Niin kauan kuin yritys saa säännöllisesti yhteiskunnan avustusta sen on kestettävä yhteiskunnan puolelta tuleva jatkuva rationalisointipaine.
Tarkoituksena on tuottaa elintarvikeomavaraisuus tähän maahan mahdollisimman tehokkaasti, ei tuhansia pikkutilallisia jatkuvasti rahalla pönkittäen.
Pientilan perinyt peräkammarin elämäntapaviljelijä käy tukiaispuimureineen paljon kalliimmaksi kuin tavallinen työtön.
Ne, joille maanviljely on vain elämäntapa pikkutilalla viljelkööt ILMAN tukiaisia ja hankkikoot puuttuvan rahan muilla töillä.
Suurten ja tehokkaitten tuotantoyksiköiten kuluja voi yhteiskunta harkitusti tukea, koska tuottaminen näillä leveysasteilla on lähtökohtaisesti kalliimpaa kuin etelämpänä.
Tarkoituksena on tuottaa elintarvikeomavaraisuus tähän maahan mahdollisimman tehokkaasti, ei tuhansia pikkutilallisia jatkuvasti rahalla pönkittäen.
Pientilan perinyt peräkammarin elämäntapaviljelijä käy tukiaispuimureineen paljon kalliimmaksi kuin tavallinen työtön.
Ne, joille maanviljely on vain elämäntapa pikkutilalla viljelkööt ILMAN tukiaisia ja hankkikoot puuttuvan rahan muilla töillä.
Suurten ja tehokkaitten tuotantoyksiköiten kuluja voi yhteiskunta harkitusti tukea, koska tuottaminen näillä leveysasteilla on lähtökohtaisesti kalliimpaa kuin etelämpänä.
Vastaukset 140
Vanhimmat
linjoilla.
Yhteiskunta vaan tuntuu lyövän korville tätä rationalisointia. Vai miten näet esimerkiksi tuki rajoitteet kanapuolella? (yläraja 20000 kanaa, ja yksi perustelu on nimenomaan teollisten kanalayritysten estäminen.) MTK näissä asioissa on suurin jarru. Pitäisi tukea kehitystä eikä säilyttämistä!
Tuottaminen on näillä leveysasteilla kalliimpaa ja sen lisäksi tulee muistaa, että kaikkien Eu-maiden maatalous on tuettua. Eli tämä tuki homma vaan on nieltävä. Mutta se, miten niitä jaetaan ja mihin suuntaan yhteiskunta haluaa maatalouden menevän onkin sitten jo miettimisen arvoinen asia. Tällä menolla Suomen maatalous jää jälkeen Eu:n kehityksestä alta aikayksikön!
Näitä typeryksiä riittää,jotka luulevat,että ruuan tuottaminen on jotain bisnestä.60 vuotta sitten melkein kaikki olivat maanviljelijöitä.Öljyn laajamittainen käyttöönotto loi nykyisen illuusion teknologiasta,jonka nimeen nyt vannotaan ja rukoillaan.Vaan mitä sitten,kun öljy on loppu? Millä uskonnolla se korvattaisiin?
Kyllä asia on niin,että 90% ihmiskunnasta kuolee nälkään,kun viimeinen pisara öljyä on poltettu.Sitten huudetaankin kilvan apua siltä pienviljelijältä,joka on putsattu EU ja kepu-maatalouspolitiikalla.Tuskin se sinun suurtilallisesi pystyy kuokalla ja viikatteella silloin tuottamaan mitään.Haihattelu ja tietämättömyys täällä kukoistaa.Viime vuonna öljyn hinta kaksinkertaistui,se on selvä merkki siitä,että aineesta on jo pulaa.Tämä maatalouspolitiikka luo nälänhädän.
Niin kauan kuin EU:n tukijärjestelmä on voimassa on valistuneen kuluttajan kestettävä Brysselistä tulevat paineet, olkoon ratinonalisointipaine vaikka punaisella.
Tuethan ovat aina vakio, hehtaari- ja eläinkohtaiset tuet määräytyy yksiköiden mukaan ja ne ei pienene vaikka maassa olisi yksi ainoa maatila.
Päinvastoin niitä 2€ tuntipalkoilla tekijöitä ei sen jälkeen olisi, lomaltapauurahat, pitkät lomat sairaslomat tulisi duunarien tapaan maatalouteen ja sen jälkeen hintalappu veromaksajien kukkarosta olisi aivan eri luokkaa nykyiseen talkootyöllä tehtyyn verrattuna.
on aivan turhaa jupinaa.
Kun sen perään kyselee, selviää että se onkin nettotuntipalkka mitä jää yrityksestä kaikkeen siihen menevän jälkeen.
Laskettu vielä 24/365 palkkana, vaikka ei kukaan koko ajan töitä tee, saati sitten kausiluontoisessa maataloudessa.
Mitä jää duunarin pussiin kaikkien pakollisten menojen jälkeen?
Vertailua: Maajussi
24*365*2 = 17.520€ /v nettotuloa kaikkien kulujen jälkeen. Tästä voi vielä vähentää jonkin verran tuotteisiin, mitä ei tilalta saa (vaikka se 7.520€/v. Lapaseen jää kuitenkin 10.000€/v puhdasta.
Perusduunari:
Vuosibrutto 30.000=> netto 21.000€/v
Siitä asuminen, 500€/kk, liikkuminen (auto polttoaine =n 300€/kk), perheelle ruoka n.600€/kk= 16.800€/v.
Jäljelle ei nyt jäänytkään kuin 4.500€/v siihen samaan mihin maajussi laittaa 7.520€/v
Ja se huvittelu 10.000€ jäi saamatta...
mutta valistunut kuluttaja voi napsaista kansalliset tuet pois jos ei homma tehostu.
Näin aluksi.
Vastahan ne tuet oli maaliskuussa katkolla eikä yksikään valistunut kuluttaja vaatinut muutosta nykyiseen, eikä siten voi napsaista mitään pois.
Päin vastoin, saatiin lupaus lisälomapäivistä ja 141- artiklalle jatko vaikka se oli jo sovittu liittymäneuvotteluissa eikä siitä ole enää kahta sanaa, eli se jatkuu ja voi hyvin.
Toinen juttu, suomalainen maajussi on Euroopan tehokkain tuottaja, halvimmat hinnat pienemmillä tuilla, voiko enempää vaatia?
Näin aluksi.
väitätlö, että maajussi liikkuu, syöttää perheensä tai asuu noin paljon halvemmalla kuin perusduunari?
"tästä voi vielä vähentää jonkinverran tuotteisiin, mitä ei tilalta saa" Mitähän mahdoit laskea tähän kohtaan? Maatalouskin on näet muuttunut. Ei sielläkään enää eletä omavaraistaloutta. Jos viljelet perunoita, niin saat varmaan talviset omat perunasi, jos on kanoja saat munat jne. Mutta huomaa, että nekin ovat omakustannus hintaan, ei siis ilmaisia. Ja jos nyt lasketaan että perunan viljelijä saa omat potut, niin ei se vuoden ruoka kuluissa paljoa auta. Samalla tavalla maajussit käy kaupassa ruokaostoksilla!
rivinä kuin talvisodassa.
Juu, muistan taannoin mainoksen missä maanviljelijä käveli pellolla poikansa kanssa ja selitti miten Suomessa kylvetään apulanta tarkalleen jyvän viereen ja siitä ei mene päästöjä vesistöön :)
Samaa sarjaa nämä tehokkuustarinat.
Muistan taannoin jutun punikista, joka kertoi pojalleen kuinka talvisodassa suomalaiset punikit olivat takarivissä puna-armeijan takana.
Samaa sarjaa nuo juttusi.
tuo mainos kuitenkin löytyy arkistoista :P
perustui juurikin siihen, että "punikit" (SDP kumpp.) lähtivät ase kädessä maata puolustamaan vaikka kansalaissodan muisto oli hyvin tuoreena mielessä.
ay-pamppujen masinoima yritysjohtaja heittelemässä ruokaa, näkee teikäläisen arvostuksen ruokaa ja sen tuottajia kohtaan
ei osannut arvostaa ruokaa siinä mainoksessa. Olikohan ihan MTK:n pomoja?
Me palkkatyöläiset joudumme ostamaan ruoan niin kalliilla, että syömme kuivat leivänkannikatkin.
Ei varmasti ole laskettu 24/365, vaan tuotantosuunnittain erikseen ja 2 euroa on kaikkien keskiarvo, toiset tekevät enemmän tulosta ja toiset vähemmän.
Muistelen, että kasvinviljelytiloilla keskim. työaika oli hieman yli tuhat tuntia vuodessa ja kotieläintiloilla jotain 3500.
Huom.!!!! per tila, ei per henkilö.
Maataloustulon laskentaperusteet ovat lakisääteiset:
"Suomen virallisten maa- ja puutarhatalouden kannattavuustulosten laskeminen on MTT;ssä
virkavelvollisuudella tehtävää lakisääteistä viranomaispalvelua.
Tässä käytettävät laskentaperusteet ovat Yritystutkimusneuvottelukunnan ja
EU;n FADN järjestelmän suositusten ja säädösten mukaisia"
Miksi palkansaajien tutkimuslaitos ei nosta syytettä virkavirheestä?
http://www.labour.fi
ps. Maatalousyrittäjän ruuan ostolasku on suurempi kuin keskivertoduunarilla:
1. ei ole työpaikkaruokailua.
2. raskaampi työ vaatii enemmän energiaa
3. ei ole aikaa "leikkiä" puutarhassa yms, kuten palkansaajilla on.
n 8*220=1760/v.
Joka ei ole puutarhassa kuoputtamista, eikä pankolla makailua, vaan pomot perseen takana tuloksia mittaamassa joka päivä väenvähennyssuunnitelmineen.
Eipä taitaisi sitä maajussin hermo kestää.
