumoja. Muutenkin hyvillä rissoilla rissattu katto on varmasti parempi kuin entisajan, koska vaikka käytettiinkin puunuijia niin sinkki kärsi varmasti lyödessä saumoja kiinni. Ja usein myös uusilla "oppipojilla" kosakan kulmat pistelivät sauman juureen pieniä reikiä, joita ei välttämättä heti havainnut.
Kiitokset tästä historiapläjäyksestä! Oli se katonteko varmastikin aika pauketta silloin aikanaan. Ja fyysisesti raskasta ja taitoa vaativaa käsityötä tietysti vielä tänäkin päivänä. Toivotaan vaan, että nuoria, ammattiaan arvostavia ja käsistään taitavia ihmisiä tulisi alalle jatkossakin jatkamaan tätä hienoa perinnettä. On ne vaan mielestäni silmiähiveleviä näkyjä kun jonkun rakennuksen katolla näkee vaikkapa ne viestiketjun aloittajan mainitsemat jalkarännit viimeisen päälle ammattitaidolla tehtynä.
Peltiseppä kävi tekemässä tarjouksen jalkarännin tekemisestä, 3000 €. Huh-huh, pakko tyytyä kouruun ja lumiesteeseen
tehdään sellainen tarjous, joka ei varmasti jää, tai jos jää, niin varmasti kannattaa.
Tässä tapauksessa varmaan niin.
Tuo jalkarännin teko vanhaan kattoon ei ole millään tavalla houkutteleva. Siis jos muutenkin on töitä riittävästi. Sen mieluiten jättää jollekin muulle.
Tuossa hinnassa on varmaan tonnin verran tyhjää.
Yleensä ollaan tehty vastaavat työt tuntityönä.
Tuossa tapauksessa laskutunneilla tulisi halvemmaksi.