Jatkoa tarinalle Alistamista (kuinka kekseliäs nimi)
Olin jo lähellä orgasmia sinun hakatessa kyrpääsi sisääni. En enää huomannut ympäröivästä maailmasta mitään, tunsin vain iskusi kankuillani ja liikkeesi sisälläni. Viimeinen tikki olisi kosketus klitoriksellani, mutta käteni olivat selkäni takana. Heiluttelin itseäni patjaa vasten sinun liikkeittesi tahdissa, laskeuduin allemmas.
Tartuit tiukalla otteella lanteisiini. Nauroit yrityksilleni ja pysäytit liikkeesi. Hujautit kovalla voimalla itseäsi sisääni vielä muutaman kerran, ja minä vavahtelin tahdissa.
Käänsit minut ympäri ja virnistit. Asentoni oli hankala, kädet painautuivat ikävästi ja olkapäitä koski. Suutelit minua molempiin silmäluomiin hellästi, katsoit silmiini.
Sidoit silmäni liinalla. Kaivoit yöpöydän laatikkoa. Ääniä, pientä kolinaa. Nousit istumaan päälleni, samalla yhä hankaloittaen asentoani.
Napsahtava kipu tuntui nännissäni, ilmeisesti pyykkipoika. Niistäkin tehdään vahvoja. Huulesi toisen rintani päällä, suutelin minua ja nuolit nänniäni. Huokaisin, tunnustelin astitietoja lähes vikisten. Yhtäkkiä puraisit nänniä kovaa, kirkaisin kivusta ja sinä nauroit. Napsautit toisenkin pyykkipojat paikalleen ja livautit vielä kaksi häpyhuuliini. Sitten nousit päältäni, suljit verhot ja valot, lähdit pois sulkien even perässäsi.
Tapanasi on antaa minun odotella. Tällä kertaa se tuntui niin hankalalta, käteni puutuivat, samoin jalkani. Jos liikuin, nirhasivat jalkovälissäni törröttävät pyykkipojat kipeästi.
Aikani odotettuani en enää voinut olla. Pelkkä paikallaan makaaminen koski. Ranteeni eivät olleet kiinni toisissaan, ja koitin hivuttaa niitäkyynärpäitä kohti. Venyttelin käsiä ulospäin, vääntelin ranteita mutkalle saadakseni solmun irti. Ote löystyi hieman, mutta en saanut itseäni irti.
Yritin sitten irroittaa pyykkipoikia. Venyttelin selkääni kaarelle ja kurotin sormiani, nappasin kiinni pojan koivista ja painoin se auki, sitten toisen.
Käännyin kyljelleni, nyt eivät piikit pistelleet. Saatoin maata toisessakin asennossa. makasin pimeydessä, en nähnyt mitään, kuulin vähän, mutta tunsin paljon.
Ovi rämähti auki, valo tunki sisään, näin vaaleaa sumua kankaan läpi.
Nauraa röhötit näylle, totesit vain, etten nyt saisi mitään muuta kuin rangaistuksen. Puristit toista pyykkipoikaa kiinni ja vedit minut siitä seisomaan. Se teki kipeää, sillä ei ollut mitenkään helppoa nousta kädet selän takana.
Läväytit poskeani avokämmenellä pitäen yhä kiinni pyykkipojasta. Minä heilahdin iskusi voimasta ja painoni putosi hetkeksi pyykkipojan varaan.
Nappasit kiinni kyynärpäitäni yhdistävästä paidasta ja kuljetit minua edelläsi kylpyhuonetta kohti. Tönäisit minut lattiaan, räväytit nilkkani kiinni putkistoon raudoilla, repäisit pyykkipojat irti ja huitaisit liinan kasvoiltani. Sitten suljit oven ja laitoit valot ulkoa pois.
Avaat oven, aukaiset kahleeni, hymyilet aurinkoisesti ja nostat minut lattialta. Ojennat minulle lämpimät vaatteet ja menemme yhdessä syömään aamiaista. Istun sylissäsi kun luet lehden.
Näin. Yhäkin saa kommentoida.
virva
Olin jo lähellä orgasmia sinun hakatessa kyrpääsi sisääni. En enää huomannut ympäröivästä maailmasta mitään, tunsin vain iskusi kankuillani ja liikkeesi sisälläni. Viimeinen tikki olisi kosketus klitoriksellani, mutta käteni olivat selkäni takana. Heiluttelin itseäni patjaa vasten sinun liikkeittesi tahdissa, laskeuduin allemmas.
Tartuit tiukalla otteella lanteisiini. Nauroit yrityksilleni ja pysäytit liikkeesi. Hujautit kovalla voimalla itseäsi sisääni vielä muutaman kerran, ja minä vavahtelin tahdissa.
Käänsit minut ympäri ja virnistit. Asentoni oli hankala, kädet painautuivat ikävästi ja olkapäitä koski. Suutelit minua molempiin silmäluomiin hellästi, katsoit silmiini.
Sidoit silmäni liinalla. Kaivoit yöpöydän laatikkoa. Ääniä, pientä kolinaa. Nousit istumaan päälleni, samalla yhä hankaloittaen asentoani.
Napsahtava kipu tuntui nännissäni, ilmeisesti pyykkipoika. Niistäkin tehdään vahvoja. Huulesi toisen rintani päällä, suutelin minua ja nuolit nänniäni. Huokaisin, tunnustelin astitietoja lähes vikisten. Yhtäkkiä puraisit nänniä kovaa, kirkaisin kivusta ja sinä nauroit. Napsautit toisenkin pyykkipojat paikalleen ja livautit vielä kaksi häpyhuuliini. Sitten nousit päältäni, suljit verhot ja valot, lähdit pois sulkien even perässäsi.
