ja sitten väli(ei kun alku) huomautus..En ole kaikkia taisteluja viittiny kirjottaa, koska en jaksa...Eli, tietenkin ne pokemonit on saannu expaa, vaikken ole sitä tänne kirjoittanu...mutta, nyt asiaan:
Pokemonit eivät olleet villiintynetä ja hurjistuneita niinkuin vanha nainen oli väittänyt. Kaikki metsän pokemonit olivat peloissaan kyhjöttämässä puiden seassa, vaikkei ollut syytä pelätä. Metsä karmi Carolin selkäpiitä, sillä tiheän oksiston läpi ei päässyt pieninkään valopilkku, ja pokemonien käytöksestä päätellen metsässä oli jotakin pelottavaa.
Jonkin matkaa käveltyään näki Carol metsän seasta outoa, violetin vaaleanpunaista valoa, joka liikkui puiden seassa. "K-k-kuka siellä?" Carol änkytti peloissaan, mutta vastausta ei kuulunut. "Voi ei, olempa minä tyhmä! Ponyta, flash!(en nyt tiiä voiks se oppii ton iskun, mut...Carolil on sitte joku super ponyta... :D)" Carol sanoi, ja samassa kirkas valo täytti Carolin ympäristön, ja sadat Zubatit lähtivät kovaa rääkyen lentoon. Vähän aikaa silmiä siristeltyään Carol tottui valoon, mutta huonoksi onnekseen huomasi, että myös violetti-vaaleanpunainen valo oli kadonnut. "Pakko mikä pakko..Ponyta, lopeta flashin käyttö." Carol huokaisi, ja vähän aikaa, kun oli ollut taas hämärän-pimeä, näkyi violetin-vaaleanpunaista valoa taas. "Tule, Ponyta, seurataan tuota valoa!" Carol huudahti, ja he lähtivät loisteen perään. "Seuraa minua, seuraa!" Kaikui outo ääni Carolin päässä. Carol pelästyi ääntä, muttei pysähtynyt, jottei valo vain karkaisi. Valon tuottajaa Carol ei nähnyt, vain loisteen.
Yhtäkkiä valo pysähtyi, ja pian Carol näkikin, mistä valo oli peräisin, eikä ollut uskoa silmiään!
jatkuuko...? ^0^ Ei saa valittaa kirjoitusvirheistä... ^_~
Pokemonit eivät olleet villiintynetä ja hurjistuneita niinkuin vanha nainen oli väittänyt. Kaikki metsän pokemonit olivat peloissaan kyhjöttämässä puiden seassa, vaikkei ollut syytä pelätä. Metsä karmi Carolin selkäpiitä, sillä tiheän oksiston läpi ei päässyt pieninkään valopilkku, ja pokemonien käytöksestä päätellen metsässä oli jotakin pelottavaa.
Jonkin matkaa käveltyään näki Carol metsän seasta outoa, violetin vaaleanpunaista valoa, joka liikkui puiden seassa. "K-k-kuka siellä?" Carol änkytti peloissaan, mutta vastausta ei kuulunut. "Voi ei, olempa minä tyhmä! Ponyta, flash!(en nyt tiiä voiks se oppii ton iskun, mut...Carolil on sitte joku super ponyta... :D)" Carol sanoi, ja samassa kirkas valo täytti Carolin ympäristön, ja sadat Zubatit lähtivät kovaa rääkyen lentoon. Vähän aikaa silmiä siristeltyään Carol tottui valoon, mutta huonoksi onnekseen huomasi, että myös violetti-vaaleanpunainen valo oli kadonnut. "Pakko mikä pakko..Ponyta, lopeta flashin käyttö." Carol huokaisi, ja vähän aikaa, kun oli ollut taas hämärän-pimeä, näkyi violetin-vaaleanpunaista valoa taas. "Tule, Ponyta, seurataan tuota valoa!" Carol huudahti, ja he lähtivät loisteen perään. "Seuraa minua, seuraa!" Kaikui outo ääni Carolin päässä. Carol pelästyi ääntä, muttei pysähtynyt, jottei valo vain karkaisi. Valon tuottajaa Carol ei nähnyt, vain loisteen.
Yhtäkkiä valo pysähtyi, ja pian Carol näkikin, mistä valo oli peräisin, eikä ollut uskoa silmiään!
jatkuuko...? ^0^ Ei saa valittaa kirjoitusvirheistä... ^_~
Vastaukset 1
Vanhimmat
This story is SO Gooooooooooooooooooooooooood!!!
Jatkuuko???
- "No totta helvetissä" :D