Isäni kuoleman jälkeen äitini jäi asumaan kotitilalle ja rahavarat jaettiin.
Meitä on 3 elossa olevaa "lasta", joista yksi on avioliitossa.
Onko siis sisareni miehellä valtuus määrätä jäävän omakotitalon, metsän, peltojen ym käytöstä?
Miten toimitaan, jos he pariskuntana ovat eri mieltä meidän kahden suunnitelmista.
Toivon äidilleni pitkää ikää, ettei tarvitsisi tällaista pohtia vielä aikoihin??
Ps. perittävä kiinteä omaisuus on arvokas.
Meitä on 3 elossa olevaa "lasta", joista yksi on avioliitossa.
Onko siis sisareni miehellä valtuus määrätä jäävän omakotitalon, metsän, peltojen ym käytöstä?
Miten toimitaan, jos he pariskuntana ovat eri mieltä meidän kahden suunnitelmista.
Toivon äidilleni pitkää ikää, ettei tarvitsisi tällaista pohtia vielä aikoihin??
Ps. perittävä kiinteä omaisuus on arvokas.
Vastaukset 11
Vanhimmat
manipuloi äitisi myymään tilan hänelle, halpaankin hintaan. Ja äiti voi käyttää rahansa niinkuin haluaa. Kurjaa ja epäoikeudenmukaista, mutta minkäs teet? Joka toisessa perheessä on yksi narsisti.
>>Onko siis sisareni miehellä valtuus määrätä jäävän omakotitalon, metsän, peltojen ym käytöstä?>Miten toimitaan, jos he pariskuntana ovat eri mieltä meidän kahden suunnitelmista.
Todennäköisesti kyseessä on kuitenkin jakamaton kuolinpesä. Jos avioehtoa ei ole isänne ja äitinne välillä ollut, niin äitinne omistaa pesästä puolet ja te kolme lasta yhdessä toisen puolen.
Eli äitinne ja te lapset määräätte miten pesää hoidetaan.
Jos yksikin pesän osakkaista vaatii jakoa, niin se on tehtävä, mutta äidillänne on siitä huolimatta oikeus jäädä lopuksi elinjakseen asumaan kotitilallenne.
Kyse on nimenomaan jakamattomasta kuolinpesästä, siis kiinteän omaisuuden (talo, metsä, pellot)osalta.
Isältä jääneet rahavarat jaettiin niin, että leski (äitini) sai puolet ja me 3 perillistä saman suuruinen summa.
Äitini asuu tontilla olevassa talossa.
Eka viestiin vastannut väitti, että äitini voi myydä tilan vaikka alihintaan yhdelle suosikkilapselleen??
Onko tämä mahdollista, koska kyse on isän jättämästä omaisuudesta?
Ainakin, kun myimme metsää, kaikille tuli saman suuruinen rahaosuus. Myös kaikilta kysyttiin, vastustaako kukaan metsän myyntiä.
Me perilliset olemme kaikki tyttöjä (siis yksi avioliitossa), niin tämä sompailu on vähän vaikeaa ilman juristia?
Kun lopullinen jako suoritetaan, niin tarvitaan ilmeisesti juristi??
Enkös minä tuon jo kertaalleen kertonut?
>>Eka viestiin vastannut väitti, että äitini voi myydä tilan vaikka alihintaan yhdelle suosikkilapselleen??
Onko tämä mahdollista, koska kyse on isän jättämästä omaisuudesta?
vastauksestasi! Olemme sovussa tähän asti selvinneet, nyt sisareni mies on alkanut "omistaa" sellaista mitä hänellä ei ole, siis meidän perintöasioihin sekaantumista.
Älytön lause?? Mutta kiitos, ymmärrän nyt asian oikein!
Olkaa tiukkoina. Sisaren miehellä ei ole mitään asiaa sekaantua asioihinne, sillä hän ei ole pesän osakas. Toki se, mitä sisaresi ja miehensä kotona pähkäilevät kahdestaan on heidän välisensä asia. Mutta miehellä ei ole mitään sanontavaltaa mihinkään. JA TEHKÄÄ SE HÄNELLE SELVÄKSI. Inhoan moisia päällepäsmäreitä, aina pitää puuttua toisten asioihin.
tuskin on tämän asian kanssa mitään tekemistä.
jos ja kun sisar valtuuttaa miehensä tai ottaa avustajaksen miehensä, niin kyllä miehellä on oikeus osallistua ja sanoa sanansa. Riitaa se saattaa tuottaa, mutta asiallinen mies ei turhista niuhota.
"Eka viestiin vastannut väitti, että äitini voi myydä tilan vaikka alihintaan yhdelle suosikkilapselleen?? Onko tämä mahdollista, koska kyse on isän jättämästä omaisuudesta? "
>>Aitinne voi myydä oman osuutensa parhaaksi katsomakseen hintaan kenelle tahansa. Jos hän myy sen pahasti alihintaan, verottaja kyllä muistaa lahjaverolla...
Omistuksenne siis on
* äiti 1/2
* jokainen sisar 1/6
Jos äiti myy oman osuutensa jollekin sisaruksista on hänen osuutensa sen jälkeen 4/6 ja muiden 1/6. Huolimatta määräenemmistöstä jakamattoman kuolinpesän hoito vaatii kuitenkin kaikkien suostumuksen - ellette ole jollekulle antaneet avointa valtakirjaa asioiden hoitoon?