pedagogisista

opettajaksi, jos sitä tarvitsee täällä alinomaan kysellä. Sääli oppilaita ja tulevia kollegojasi!

keskustelut asiasta... Ja tee omat johtopäätökset. Ja jos haluaa työllistyä... niin ei kandes missään tapauksessa opiskella kieliä edes pääaineena. On niitä kaupallisiakin tullut opiskeltua, mutta jos kaupalliselle saralle töihin haluaa, niin kielet ovat aivan vääriä pääaineita!!!!!

Tämän palstan viestejä lukiessa olen usein miettinyt nuorten aikuisten opiskelu- ja ammatinvalintakriteerejä. Yliopistoon mennään lukemaan sitä mikä kiinnostaa eniten ja sitten opintojen jossain vaiheessa ryhdytään miettimään, että milläs minä oikeastaan aionkaan leipäni tienata. Sanottakoon heti, että arvostan kovasti ihmisiä, jotka näkevän yliopiston yleissivistävän luonteen ja haluavat satsata siihen, mistä saavat oikeasti iloa ja sisältöä elämäänsä. Se vain kummastuttaa, että realismi unohtuu kaiken opiskelun keskellä ja väki ei tunnu ihan oikeasti tietävän opettajan työstä kuin vain sen, mitä itse ovat opiskelijana nähneet. Koulun arki on aivan outo asia ja varsinkin se, millä aineyhdistelmillä tai opintopisteillä saa pätevyyden. Opettajaksikin tunnutaan hakeutuvan vain sen takia, kun mitään muuta työtä ei saada kudottua, niistä omista niin ihanista kiinnostuksen kohteista ja ainevalinnoista.

Väistämättä nousee mieleen ajatus kansalaistaidottomuudesta ja tiedonhankinnan pulmista. Kyllä älykkään opinnoista selviävän ihmisen tulisi pystyä myös pieneen suunnitelmallisuuteen ja näkyyn tulevaisuudestaan, joka ei ole vain huvipuisto tai valintamyymälä vaan velvollisuuksia ja ikäviäkin juttuja, joita täytyy leipänsä eteen tehdä.

Vaan helppo kai tässä on keski-ikäisenä tätinä puhua, kun oma opettajanura oli minulle jo nuorena tavoiteltava ja realistinen vaihtoehto. Tämän päivän nuorilla aikuisilla tuntuu olevan se harhaluulo, että elämässä on loppumattomasti vaihtoehtoja, joihin voi siirtyä kun aiemmat valinnat eivät olekaan onnistuneet.

Itse tein opettajan pedagogiset erillisopintoina. Menin ne tekemään, koska en muutakaan työtä löytänyt, joten ajattelin, että ehkä sitten opettajana löytäisin jotain työtä. Vuoden aikana tajusin oikeasti löytäneeni oman alani. Ei musta koskaan pitänyt opettajaa tulla, mutta en tiennytkään aiemmin, millaista se homma oikeasti on.

Itse siis suosittelen pedagogisten tekemistä. Ei tarvitse sitten jossitella jälkeenpäin. Tiedän myös tapauksia, jotka erillisopintojen aikana eivät kokeneet olevansa omalla alallaan, joten valmistaudu siihen, että niinkin voi käydä.