Noin joka kolmas viljelijä käy palkkatöissä, kun maataloudella ei pelkästään pärjää.
viemässä duunarin hommat... :)
Sen kun, mutta kannattamatonta tuotantoa ei ole viisasta tukea. Elämäntapaviljely käy meille kalliiksi.
Luulet siis että maajussit asuvat taivasalla, kun ei tule asumiskuluja. Ovat alasti kun ei ole vaatetuskuluja, eivät käytä sähköä, eivätkä puhelinta, eivät katso telkkaria, ei ole autoa, eivät siis osta bensaakaan. Käyvät jalkapatikassa lähikaupassa, joka meidän tapauksessa on 30:n km päässä, eivät myöskään sairasta koskaan, eivät tarvitse lääkkeitä. Eivät maksa yksityistalouden vakuutusmaksuja, eivät pidä kunnossa tilalle johtavaa tietänsä jne. Että näin sitä säästyy.
Luepa tuolta oikeaa, tutkittua tietoa maatalouden kannattavuudesta. Omat laskelmasi eivät pidä paikkaansa, eivätkä niiden perusteet ole kestävällä pohjalla.
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito
sopii jatkeeksi myös siihen listaan.
Kokoluokat taloudellisen koon mukaan:
pieni: vakioitu kate 9 600-14 400 euroa
melko pieni: vakioitu kate 14 400-24 000 euroa
keskikokoinen: vakioitu kate 24 000-38 400 euroa
melko suuri: vakioitu kate 38 400-57 600 euroa
suuri: vakioitu kate 57 600-115 200 euroa
hyvin suuri: vakioitu kate 115 200-172 800 euroa
erittäin suuri: vakioitu kate yli 172 800 euroa
Miten näihin yritystoiminnan KATTEISIIN päästään 2€:n tuntipalkalla...pahus. Laskin ja minä emme hjummarra :)
kuka duunari nykypäivänä Suomessa 8-tuntista työpäivää tekee?
Ei kukaan..
7,2-7,65 h/pv ja siinäkin on pari puoleen tuntiin venähtänyttä kahvitaukoa, töistä myöhästyminen ja ennen aikojaan kotiin lähtö.
Eli tehokasta työtä tulee n. 6 h/pv, jos sitäkään.
Vuodessa on 251 työpäivää, joista duunari on lomalla 38 päivää, sairaslomalla 10 pv, eli
203*6 = 1218 h tekee töitä, maksun saa 1807 tunnista ja lomarahat päälle
Kylläpä olis lokosat olot..
Ja se on suuri ero.Niillä tuo ns rationalisointi on tehty.Montaa suurentunutta tilaa ei löydy,joka ei ole saanut investointitukea.EU:ssa tasapuolinen kohtelu ei toteudu,vaan täällä toteutetaan feodaalijärjestelmää,jossa rikkaille työnnetään lisää etuja.
Suuret tilat ovat näiden investointitukien takia heikoimmin kannattavia tuhlaavia yksiköitä,jotka menevät ilman erityistukia kumoon.Ei niitä velkoja enää palkkatyöllä hoideta.Investointitukihan on maksimissaan 100000 euroa/ vuosi.
Lukaisit linkin huolimattomasti. Käsite vakioitu kate ei tarkoita maatilayrityksen katetuottoa. Seuraavassa lainauksessa , joka on MTT:n tutkijan Arto Latukan tekstiä, selitetään käsite vakioitu kate:
"Yritysten tuotantosuunta- ja tilakokomäärittely uusittu
Tuotantosuunnat määritettiin vakioitujen katteiden perusteella. Kullekin kasville ja eläimelle lasketaan vakioitu kate vähentämällä alueittain kolmen vuoden sato- ja tuotoskeskiarvojen mukaisista tuotoista tietyt muuttuvat kustannukset. Nämä tuotekohtaiset katteet kerrotaan yrityksittäin kunkin kasvin viljelyalalla sekä eläinten määrällä. Näin saatujen katteiden summana saadaan yrityksen kokonaiskate, jonka perusteella määritetään tuotantosuunta.
Puutarhayrityksissä ja paljon ostorehuja käyttävillä kotieläintiloilla liikevaihto saattaa olla suuri, vaikka viljelypinta-alat olisivat pieniäkin. Siksi myös tilakoko määritetään hehtaarien asemesta yrityksen kokonaiskatteen perusteella. Päätoimisia ovat yritykset, joilla kokonaiskate on FADN -järjestelmän mukaisesti suurempi kuin 9 600 euroa. Tuloksien painotus perustuu tähän tuotantosuunta- ja tilakokoluokitteluun."
Yksinkertaistettuna, vakioitu kate saadaan siitä kun tuotoista vähennetään muuttuvat kustannukset ja kerrotaan tilan hehtaarimäärällä ja /tai eläimien lukumäärällä. Ydinkäsite muuttuvat kustannukset sisältää lähinnä viljelyn panoskustannukset, kuten lannoitteet, rehut, polttoaineet, kasvinsuojeluaineet jne. Muuttuviin kustannuksiin ei lasketa esim. pääomakustannuksia, viljelijän palkkavaatimusta ja rahoituskustannuksia. Siis vakioitu kate on maatilan koon luokitus, ei tilan kannattavuutta tai nettotuottoa kuvaava käsite.
Seuraavassa lainauksessa on kuvattu taloustohtorin sisältämät tunnusluvut määritelmineen:
Yrityksen TULOSTA, KANNATTAVUUTTA ja VAKAVARAISUUTTA kuvaavat tunnusluvut
1. YRITYKSEN TULOSTA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT
Yrittäjätulo (Maataloustulo, Farm Family Income): Maa- ja puutarhatalouden yrittäjätulo jää kokonaistuotosta yrittäjäperheen työpalkaksi ja oman pääoman koroksi. Koska yrittäjätuloa laskettaessa ei oteta huomioon yrittäjäperheen tekemän työn ja oman pääoman käyttömääriä, se ei kuvaa yritystoiminnan kannattavuutta. Yrittäjätulo ei myöskään kuvaa tilan kannattavuuskehitystä, sillä yrittäjäperheen tekemän työn ja oman pääoman käyttö on saattanut muuttua edellisistä vuosista.
Keskiarvotasolla pääoman ja työn käyttömäärät eivät kuitenkaan muutu kovin nopeasti, minkä vuoksi suurissa tarkasteluryhmissä jo yrittäjätulonkin kehityksestä nähdään kohtuullisen hyvin yritystoiminnan kannattavuuskehitys. Tilakohtainen sekä myös pienempien tilaryhmien kannattavuustaso ja -kehitys nähdään kuitenkin vasta, kun oman pääoman ja oman työn käyttömäärät ja niissä tapahtuvat muutokset otetaan huomioon.
Yrittäjätulo = Nettotulos + yrittäjäperheen palkkavaatimus
Yrittäjätulo = Kokonaistuotto - kustannukset ilman yrittäjäperheen palkkavaatimusta ja oman pääoman korkovaatimusta
Nettotulos: Nettotulos jää koroksi yritystoimintaan sijoitetulle omalle pääomalle. Nettotuloksen ollessa useamman vuoden negatiivinen, seurauksena on oman pääoman pieneneminen ja vakavaraisuuden heikkeneminen. Nettotulosta tarkasteltaessa on huomattava, että veroja ei ole vähennetty.
2. YRITYKSEN KANNATTAVUUTTA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT
Kannattavuudella tarkoitetaan yrityksen pitkän tähtäimen tulontuottamiskykyä.
Yrittäjänvoitto: Yrittäjänvoitto kuvaa yrityksen euromääräistä (absoluuttista) kannattavuutta. Se lasketaan vähentämällä kokonaistuotosta kaikki tuotantokustannukset. Jos yrittäjänvoitto on negatiivinen, on yritys tuottanut tappiota. Kustannusten tulisi olla näiden tappioiden verran alhaisempia, jotta yrityksen kokonaistuotto olisi riittänyt kattamaan tuotantokustannukset.
Kannattavuuskerroin: Kannattavuuskerrointa laskettaessa omalle työlle ja omalle pääomalle korvaukseksi jäävä yrittäjätulo jaetaan oman työn palkkavaatimuksen ja oman pääoman korkovaatimuksen summalla. Korkovaatimus lasketaan tässä tilivuoden keskimääräiselle omalle pääomalle.
Kannattavuuskerroin osoittaa, kuinka suuri osa palkkavaatimuksesta ja oman pääoman korkovaatimuksesta on saavutettu.
Kun kannattavuuskerroin on 1,00, omalle työlle ja omalle pääomalle korvaukseksi jäävä yrittäjätulo on yhtä suuri kuin näille tavoitteeksi asetetut palkka- ja korkovaatimukset. Jos kannattavuuskerroin on tätä pienempi, omalle työlle ja pääomalle on jäänyt tavoitteita alhaisemmat korvaukset.
Kannattavuuskerroin kuvaa tuotannon kannattavuuden lisäksi myös kannattavuuskehitystä, sillä se ottaa huomioon myös työn ja pääoman käyttömäärissä tapahtuneet muutokset. Se sopii rahamääräisiä käsitteitä paremmin eri kokoisten yritysten ja eri tuotantosuuntien väliseen vertailuun. Tuotannontekijöistä työtä ja pääomaa käsitellään tasavertaisena kannattavuuskerrointa laskettaessa, joten se mittaa tasapuolisesti sekä pääomavaltaisen että työvaltaisen tuotannon kannattavuuden. Kannattavuuskerroin on suhteellinen käsite, jolloin eri vuosien kannattavuutta voidaan vertailla ilman deflatointia.
KANNATTAVUUSKERROIN =Yrittäjätulo / (yrittäjäperheen palkkavaatimus + oman pääoman korkovaatimus)
Työn tuotto(€/h) ja pääoman tuotto (%) lasketaan kertomalla kannattavuuskertoimella tuntipalkkavaatimus ja korkovaatimusprosentti. Tunnusluvut kuvaavat kuinka suuren tuntipalkan ja koron omalle pääomalle yritystoiminta antoi. Omaa työtä ja pääomaa kohdellaan tasavertaisena, joten työ- ja pääomavaltaisia yrityksiä kohdellaan tasapuolisesti kannattavuusvertailuissa.