Tapanasi on antaa minun odotella. Tällä kertaa se tuntui niin hankalalta, käteni puutuivat, samoin jalkani. Jos liikuin, nirhasivat jalkovälissäni törröttävät pyykkipojat kipeästi.
Aikani odotettuani en enää voinut olla. Pelkkä paikallaan makaaminen koski. Ranteeni eivät olleet kiinni toisissaan, ja koitin hivuttaa niitäkyynärpäitä kohti. Venyttelin käsiä ulospäin, vääntelin ranteita mutkalle saadakseni solmun irti. Ote löystyi hieman, mutta en saanut itseäni irti.
Yritin sitten irroittaa pyykkipoikia. Venyttelin selkääni kaarelle ja kurotin sormiani, nappasin kiinni pojan koivista ja painoin se auki, sitten toisen.
Käännyin kyljelleni, nyt eivät piikit pistelleet. Saatoin maata toisessakin asennossa. makasin pimeydessä, en nähnyt mitään, kuulin vähän, mutta tunsin paljon.
Ovi rämähti auki, valo tunki sisään, näin vaaleaa sumua kankaan läpi.
Nauraa röhötit näylle, totesit vain, etten nyt saisi mitään muuta kuin rangaistuksen. Puristit toista pyykkipoikaa kiinni ja vedit minut siitä seisomaan. Se teki kipeää, sillä ei ollut mitenkään helppoa nousta kädet selän takana.
Läväytit poskeani avokämmenellä pitäen yhä kiinni pyykkipojasta. Minä heilahdin iskusi voimasta ja painoni putosi hetkeksi pyykkipojan varaan.
Nappasit kiinni kyynärpäitäni yhdistävästä paidasta ja kuljetit minua edelläsi kylpyhuonetta kohti. Tönäisit minut lattiaan, räväytit nilkkani kiinni putkistoon raudoilla, repäisit pyykkipojat irti ja huitaisit liinan kasvoiltani. Sitten suljit oven ja laitoit valot ulkoa pois.
Avaat oven, aukaiset kahleeni, hymyilet aurinkoisesti ja nostat minut lattialta. Ojennat minulle lämpimät vaatteet ja menemme yhdessä syömään aamiaista. Istun sylissäsi kun luet lehden.
Näin. Yhäkin saa kommentoida.
virva
Vastaukset 3
Vanhimmat
Novellien lukeminen on oikeastaan paljon hauskempaa kuin kommentointi. Mutta kirjoittajien into saattaa kummasti hiipua, jos kommentteja ei ala kuulua. Kinkyn vast/luet -suhde näyttäisi vähän siltä, että vain yksi lukija viidestäsadasta viitsii/uskaltaa kommentoida. Suhdeluku on hieman parempi, jos kirjoittaja erikseen pyytää kommentteja.
Mutta asiaan: Kiitos jälleen kerran. Jatkokertomuksen muotoon kirjoitetut novellit ovat mukavia - päähenkilöön ehtii "tutustua" pidemmän ajan saatossa..
Kirjoitusasusta: pari typoa, napsi ne wordillä pois. Kappalejako sopivan harva, ajatuksille jää riittävästi aikaa.
Tarinasta: Kenties pelastus tuli hieman liian nopeasti. Tarinan olisi maybe voinut rytmittää myös siten, että herkkään aamuhetkeen oltaisiin tultu vasta seuraavassa jaksossa, tämän jakson päättyessä synkkään toivottomuuteen ja tyydytyksen puutteeseen.. Vähän niin kuin typerissä jenkkisarjoissa, joissa tuotantokaudet päättyvät aina cliffhangereihin :)
Ja vielä tarinan Kinkiydestä: alistaminen ja kova käsittely sopivat tarinaan hyvin. Itse en niin kasvoille läpsimisestä välitä, mutta tässä yhteydessä ok. Tyydytyksen riistäminen on aina mielenkiintoinen aihe - se kun ei ole mikään fyysinen laji.
Odotan mielenkiinnolla uusia matkoja Nalle-Omenan hedelmälaaksoon..
T: pervertoitunut, osa-aikainen Kinky-sensori
Kommentti oli kattava, kiitos siitä.
En itsekään oikeassa elämässä välittäisi niinkään kasvoille lyömisestä, mutta tarinan nainen tuntuu pitävän. Mitähän omankin pääni sisällä liikkuu, kirjoittamissani tarinoissa (muissakin kuin seksitarinoissa) elävät henkilöt melkein kuin asuvat pääni sisällä.
Kirjoitusvirheistä sen verran, etten kirjoita wordillä vaan käsin tai antiikkisella kirjoituskoneella, ja naputtelen tarinoita tänne. Kärsin myös lievästä lukihäröstä, joka joskus näkyy.. nojaa. Suurimmaksi osaksi olen kai vaan niin nakkisormi. :)
Ja tarinasta vielä. Jotenkin henkilöiden kiero rakkaussuhde vaatii selkeitä helliä hetkiä. En oikein osaisi laittaa päähenkilöitä hirvittävään ja kamalan pitkäkestoiseen kidutukseen, sillä jotenkin koen heidät realistisina hahmoina. Se on vain omaa juttua, ja muiden mielestä voisi olla mukavaa pidentää piinaa. En kuitenkaan niin tee, hähhää. Koittakaa kestää, tiedän, että se on vaikeaa, ehkä jopa mahdotonta.
virva
...että eihän tyttöpolo vieläkään mitään saanut. :)
virva