TYÖN TUOTTO (€/h) = kannattavuuskerroin * tuntipalkkavaatimus
PÄÄOMAN TUOTTO (%) = kannattavuuskerroin * laskentakorkovaatimus
Työansio: Työansio kuvaa yrittäjäperheen maataloustyölle saamaa työtuloa. Työansiota laskettaessa yrittäjätulosta vähennetään oman pääoman korkovaatimus, joka on siten tuotannontekijänä asetettu etusijalle työpanokseen nähden.
Työansio = Yrittäjätulo - oman pääoman korkovaatimus
Työtuntiansio: Työtuntiansiota laskettaessa työansio suhteutetaan tehtyjen työtuntien määrään. Saatua työtuntiansiota voidaan verrata esim. palkansaajan tuntiansioon. Tunnuslukua tarkasteltaessa on huomattava, että omalle pääomalle on jo saatu laskentakorkovaatimuksen mukainen tuotto.
Työtuntiansio = Työansio / työtuntimäärä
Oman pääoman tuotto: Oman pääoman tuotto on korvausta yrittäjäperheen omalle pääomalle. Oman pääoman tuottoa laskettaessa yrittäjätulosta vähennetään yrittäjäperheen palkkavaatimus, joka on siten tuotannontekijänä asetettu etusijalle omaan pääomaan nähden.
Oman pääoman tuotto (nettotulos) = Yrittäjätulo - yrittäjäperheen palkkavaatimus
Oman pääoman tuottoprosentti: Oman pääoman tuottoprosenttia laskettaessa omalle pääomalle korvaukseksi jäänyt oman pääoman tuotto suhteutetaan oman pääoman määrään. Saatua tuottoprosenttia voidaan verrata markkinoilta saatavaan vastaavan riskin omaavan sijoituksen tuottamaan korkoon. Tunnuslukua tarkasteltaessa on huomattava, että yrittäjäperheen työlle on jo saatu tuntipalkkavaatimuksen mukainen tuotto.
Oman pääoman tuottoprosentti = 100 * Oman pääoman tuotto / oman pääoman määrä
Kokonaispääoman tuotto: Kokonaispääoman tuotto kertoo paljonko yritys tuottaa korkoa toimintaan sijoitetulle koko pääomalle.
Kokonaispääoman tuotto = Nettotulos + korot ja rahoituskulut
Kokonaispääoman tuottoprosentti: Kokonaispääoman tuottoprosentti osoittaa koko pääomalle saatavan koron. Kokonaispääoman tuottoprosenttia voidaan verrata vieraasta pääomasta maksettavaan korkoon.
Kokonaispääoman tuottoprosentti = 100 * (Nettotulos + korot ja rahoituskulut) / taseen loppusumma
3. VAKAVARAISUUTTA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT
Omavaraisuusaste: Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta ja rahoitusriskiä. Se lasketaan suhteuttamalla vuoden lopun oma pääoma varojen koko määrään. Yritys on sitä vakavaraisempi ja rahoitusriski sitä pienempi, mitä korkeampi on sen omavaraisuusaste.
Jos omalle pääomalle korvaukseksi jäävä nettotulos on negatiivinen, yrityksen oma pääoma ja varallisuus vähenee. Tällöin yritykseen on sijoitettava ulkopuolelta lisäpääomaa mm. investointeina, mikäli tuotantotoimintaa aiotaan jatkaa. Lisäpääoma saattaa olla vierasta pääomaa, mutta usein se on myös oman pääoman ehtoista (metsätulot, palkkatulot jne.), jolloin tilan omavaraisuusaste ei heikkene vastaavasti.
Omavaraisuusaste = 100 * Oma pääoma / taseen loppusumma
Suhteellinen velkaantuneisuus: Suhteellinen velkaantuneisuus on vakavaraisuuden mittari. Se kuvaa velkojen suhdetta toiminnan laajuuteen. Siitä voidaan karkeasti päätellä, millaiset käyttökatevaatimukset vieraan pääoman hoitokulut yritykselle asettavat.
Suhteellinen velkaantuneisuus = 100 * Vieras pääoma / Kokonaistuotto
Tutustu erityisesti eri tilakokojen kannattavuuskertoimeen. Se antaa hyvän kuvan kannattavuudesta =kannattamattomuudesta, ja vertailupohjan erikokoisten tilojen välillä.
Tilojen huono kannattavuus ei perustu huonoon taloudenpitoon vaan EU:n ja Suomen maatalouspolitiikan heikkouteen. Suomessa lisäksi kaupan ja elintarviketeollisuuden monopoliasemasta johtuen viljelijälle maksetaan vanhojen EU-maiden huonoimpia tuottajahintoja.
tila saa investoida ja hakea investointiavustusta.
Mutta jos rohkeus ei riitä, èi ole halukas ottamaan riskiä, eikä halua itselleen lisää työtä, niin turha parkua jos joku muu on valmis siihen.
ihan SAK:n panppujen juttu. Ei MTK sentään päästä tuollaista mainosta läpi sormiensa. Sen verran pitää olla edes äidin oppeja ihmisellä. Minulle ainakin on lapsena opetettu ettei ruokaa saa haaskata.
miksi 2€/h on oikein. Eihän se ollutkaan maajussin koko palkka.
Ihan kuten epätietoiset ovat täällä arvelleetkin joitakin muita merkittäviä tulonlähteitä täytyy olla kun hankinnat ovat nähtävissä.
Miljoonan tilalla jo 5% pääomatuotto tekee 50.000€/v puhtaana lapaseen.
Asia OK.
On aivan turhaa jatkaa keskustelua, koska et yritäkään olla argumentoida asiallisesti. Turhaa yrität vedättää. Kun heittää noin överiksi ja täyttä skeidaa, niin katoaa uskottavuus.
Ei edes lipposlainen kaunapolitiikka vääristele asioita noin pahasti. Lipponenkin sentään sanoi vain, että Aho ja kepu veivät Suomen EU:iin, vaikka kukaan muu sinne ei halunnut.
Koeta käsittää.Pikkutilat ei saa investointitukia.
Minulla on pikkutila, aloittaessani oli alle 20 omaa peltoa ja lisää olen ostanut vajaat 4 hehtaaria. Investointitukia olen hakenut ja saanut pihattonavettaan, lantalaan, rehunjakovaunuun ja useampaan siitossonniin.
kun investoi. Ja kun investoinnillaan koettaa kehittää tilaa.
kun tehdään kalliita hankintoja lähes vuosittain katoaa uskottavuus 2€:n tuntipalkasta.
Mistä muualta kuin pääomatuloista ne voidaan silloin uskottavasti ja yrityksen kannalta kestävästi rahoittaa?
Pankinkin velanananto on sentään rajallista.
Tuntipalkka-asia ei sinänsä liity avaukseen.
En ole kade jos joku yrityksellään ja omilla kyvyillään tienaa, siitä vaan.
Sitä olen vastaan jos verorahoilla harrastellaan ja tuhnutellaan nurkissa tuotannon tehostamisen sijaan.
Miten tehostat maataloudessa tuotantoa, kun reunaehdot on rajattu tiukoiksi ? Tuotannon teollistamista rajoittaa ympäristölainsäädäntö ,eläinsuojelulaki ja lääkelainsäädäntö. Tuottajille maksettavat hinnat on kilpailun puutteessa ja EU:n säädöksillä kartellisoitu. Ne kalliit hankinnat ovat urbaania legendaa, vailla tosipohjaa. Miten niitä maatalouden pääomatuloja oikein tuloutetaan , ja mitä ne ovat ?
tilakokoon olla, ettei isäntä ja emäntä koneillakaan pysty laajentamaan ilman ulkopuolista työvoimaa.
Ja sehän on kirous ja kauhistus maajussille.
Alkaa nyt palkkaa maksamaan. Renkejä ruokapalkalla voisi ajatella.
Metsä kasvaa kuin parta,juuri mitään tekemättä. Siitäkin valitetaan suurena vaivana.
Eivät tosin myy vaikka olen tarjonnut 500€/ha että pääsisivät vaivoistaan. Mistä lie johtuu.
Iltasanomien yms. laatulehtien lukemiseen vuodessa.
Onko tilan ulkopuolinen työvoima ratkaisu kannattavuuden parantamiseen ? Miten palkkojen ja niiden sivukulujen maksaminen lisää kannattavuutta ? Luuletko , että lisämaata on saatavissa rahallakaan ? Eikä siitä kannattavuuden takia voi maksaa nykyisiä hintoja. En ihmettele lainkaan jos kukaan ei myy 500 eurolla, sehän on riistohinta.
Mitä talousoppeja ovat nuo esittelemäsi opit? Jos olisin noudattanut tuollaisia, niin tila olisi lähtenyt alta jo ajat sitten.
pyöritetä.
Joskus näistä asioista paljonkin keskustelleena tuntuu vain, että maanviljelijötten elämäntapa on tuettavana, ei tuotanto.
Todennäköisin ja ehkä toivottavin vaihtoehto on ilmeisesti "luonnollinen" tilakoon kasvu vanhojen jäädessä syrjään. Eli ne joka jatkavat, ostavat lopettavien maita ja tuotantoa.
Sitä pitää vain aktiivisesti tukipolitiikalla ohjata siihen suuntaan, ettei harrasteluviljely ole yhteiskunnan tukemaa.
harrasteluviljelyllä? Sitäkö että, viljelijä
osaa tehdä jotain muutakin kuin viljellä maata ja
silti viljelee muun työnsä ohella, eikä valita.
Saa saman tukirahan viljeltävästä hehtaarista kuin
päätoiminenkin ja ei tule yhteiskunnalle ainakaan
centtiäkään kallimmaksi kuin päätoiminen,
päinvastoin.
Sellaisen toiminnanko haluaisit lopettaa?
Eikö maanviljelijä voi olla monialayrittäjä
niin kuin moni muu tässä maassa on, vaan
pitääkö vaan enemmän holhota ja rajoittaa?
Eikö se ole sosialismia?
useampia ihmisiä ja koneita niin enpä usko sen tulevan samalla kustannuksella pienissä yksiköissä.
Yhteiskunnan tuella tilinsä tekevän kannattaisi puhua harkiten sosialismista -ainakin negatiiviseen sävyyn:)
[offtopic]
Vähän samaa makua kuin taksiautoilijat, ovat niin yrittäjää/kokkaretta mutta jo vain poru pääsisi jos vapaa kilpailu sallittaisiin alalle ja taksia voisi ajaa elinkeinoilmoituksella.[]
Paalinpyörittäjältä mitä ne pääomatulot mahtaisivat olla...;) Tuolla toisessa säikeessä tunnustaa moista syntiä tehneensä.
Jos tuki per hehtaari on sama, niin eiköhän tuotanto silloin itsestään hakeudu sellaiseen yrityskokoon joka on tuottavin. Yhtä paljon se pelto kasvaa hoidetaan se sitten pienillä tai isoilla koneilla. Suuri tila jolla koneet ja rakennukset viimeisen päälle on varmaan tehokas, mutta kun ne investoinnit on aika hurjia tuottoon verrattuna, niin nämä investoinnit on myös aikamoinen rasite. Voi olla, että viljelijä on eläkkeellä ennenkuin investoinnit on saatu maksettua, mitä järkeä silloin on koko hommassa? Toinen juttu, peltoviljely on sesonkiluonteista, tämä puoltaa sivutoimista viljelyä.
Ei maanviljelytuotantoa voi verrata tehdastuotantoon. Suomessa tilojen määrä on jatkuvassa laskussa, joten rakennemuutos on täydessä käynnissä. Mikä on sitten optimaalisin tilakoko ? Siihen ei ole olemassa mitään kaavaa. Tilakokojen kasvaessa joudutaan palkkaamaan lisätyövoimaa, joten tilojen koon on kasvettava huikeasti, jotta tämä tulonmenetys saadaan kompensoitua.
Tilojen uponneet kustannukset häviävät myyntitilanteessa taivaan tuuliin, jolloin muodostuu kansantaloudellista tappiota. Hukataan varallisuutta.
Nyt EU:n maatalouspolitiikka ohjaa sellaiseen suuntaan, että tuotanto ei tehostu. Päinvastoin tuet irroitetaan tuotannosta, joten ei ole enää väliä siitä miten paljon tai vähän tuottaa. Tavoitteena on tuotannon vähentäminen , jolloin ruuan raaka-aineista tulee kilpailua. Seurauksena on ruuan hinnan nousu.
Muistetaan kuitenkin se, että maataloustuki on kuluttajien ruuan hinnan tukemista. Samoin tuki mahdollistaa jalostajan ja kaupan alhaiset raaka-aineiden ostohinnat.
Toisaalta kuluttajat ja EU vaativat tehostuvaa ympäristön suojelua. Suuremmat yksiköt ja tehoviljely ovat tämän pyrkimyksen vasta-aiheita.
voi asua yhteiskunnan tukemana peräkammarissa ylituotantoa tekemässä.
http://www.mol.fi/mol/fi/06_tyoministerio/05_tiedotteet/01_2005/2005-01-20-01/index.jsp
asumismuoto vaikuttaa tukirahoihin?
Taitaa sitä ylituotantoa tuottaa jotkut muut
kuin peräkamarissa asuvat elämäntapaviljelijät.
Taidat kuulua siihen sakkiin joka on vaatimassa
kaikki meille ja heti,muilla ei niin ole väliä.
Ei niille elämäntapaviljelijöille makseta
centtiäkään enempää tukea hehtaaria kohti kuin
muillekkaan ja tulevat taatusti yhteiskunnalle
halvemmaksi kuin nämä avustusrahoilla suuretavat
ja laajentavat ökyviljelijät.
En tajua lainkaan ajatuksenjuoksuasi, mitä ihmeen tekemistä asuinpaikalla tai huoneella(!) on tuotannon kannattavuuden kanssa? Eikö nyt mene jakeluun, että se joka tuottaa edullisimmin on yhteiskunnan kannalta tehokkain, olkoon se sitten iso tai pieni tila, päätoiminen tai sivutoiminen?
Optimaalisin tilakoko suomen olosuhteissa asettunee haarukkaan 28-61 hehtaaria. Tuohon esittämääni hajontaan vaikuttaa enemmän maaston sanelemat olosuhteet, ei niinkään viljelyvyöhyke. Eli pohjanmaan seudulla optimi tilakoko olisi tuolla 40 hehtaarin pinnassa, Loimaan seudulla 60 ha tienoilla ja savon pirstaleisessa maastossa noin 30 hehtaaria.
1.Esimerkki:
Suomen koko maataloustuotanto tehtäisiin yhdellä hehtaarilla yhden yrityksen toimesta yksillä koneilla.
2. Sama tuotantohehtaari jaetaan sadalle pikkuyritykselle, sadalle traktorille ja sadalle puimurille.
Väitättekö, että malli 2 tulee tosiasiassa halvemmaksi?
Suurille maksetaan siinä tapauksessa huomattavasti liikaa.
mieltä, hakea voi mutta siitä tullee kielteinen päätös.tämän päivän mst:ssä oli luku "katainen kannustaa tilakoon kasvuun" mutta jos omaat pikkutilan niin miten kasvatat jos et saa mistään avustusta????vähä laittaa miettimmään, mutta periksi ei anneta.
kirjotusta. meillä te-keskus antaa avustusta naaman mukaan ja jos se ei miellytä niin turha yrittää. ajattelin joskus että te-keskusten virkailiat jakaa rahaa omasta pussista ja pussin nyörit on pidettävä tiukalla että talous ei kaadu.
nyt on sellaisia laitoksia, että sais laitta pommin alle ja räjäyttää maailman tuuliin ihmisineen päivineen. Kivijalasta kun lähdettäis uudelleen rakentamaan, niin voi olla jotain toivoa paremmasta.
Ja tästä kun tullaan yksi porras alaspäin, eli maaseutuelinkeinoviranomainen, niin aina pahenee! Silloin on ihan arpa kauppaa miten kukakin heistä asioita tulkitsee. Nämä kaikki tuki kiemurat kun eivät ole mitenkään yksiselitteisiä. Siinä se pärstäkertoimen osuus ratkaisee mielestäni vielä enemmän. Niillä on tietyistä tuki asioista niin moniselitteiset ohjeet ja lait takanaan, että voivat tilanne kohtaisesti tulkita niitä ihan miten vaan. Tai ainakin tehdä kiusaa pyytämällä lisä selvityksiä ja taas lisäselvitysten lisäselvityksiä jne.. Ja asioiden hoito saadaan venymään todella pitkäksi.
te-keskus,vero, sosku ym. samankaltaiset virastot on täynnä ihteensä kyllästyneitä vanhoja poikia ja-piikoja jotka odottaa milloin alkaa eläke juosta.. siihen asti kiusataan kaikkia maanviljeliöitä ja tuen tarvitsioita.
Kerro tuo saksalaisille, niillä on aika pienet tilat. Puola vasta pikkutilajha täynnä onkin. Mikset muuten pistä mielenosoitusta käyntiin jossain saksalaisella torilla.
tuotanto vuodessa/ha ? Olisiko useampine satoineen parempi kuin täällä, joten sen painoarvokin on suurempi.
Pinta-alaa voidaan mitata vaikka pohjoisnavalta, eri asia tuottaako se siellä mitään...
tuottaa niin pirun kallista ohraa. Ja vielä tarvitsevat suuremmat tuet kuin Suomessa. Niille ei taida se 2€ riittää
Ja sinä lopetat sitten syömisen.Ruoasta näet tuotetaan Suomea huonommilla pelloilla yli puolet.Menikö perille,vai täytyykö kouluttaa näinkin yksinkertaisessa asiassa?
Kannatan nimenomaan viljelyyn - eläintilojen suhteen hieman eri asia.
Viljelyssä suuruudella on ekonomiansa ja pirstoutuneet palstat aiheuttavat pelkkää haittaa niin kustannusten kuin työn suhteen.
Mikä olisi hyvä yksikkökoko yleisesti? Kuinka isoa alaa asiallisilla vehkeillä suhteellisen tiiviillä alueella yksi yrittäjäpariskunta voi hoitaa? Elkää tarttuko ykstyiskohtiin, vaan yleisesti, noin kaupunkilaisittain nyrkkisääntönä :) tai maalaisittain maalaisjärjellä?
hieman eri asia" ? Miksi?
Kyllä sama pätee mielestäni eläintiloilla niin kustannusten kuin töidenkin suhteen.
En tiedä, (kun et ole vielä vastannut) kuulutko niihin, jotka perustelevat pienempiä eläinmääriä eläinten hyvinvoinnilla. Tässä olen ainakin eri mieltä. Ensimmäkin mitä suurempi osuus tuottajan tuloista tulee eläimistä, sitä paremmin niitä on pidettävä. Ei ole varaa mokata huonolla hoidolla hommaa. Toisaalta isommat yksiköt ovat pidemmälle automatisoituja, rakennukset uusia jne. Eli helpottaa työtä ja antaa paremmat elin olot eläimille.
Ja jos vertaa esimerkiksi 2000 kanan kanalaa tai 20000 kanan kanalaa, niin kumpihan on kustannus tehokkaampi?
olet varmasti oikeassa. En ole kuitenkaan vakuuttunut esimerkiksi tehokanaloiden eläinystävällisyydestä - mutta voin olla väärässäkin. Tärkeintä lienee tosiaan huolenpito eläimistä niiden määrästä riippumatta. Lyhyesti ajateltuna eläinten hyvinvoinnin valvontakin olisi helpompaa jos yksiköitä olisi vähemmän. Korjatkaa jos olen väärässä.
Sen sijaan viljely on mielenkiintoisempi ajatus. Joku kirjoitteli aiemmin Puolan pienistä tiloista, eikä ne meilläkään mitään isoja ole. Onko mitään muuta syytä kuin maaseudun asuttuna pitäminen, perinteet yms sille, etteikö viljelytiloja tulisi ohjata suuremmiksi, yhtenäisimmiksi ja tiiviimmiksi?
Ja edelleen, millaisissa yksiköissä perustuotteita olisi mielekästä viljellä?
yksiköissä ei mielestäni ainakaan häviä pienemmille yksiköille. Ainahan eläinten hoito on kuitenkin kiinni siitä hoitajasta, ja meitä on moneksi..
Tiedän pienempiä tiloja, joissa pidetään eläimet vain kotieläintila statuksen takia. Ei niillä sitten muuten mitään merkitystä olekaan tilalle.
Valvonnasta sen verran, että isommilla yksiköillä on sekä omavalvonta että ulkopuolinen valvonta aika paljon tehokkaampaa. Esimerkiksi eläinlääkäri käy kanatilalla kerran yhden partian aikana. Ja jos tilalla on enemmän kuin yksi partia, niin käyntejäkin on useampia vuodessa.
mutta ajatus viljelytilojen ohjaamisesta tuin ja veroin suuremmiksi yksiköiksi kuulostaa - sanotaan sitten - mutkattomammalta. Ja järkevältä. Ja helpommalta viedä läpi.
Argumentteja pääkallopaikalta, niin puolesta kuin vastaan kaipailen edelleen?
"viljelytilojen ohjaamisesta tuin ja veroin suuremmiksi yksiköiksi kuulostaa - sanotaan sitten - mutkattomammalta."
Eipä saata kuulostaa, ensinnäkin tuet on säädetty direktiiveillä eikä niihin voi koskea pärstäkertoimella.
Mitähän verolainsäädäntö sanoo saman ammatin erilaisesta kohtelusta,luuletko kummajaisesi menevän poliittisten ryhmien hyväksyntään?
Kaikki tuo esittämäsi ajatumalli on keinotekoista haihattelua, kuka estää tilakoon kasvun tälläkään hetkellä niin suureksi kuin rahkeet vain riittävät.
Kyse on siitä mistä valuutta tilojen ostoon, suurhallien rakentamiseen, kaluston kasvattaminen mammuttikokoon ja niin edelleen, siitä se on kiinni.
Ne pienet viljelytilat ovat lähes aina sivutoimisten viljelijöiden ylläpitämiä. Tällainen sivutoiminen tila pystyy toimimaan hyvin kustannustehokkaasti, koska investointien tarve on vähäinen, ja tuottovaatimukset ei aina ole niin korkeita kun pääosa tuloista tulee tilan ulkopuolelta. Onko yleensä mitään järkeä ryhtyä päätoimiseksi viljelijäksi, kun toiminta on kovasti sesonkiluonteista? Karjatilat on kokonaan toinen juttu, nehän työllistää ympäri vuoden.
joskus isoksi niin kokeileppa hoitaa tälläista 640 eläinpaikan nautakasvattamotoimintaa, jota olen pyörittänyt nyt b- tukialueella 5 vuotta. Alkaa löytymään haittapuoliakin siitä liian suuresta yksikkökoosta!!!! Ainakaan itse en investoi enää yhteenkään eläinpaikkaan, se on eriasia jos teen vastaavanlaiset kasvattamot johnakin muulle paikkakunnalle.
Soon helppo sieltä nojatuolista neuvoa, kun ei ole oma lehmä ojassa......
shitten isääääntä heitääis pyyhhhkeen keeehhhännn?
Kaikista kun ei ole tekijöiksi.
Jotkut vain valittaa.
ennemmin kun tehnyt töitä niinpaljon että olisit saanut tilan tähän kuntoon mitä mulla on. Näitä on senverran vähän suomessa tällaasia yksiköitä että tiedän varmuudella ettet kuulu yhdenkän sellaisen omistajiin. Olet noita nojatuolistakäsin neuvovia kaikkienalojen erikoisexperttejä!!!!!
Niin jotta älä lärvää.
on loppuun kulutettu, mitäs setten? Eli kyllä se investointitarve joskus iskee. Ellei sitten lopeta koko touhua.
Ja onko ruuan tuotanto suomessa silloin turvattu, jos sitä tehdään ainoastaan sivutoimisena? Entäs kun ne sivutoimiset kyllästyvät hommaan?
Olen sitäkin mieltä, että jos ei ole myös päätoimisia viljelijöitä, kehitys jää jurraamaan paikalleen. Kuten viestissäsi totesitkin; ei ole niin suurta tuotto vaatimusta eikä halua investoida.
ei ole kysymys, vaan tehokkuudesta ja kannattavuudesta.
Veronmaksajana olen kiinnostunut tukieurojen tehokkaasta sijoituksesta myös maataloudessa.
työttömyyskorvauksista. Ettei siellä vaan olisi muutama elämäntapatyötönkin joukossa?
halvemmaksi yhteiskunnalle kuin elämäntapaviljelijä.
Käytettyä kalustoa saa edullisesti, kokemusta on, ja sillä pärjää vallan mainiosti. Siinä mielessä kehitys kyllää jurraa paikallaan, että ei osteta uusia hienoja koneita. Mutta se toinen vaihtoehto, jos on suuret tuottovaatimukset, ja investoidaan paljon kalustoon, lisämaihin ja rakennuksiin, eikä saada tilan ulkopuolelta lisätuloja, niin pystyykö sillä tavalla sitten tuottamaan yhtään edullisemmin niitä elintarvikkeita? Kyllä mielestäni suunta on yhä selkeämmin se, että kasvinviljelytiloilla yhä enemmän tuloista hankitaan maatalouden ulkopuolelta.
että työn tehokkuudessa tilani (yhtiö) ylittää keskimääräisen suomalaisen konepajan toooodella reilusti. Samoin on pääomien käytön suhteen. Liikevaihto on myös melkoisen suuri. Ainoa ongelma on kannattavuus. Sen parantamiseen ei ole muita keinoja kuin rutkasti halvempi työvoima tai teennäisten tuotantokustannusten karsiminen. Eli turhaa byrokratiaa pitäisi karsia ja liian tiukkoja määräyksiä tulisi poistaa. Toisinsanoen, suomessa on liian korkea tuoteturvallisuus ja vaatimukset elintarvikkeiden osalta.
No yksi vaihtoehto tietysti olisi 141 tuen nostaminen et-suomen nautatilojen osalta ja säilyttäminen tuotantoon sidottuna. Tiedoksi vaan, kukaan ei sitä uskaltane lakkauttaa kokonaan et-suomesta sillä se johtaisi nautatuotannon loppumiseen kokonaan alueella. Eriasia on mitä eu päättää. Mutta sittenhän suomalainen sossu voi olla tyytyväinen syödessään tautista brassilihaa...
Mulla muuten pysyy pää pinnalla vaikka suomesta lakkautettaisiin koko maatalous. Ei ole kaikki munat samassa korissa. Siinä vois vaan 1. tulla suomalaiselle sossulle poru...
mutta tarkoitinkin vähän pidemmällä aikajaksolla hommaa. Entä sitten kun ne käytetyt koneet on kierrätetty loppuun?
Ja toinen asia mitä en hyväksy, on se, että pitää käydä tilan ulkopuolella töissä, jotta pystyy pitämään tilan pystyssä. Ymmärrän esimerkiksi viljanviljely tiloilla, ettei muutaman kuukaden työstä pidäkään saada vuoden palkkaa. Mutta silti maatalouden pitäisi elättää itse itsensä ja työntekijän pitää saada myös tekemästään työstä palkka. Esimerkiksi, jos toimit talvella opettajana, niin siitä sinun kuuluu saada palkka. Eikö? Ja jos toimit kesällä maanviljelys töissä, niin eikös siitäkin pitäisi saada palkka?
on ollutkin kyse koko ajan. Eli tuettaisiin niitä, jotka tekevät hommaa tosissaan, koettavat elääkin sillä, katsovat eteenpäin eikä taakse (siis kehittää tilaansa eikä keskity ainoastaan säilyttämään vanhaa.
Minäkin olen sitä mieltä, ettei harrastelua tule tukea. Se on sitten eri asia, missä se raja kulkee ja kuka sen osaa määritellä
Ei mikään estä nytkään perustamasta teollisia maatalousyksiköitä, jos se olisi hyvä bisnes niin kyllä sijoittajat sellaisiin rahaa laittaisi.
Eikö tuki pitäisi olla sama kaikille koosta riippumatta, tietysti tuotantomääriin suhteutettuna, ei kai koko ole itsetarkoitus vaan kustannustehokas tuotanto?
Itse en näe mitään mahdollisuuksia sille, että sijoittajat pelastaisivat suomalaisen maatalouden.
Nykyisillä toimijoilla on sen sijaan oltava jotain hihassa, tuet kutistuvat koko ajan. Aloittajalla on selvästi ajatusta, jota kannattaa pohtia. Jos tarrataan vain menneeseen, käy huonosti - katsoi mitä alaa hyvänsä. Kuten sanoit, kustannustehokkuus on varsinkin Suomessa välttämätöntä halusimme sitä tai emme.
No - osaako kukaan vastata kysymyksiini vai huuteleeko palstalla vain pikkupojat vastalauseitaan?
Mitäpä noihin kommentoimaan kun itselläsi on vielä polvihousut jalassa.
uuninpankolta.
Mutta osaako kukaan vastata kysymyksiini?
Ei sun juttujasi kukaan kaipaa.
ehdotuksia kotimaisen ruoan tehokkaampaan tuotantoon?
Härätit henkiin iso-isäsi rintaperillisenä mallin suurtiloista, joka idea jostakin odottamattomasta syystä meni pieleen vuonna-39.
Ideahan oli teollistaa kulakkien tilat suuriksi tehokkaiksi kombinaatioiksi joita kolhooseiksi kutsutaan, torvisoittokunnat oli valmiina kera punalippujen juhlistamaan tuota suurta päivää mutta suomen kulakit pisti hanttiin silloinkin perheviljelmien puolesta tunnetuin seurauksin.
Onko mikään muuttunut ihmismielessä, kaikesta päätellen ei.
mielestäsi kolhooseja??
Taisi asiaperusteet loppua ?
Olet kuin kuriton kakara, mikään ei ole hyvin.
Viime syksynä vikisit Nalle Wahlroosin mahtavista tuista ja nyt olet niitä tunkemassa kuin käärmettä pyssyn, ilmeisesti sinulle ei käy jos luvataan tuoda kuorma-autollinen seteleitä betonibunkkerin rappusille aivan kotiovellesi?
kotipolttoista liikaa vai ihanko sahdin voimalla?
Koitetaan vaan pysyä aloituksen aiheessa.
Koitetaan vaan pysyä aloituksen aiheessa ja keskustellaan kolhooseista.
Mikä olisi sopiva kolhoosin koko Suomessa, vastatkaa asiallisesti?
Pitäisikö kolhoosien yhteyteen perustaa koulut ja kirjastot, sekä muut kulttuuripalvelut?
Valitaanko kolhoosin johtaja demokraattisesti vai puoluekirjan mukaan?
Esittäisin henkilökohtaisesti vuosittaisen iskurityöläisen nimittämistä kannustamaan muita traktorinkuljettajia, lypsäjiä, sekä sekatyöläisiä esimerkinomaisesti yhä hurjempiin suorituksiin tehokasta ja laadullisesti korkeatasoista tuotantokombinaattia johtotähdeksi muille vastaanpaneville kulakeille.
vängätä.
Kolhoosi on valtio-omisteinen. Aloituksessa puhutaan YKSITYIStilojen tehostamisesta jopa teollisuuden asteelle. Pelkän alkutuotannon lisäksi olisi syytä miettiä jatkojalostusta ym.
-Ai niin....pahus....sehän tarkoittaisi ihan ympärivuotista duunia ja joutuisi ehkä palkkaamaan ihmisiäkin....NIITÄ KOMMAREITA?...
...EI PRKL...
Sinun malli on vain peitelty välivaihe todellisille pyrkimyksille, miksi ei soraan kolhoosit, olethan niiden perään kuuluttanut jo pitkät tovit?
Toinen juttu tuo pienimuotoinen jalostaminen on hölyn pölyä ja sen pohtiminen ajanhaaskausta.
Maataloustuotteiden jalostaminen on viety jo suuriin yksiköihin, miksi se täytyisi pilkkoa jälleen pieniin osiin , kohta jurnuttaisit ettei ole tehokasta jalostusteollisuutta, koska yksiköt on liian pieniä.
No kunhan kasvat ulos polvihousuistasi, niin alat sitten ymmärtää viisaampiasi.
"pienimuotoinen jalostaminen on hölynpölyä... maataloustuotteiden jalostaminen on viety jo suuriin yksiköihin, miksi se täytyisi pilkkoa..."
Eli jalostushomma on ok, kun on isoissa yksiköissä. Mutta toisella kädellä olet sitä mieltä, että maatalous ei saisi kehittyä isoihin yksiköihin? Mikäs ero näillä kahdella on sen suhteen? Ethän sinä jalostusteollisuuttakaan täällä hauku kolhoosi toiminnaksi?!
Tilakoot kasvaa luonnollista tietään ja kasvakoot, ei siinä mitään.
Teollistaminen sana kuulostaa aivan muuhun viittavalta kuin perinteiseen maataloustuotantoon kuuluvalta ja ymmärsin sen tarkoittavan jatkojalostusta.
Mikäli olen ymmärtänyt asian ytimen väärin, niin sorry, muutoin olen nykyisen kehityksen kannalla, eli luonnollista tietä eteenpäin.
omistuspohjaan en ole ottanut kantaa, vaikka täällä itketään jo välivaiheesta kolhoosiin.
Kuten itsekin totesit: tilakoot kasvavat luonnollista tietään.
Luonnollista kasvua vääristävät tuet ammatin harrastelijoille.
sävel.
Minustakin tilakokojen luonnollinen kasvu on ok. Välillä vaan tuntuu, että sitä koetetaan kulissien takaa kaikesta huolimatta jarruttaa. Se jurppii
Suuri raha siirtyi pois maataloudesta 1900-luvun alkuvuosikymmeninä,kun tuottoa ei tarpeeksi tullut poliittiset ongelmat lisänä .Nyt muutamat maita hamstraavat kuvittelevat isoisiltä saadun perimätiedon mukaan rahan pesivän isoissa maatiloissa.Kyllä taisi monilla tänä syksynäkin mennä hommat reisille kun lakopeltoja katselee,isoilla isommat takaiskut kuin pienellä.
http://lomake.mmm.fi/index.jsp?DOCID=15239&LUOKKA=591&VERSION=1173702295000
näin se menee...
menevät?
http://tiedonniili.blogspot.com/2006/07/ruoan-hinnasta.html
menee jauhot aina suuhun:)
?
se "oikea" hinta.
Katsotaan sitten miten kauppa niillä käy...
=>ruoka tuodaan ulkoa.
Kun lähes kaikki (vai kaikkiko) pitävät kiinni elintarvikeomavaraisuudesta on jonkinlainen tukirasitus siedettävä.
Tästä syystä on myös kuluttajan (maksajan) oikeus
tietää miten tukieurot käytetään ja millä tehokkuudella, ettei elätetä elämäntapaviljelijöitä vaan tehokasta tuotantoa.
"valtio on maksanut viime vuosina 1,3 miljardia dollaria (noin 950 miljoonaa euroa) tukia henkilöille, jotka eivät edes viljele maata.
Maata saa myös olla viljelemättä tai sen voi vuokrata, ja tukea tulee silti aikoinaan viljelyssä olleen pinta-alan mukaan.
Washington Post käyttää yhtenä esimerkkinä texasilaista Mary Hudsonia, joka on saanut viimeisten kymmenen vuoden aikana saa lähes 200 000 dollaria vuodessa maataloustukea. Hän ei viljele maallaan mitään, mutta se on aikoinaan merkitty maatalousmaaksi.
Jotkut saavat tukea jopa omasta takapihastaan, jos talo on rakennettu aikoinaan maatalouskäyttöön merkitylle maalle.
monille jo aikaa sitten kuolleille maanomistajille lähetetään yhä tukisekkejä."
http://www.kaleva.fi/plus/juttu673166_page0.htm
olen kanssasi samaa mieltä. Jokainen viljelköön juuri sen verran mitä huvíttaa, mutta pitääkö yhteiskunnan tukea tätä harraste toimintaa? Se onkin sitten eri asia, mihin se raja vedetään mikä on harrastusta ja mikä ihan oikeaa viljelyä.
Olen muuten useati miettinyt, mitä ne peräkammarin pojat tekevät talviaikaan? Aika moni tiettävästi urakoi jotain tai on vieraalla töissä? Itsellä on isohko eläintila joten puurtamista riittää ympäri vuoden.
Luultavasti sinun kotieläimet ovat varpusia joiden parissa riittää puurtamista vuodet ympäriinsä ja vielä oikeus nostaa täydet tuet.
Peräkämarin poikana sinun ei sovi arvostelella minun oikeutusta harrasteviljelyyn, sillä tuotteita jotka myyntiin tulevat ei erotella ostoportaassa millään tavalla, onko sitten kyseessä peräkämarin poika vai harrasteviljelijä.
Ehei poikaseni! Ihan oikeita tuotantoeläimiä.
Ja enhän minä arvostellut harrate viljelyä. Mutta jos yhteiskunta tukee harraste viljelyä ja haluaa viedä maataloutta siihen suuntaan, niin silloin olen eri mieltä. Mitä tapahtuu, kun harrastus alkaa tympiä? Lopetetaan. Mitä tapahtuu kun rakennukset, koneet yms lahoavat käsiin? Uusia ei haluta hankkia koska silloin pitäisi tehostaa myös sitä koko toimintaa, jotta rakennus tai kone tulisi joskus edes maksettua sen maataloustulon kautta.
Kissa ja koira ovat mielestäni ainoat eläimet mitä voi pitää harrastuksekseen. Mielestäni on aika arveluttavaa tuotanto eläinten hyvinvoinnin kannalta tilanne, että niitä pidetään sivutoimisesti. (sivutoiminen tarkoittaa mielestäni samaa kuin toisarvoinen toiminta)
Mihin se raja sitten vedetään?
Varsin yleinen käytäntö maalla on, että kun sitä valoisaa aikaa jää vähän muilta töiltä siihen keksitään joku lisäelinkeino.
Joku auraa ja lanaa teitä, joku ostaa vanhan kaivukoneen ja kaivelee naapureilleen, joku sirkkelin ja sahailee metsänomistajien iloksi lautaa ja lankkua.
No missäs vaiheessa se maatalous jää sitten sivutoimiseksi?
Siinäkä vaiheessa kun sen toisen tulonlähteen tulot ovat suuremmat kuin maatalouden?
Siihen ei monessakaan tapauksessa paljoa tarvii ulkopuolella tuohuta kun pienten maatilojen tulot on mitä on...Turhaa mielestäni on syyllistää niitä jotka maataloustöiden lisäksi hankkivat elantoa myös muulla tavoin. Kaikki ei välttämättä haluakaan koko päivää navetassaan häärätä.
Ja kaikki ei myöskään pysty sitä suurtilaa rakentamaan, ei peltoa ole kuin rajallinen määrä. Eikä toisaalta sen suurtilan kannattavuus nykyvalossa niin huiman paljoa parempi ole, että siihen monikaan viitsii suuria lainoja ottaa. Yksi Brysselin päätös yleensä romuttaa katelaskelmat ja irti et pääse veloista etkä niitä vastaan rakennetuista tuotantotiloista.
Vasta 20 vuoden päästä voidaan arvioida noitten lypsyrobottinavettainvestointien ja suurnavetoiden järkevyyttä. Jos ovat pystyssä vielä, niin oli järkevä päätös, jos eivät, niin ei sitten ollut kovin järkevää..kukaan ei sitä nyt tiedä varmasti, erilaisia näkemyksiä kyllä riittää.
Esimerkiksi itselleni maataloustuotanto on henki ja elämä. Viljelyksessä minulla on noin 15 hehtaaria ja pidän itseäni päätoimisena viljelijänä.
Sivutoimena olen vieraan palkkatyössä, lomat painottaen kesäaikaan. Tämä maatalous on kuitenkin se asia jonka mukaan ja ehdoilla eletään. Ja koko ajan siihen on investoitu ja ajateltu jatkuvuutta. Kaikki tarvittavat koneet löytyvät itseltä, paitsi kaivinkone. Niinikään päätoimisena viljelijänä panostan tuotantoon kaiken mahdollisen, keskisatoni ovat ohralla olleet poikkeuksetta 5000-7350 kg/ha ja 67-76 hlp.
Eli älä Sinä ala moittimaan työssäkäyvien viljelijöiden maataloustuotantoa "toisarvoiseksi". Totuushan on se, ettei viljatilalla ole työtä kuin noin neljäksi kuukaudeksi vuodesta. Eikö olekin positiivista kun käymme vielä sivutoimisesti palkkatyössä.
Minulla on sama tilanne ja noin 20.000 muutakin maajussia ansaitsee elantoa maatalouden ulkopuolisesta työstä ja se on sitä EU:n sopeutumista.
On myös todettava, että järkevät viljelijät ovat karsineet tuottamattomat osat pois maataloudesta ja lähteneet kohentamaan omaa talouttaan viisaasti , yhdistäen maataloudet edut työssäkäynnin etuihin.
Tietääkseni kaikille on samat viljelyvaatimukset oli sitten peräkamarin poika tai uutterampi työssä käyvä viljelijä, eivät ne varpusten ruokkijat kuitenkaan niitä ns. vapautuvia varoja itselleen saisi heidän toiveistaan huolimatta, näyttää siltä että se kade pesii maajussinkin vilttihatun völjyssä.
suureläintilan isännän mielestä on harrasteviljelyä?
Sekö että ei ole kotieläimiä.
Onko kasvinviljelytilan omistaja aina harrasteviljelijä ja puuhastelija ja elämäntapaviljelijä, kun ei tilalla talvella
löydy mitään tuottavaa tekemistäja on muualla
töissä,Ja maksaa yhteiskunnalle useimmiten vielä
enemmän veroja.
Vai pitäisikö kaikilla olla iso karjatila ?
Millaiset kriteerit asettaisit tukirahan
maksulle? Millaisen rajan olisit vetämässä?
On hienoa että täällä peräpohjolassa "suunitellaan" ihan teollista
maataloustuotantoa.Sitä ideaa voisit ensin
tarjota eu-n komissiolle,eli se siitä.
Tällä saitilla vaahtoavat pikku leninit
unohtavat keta toisensa jälkeen että
on sellainenkin kuin eu-n yhteinen maatalous-
politiikka.Onhan tässä maassa kymmenittäin
teolisuussukuja joilla on maatila ja yli sadanvuoden
kokemus teollisesta toiminnasta ja jotka ovat
laajentaneet teollista toimintaa aina kiinaan asti.Minkähän takia nämä suvut eivät ole laajentaneet maatilojaan teollisiin mittoihin?
Olisikohan niin, että viisas raha ei investoi
maatalouteen.Jos elintarvikkeiden tuotannon
tuotto ylittää teollisuuden tuoton syntyy
tätä teollista maataloustuotantoa ihan itsestään.
Ei siihen tarvita mitään pikkuleninejä
ideoimaan.
ovat laajentaneet
Bravo Tasu!
tuottamaton pakertelu pientilalla jota yhteiskunta tukee tuotokseen ja tuotoksen tarpeeseen kansantaloudellisesti katsomatta.
Todellinen Neukkulan Sinkkiämpärituotantomalli :)
Tehdään...jos tehdään ja vaikkei tarvitakaan, kyllä valtio kyytin maksaa.
Mutta eihän kukaan saavutetuista eduista halua luopua, vaikka rahoitus sitten kerätäänkin verorahoista.
nauttii suuremmista tukirahoista investointituet
mukaan lukien, suurtila vai pientila/ ha.
Eli kumman tuotanto tulee veronmaksajille
kalliimmaksi?
että asia on juuri päin vastoin. On olemassa tietty potti, mikä jaetaan tietyille hehtaareille. Isompi pystyy hyödyntämään sen tuen paremmin.
Ja eikös se tehokkuus ole sitä, mikä on työpanoksen suhde lopulliseen tulokseen?
että tuet maksetaan euroa / ha eikä sillä ole
välttämättä mitään tekemistä työpanoksen kanssa.
Pienemmän tilan omistajat pystyvät jakamaan
työpanostaan muuallekin kuin maatalouteen.
Ökyisännät vaan odottelee silmät kiiluen, koska
naapuri möisi hänelle maansa ja saisi ne
naapurinkin tuet itselleen,ja maat pitäisi saada
vielä puoli ilmaiseksi. Tuntee itsensä
tärkeäksi nimitellessään muita puuhastelijoiksi.
UUSIKSI!
myykööt, miten vaan mieli tekee.
Tärkeintä on kuitenkin päätyä tehokkaaseen tuotantoon alkutuotannossa.
Jalostuksessa ollaan jo pitkällä, ja ihan yksityisyrityksiä ovat eivätkä kolhooseja.
Ilmaisit varmasti monien ajatuksen.
Hyvin kirkaana ilman väittelyä.
Kiitos sinulle.
hanurista.
Mitä ihmeen ylimääräisiä tukia kuvittelet
pientilan saavan. Niiden omistajat ovat jo
muualla töissä ja voivat suhteellisen hyvin jos
eivät ole kovin velkaisia. Ja mikä on
tukiaispuimuri? Ei minun puimurissani ainakaan
ole euroakaan tukea ja väitän että laajentavan
ökytilan tuotanto nykysysteemillä tulee
veronmaksajille huomattavan paljon kallimmaksi
kuin omani. Niille kun maksetaan tukea
kaikkeen mahdolliseen toimintaan.
Eivät ne tuotteitaan ainakaan halvemmalla myy.
Päinvastoin. Luulisi jo olevan kaikkien
tiedossa,minne tällainen ylhäältä puoli
väkisin johdettu toiminta johtaa. Siitä on
näyttöä itärajan takaa. Siellä kun kaikki
kukat eivät koskaan ole saaneet kukkia.
Sillä on myös muita nimityksiä: haitari, harmonikka, pirunkeuhko.
Ylimääräisistä tuista ei ole kyse, vaan harrasteluviljelyn tukemisen lopettamisesta.
Kun saman tuoton antavaa alaa hoitaa yhden asemasta 10 henkilöä, yhtä monine koneineen ja laitteineen se ei voi olla tehokasta tuotantoa.
henkilöstä eikä koneesta vaan pinta-alasta ja
kotieläimistä. Onko se jotenkin vaikeaa tajuta?
kaikki viljelijät saavat tukea pinta-alan ja
eläinmäärän mukaan. Pääasiassa suurtilalliset
lisäksi saavat investointitukia.Pienempien
pinta-alojen viljelijät eivät yleensäkään tee
suuria investointeja ja saavat keskimäärin
vähemmän tukea. Kyllä tähänkin faktaan varmasti jokin tilasto löytyy. Kaiken lisäksi pienempien tilojen omistajat maksavat suhteessa paljon
enemmän veroja koska ansaitsevat elantonsa
muualta ja maataloustulot ja tuet tulevat
palkan päälle ansiotulona.
Älä ole torvi.
Ei viljatilalla ole työtä ympäri vuoden, joten muutakin työtä on talvisaika tehtävä.
Ja monesti me kahta työtä tekevät panostamme tuohon viljelyyn enemmän/saamme paremmat sadot kuin karjatilallinen.
Meillä kun on kesäloma aikaa keskittyä kasvinsuojeluun ja hukkakauran ym. torjuntaan kun kaikki aika ei mene rehunteossa 26 tunnin päiviä tehden. Ja kasvustot ovat viimeisen päälle, ainakin itselläni sadot ovat poikkeuksetta olleet 35% yli paikkakunnan keskisatojen.
Ja eipä sitä lisämaata ole liieemmin tarjolla, sen tietänet mikäli alaa tunnet. Itselläni oli aloittaessa 13 hehtaaria, tällä hetkellä 19. Neljä hehtaaria olen ostanut ja kaksi raivannut.
Konekanta minulla on tarkoituksenmukainen ja toimiva. Koneisiin ei ole syydetty euroakaan veronmaksajain kukkarosta peräisin olevia investointitukia.
Yhteiskunnalle edullisinta on pitää tuki per hehtaari tai tuotettu määrä samana, tuotanto sitten automaattisesti hakeutuu sellaiseen muotoon ja tilakokoon mikä on edullisin.
Siinä vasta rahaa (ja investointitukia) palaa, kun se yksi ostaa ne yhdeksän muuta tilaa, ja hankkii uuden kaluston jolla pystyy tämän alan hoitamaan. Ja mahdollisesti vielä palkkaa renkejä tekemään työt, jos alaa on niin paljon ettei yksin ehdi hoitamaan. Että koko lystin pystyy kustantamaan pitää tuotteista saada suurempi hinta.
Oikeasti kannattamatonta työtä ei tee kukaan.
Rahat loppuvat.
Kun pinta-alakorvaukset ja eläinlukumäärään perustuvat korvaukset ovat sillä tasolla että ko. työtä kannattaa harrastella pienessäkin mittakaavassa omine koneineen ja laitteineen joka peltopläntillä on tehostamisen varaa ja paljon.
Jos homma pyörisi ilman yhteiskunnan tukea, niin ok, kyllä kilpailu painaisi tuotannon ja hinnan kohdalleen.
Tukitaloudessa maksajat pönkittää ylikallista harrasteviljelyä.
26h/vrk on varmasti ennätys.
Mutta varsinainen asia: Mitä arvelet syyksi miksi lisämaata ei ole liiemmin tarjolla ?
-Koska tukiaispolitiikalla pienenkin alan viljely jopa omalla konekannalla hankintoineen elättää/antaa mukavan lisän elämiseen.
Eikö niin?
ja pitää tuotannolla?
Antaa metsittyä niin saadaan ylituotanto pienemmäksi.
mikä ylituotanto?
sanan ´vientituki´?
vientituella venäjälle...eli kylkeen liimataan veronmaksajan rahaa?
http://wwwb.mmm.fi/tiedotteet/tiedote.asp?nro=1409
Tukitaloudessa kun kaikki tuotanto sitoudutaan ostamaan...
on lopetettu ja toiseksi valtio ei ole missään luvannut ostaa kaiken tuotannon.
Ja viime kädessä maitotuotteiden hinnat ovat nousussa koska menekki alkaa olla tuotantoa suurempaa.
Joka tietysti nostaa hintoja ja joka aiheuttaa närää
http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=158&news_id=200718897&rss=2i
pienetää yhteiskunnan tukea maidontuotantoon, kun alkavat pärjäämään omillaan.
eurollakaan tuettu koneitani ja laitteitani ja
tuotantoni ei ole yhteiskunnalle
ainakaan kalliimpaa hehtaaria kohti kuin näillä
päätoimisilla tukirahaparoneilla. Mitä merkitystä
sillä huipputehokkuudella on jos sitä ei ilman
ylimääräisiä tukirahoja pystytä toteuttamaan.
Osa-aikaviljely on ylivoimaisesti halvin
tuotantomuoto yhteiskunnalle koska viljelijä
saa rahat elämiseensä muusta toiminnasta.
Kadehtijoita työpaikoilla siihenkin toimintaan
aina on riittänyt,puhumattakaan näistä
päätoimisista jotka vaan himoitsevat näitä
osa-aikaisten maita itselleen nimittelemällä
heitä harrastelijoiksi ja puuhastelijoiksi ja
milloin miksikin.
No kun se edellinen kirjoittaja haikaili 10 x tilakokoa, niin eihän siihen muuten pääse kuin että yksi ostaa yhdeksän muuta tilaa, noin keskimäärin.
Joskus näillä karjatilallisilla on puheidensa mukaan vieläkin pidempiä työpäiviä, siis ei työvuoroja.
Lisämaata ei ole tarjolla koska juuri kukaan ei halua lopettaa. Ja miksi haluaisi tai pitäisi?
Silloin kymmenkunta vuotta sitten sitä maata oli muutaman vuoden reilusti tarjolla, kun ne pienet lopettivat. Ja sellaiset joilla ei ollut mielenkiitoa ja tunteen paloa tähän työhön.
Meillä ei ole mitään aikomustakaan lopettaa viljelyä, koko ajan tuotantomenetelmiä kehitetään, kalustoon ja maahan investoidaan.
Ja luuletko että esimerkiksi meidän maat tulisi vuokralle tai myyntiin jos tuet poistettaisiin vaikkapa alle 20 ha tiloilta? Ei varmasti. Sitten siirryttäisiin kesannointiin tai erikoiskasvi/energiatuotantoon. Sehän olisi pahiman luokan sosialisointia, mikäli maan omistamisen ja ruuan tuottamisen oikeus vietäisiin pois.
Ja ajatteleppa asiaa kansantaloudellisesti. Meidän tilamme tuottama viljasato on edullisimmasta päästä yhteiskunnan vero(tuki)euroihin suhteutettuna. Tuotamme suuren sadon erittäin laadukasta tavaraa, vuosittain vakiomäärän ja käymme vielä talvet töissä.
Sen tietänet että mikäli pakkokeinoin ajetaan jonkun elämäntyö ja elinkeino alas, niin varmasti veritekojakin tämän vuoksi tehtäisiin.
Maan omistaminen ja viljeleminen on kunnia-asia ja pyhä asia.
Järkevin keino olisi suosia karjatilojen ja viljatilojen yhteistyötä. Eli karjatilan ei tarvitsisi omistaa kaikkea rehualaa, vaan se tapahtuisi sopimustuotantona viljatilan kanssa.
Tällöin ei karjatilallisen tarvitsisi tehdä niitä jopa 28 tunnin vuorokausia ja rääpiä peltoja siellätäällä hukkakauraa levittäen, kun viljantuottaja keskittyisi laadukkaan valkuaisrehun tuottamiseen suurien hehtaarisatojen muodossa. Toki tässä tapauksessa viljantuottajan on etsittävä muuta työtä talvikuukausiksi, mutta se ei liene ongelma.
muuta actionia...
Joo. On siinä sitten eroa maajussilla ja työläisellä :)
Tavallinen duunari saadessaan potkut vaan tyytyy tilanteeseen ja etsii uutta hommaa.
Maanviljely voi olla ja miksei saakin olla jollekin pyhä asia, mutta yhteiskunnalta palkan saadessaan on vaan totuttava siihen että jos pomo sanoo homman olevan loppu nyt, se on loppu siltä osin.
Ihan hyvä ajatus tuo viljatilojen rehuntuotanto, mutta kun se toimeentulo ainakin etelän nautatiloilla muodostuu pääosin pellolta!
Täälläpäin kyllä maitotilalliset viljelee maitaan kaikkein intensiivisimmin ja osa-aika luomukasvinviljelijät (suom. näennäisviljelijät) niitä rikkasiemenpankkeja kartuttavat!
No onhan maajussilla ja työläisellä eroa, sehän on selvä. Oikeastaan maanomistajaa ja työläistä ei voi oikein verratakaan kekenään. Itse tunnen hyvin molemmat heimot, kun molempiin kuulun.
Työläinen ei omista sieltä työpaikaltaan mitään, mitä tietyntyyppiset ihmiset eivät pidä ollenkaan pahana. Maaomaisuus on kuitenkin perusomaisuutta jossa on paljon rahaa kiinni. Ja tämän omaisuuden tuotto on oltava jokaiselle kutakuinkin sama. Niin se menee metsätaloudessakin, jokainen puun myyjä saa jokseenkin saman hinnan tuottamastaan sadosta oli sitten kysessä työläinen tai ituniska.
Järkevintä olisi, että se yhteiskunnalta saatava tuki olisi sidottu tuotettuun kilomäärään. Tämä todennäköisesti poistaisi maanviljelijöiden joukosta ne tukikeinottelija loiset, jotka eivät välitä siitä suuresta ja laadukkaasta hehtaarisadosta. Eli ne kansantaloudellisesti ajateltuna mätämunaviljelijät, jotka vain viljelevät tukien vuoksi eivätkä välttämättä tuota kauppakelpoista satoa ollenkaan.
Ja vielä tuohon sinun osittain typerään ajatukseesi täytyy lisätä, mikäli työläinen irtisanotaan jostain syystä, niin harvemmin se ymmärtää ruveta mitään yrittämään saatikka viljelemään. Etsitään vain valmista työtä, ettei tarvitse ottaa vastuuta mistään.
Olen tietoinen tuosta kotieläintilan tukipotin muodostumisesta. Eriasia sitten on, onko se viisasta tukipolitiikkaa ajaa eläintukia pellon kautta. Mielestäni viisaampaa olisi pitää eläintuet ja kasvintuotantotuet erillään, koska niillä ei ole mitään korrelaatiota.
Ja kuten ylempänä mainitsin, kotieläintila voisi tuotantosopimukseen perustuen ostaa sen laadukkaamman ja haluamansalaisen viljasadon viljanviljelyyn keskittyvältä tilalta eikä tarvitsisi sitoa omia pääomia ja resursseja siihen.
No kasvituotantohan on aina osa-aikaista, siitä ei pääse yli ei ympäri. Realiteetit tietänet.
Ei toki saisi yleistää, mutta yleistän nyt kuten sinäkin teit. Tuttavapiirissäni laadukkainta ja määrällisintä viljaa tuottavat viljatilat. Muutamilla kotieläintiloilla, minunkin rajanaapurina, tuo hukkakaura leviää rajusti kun ei ole resursseja tarkastuksiin/kitkemiseen. Tuo toinen sr-sato kun osuu päällekkäin juuri sen parhaan kitkemishetken kanssa ja silloin paahdetaan Taarupin kanssa jopa 29 tuntia vuorokauteen:):):) Samista syistä myös oikea-aikainen ja tarkka kasvinsuojelu jää monesti tekemättä.
Itse viljelen suhteellisen myöhäisiä lajikkeita ja panostan kasvinsuojeluun täydet(hyvä kasvinsuojeluruisku on muuten kasvitilan tärkein työkalu). Neljäntoista vuoden ajan viljelykirjanpidossa ohran hehtaarisadot ovat olleet poikkeuksetta 4900-7100kg. Hlp:t ja tsp:t niinikään huippukorkeita.
Luomukasvintuotanto on sitten oma asiansa. Sitä on turha verrata millään tavalla tavanomaiseen. Toki osaajia löytyy sieltäkin, mutta suurin osa heistä on kansantaloudellisesti tukiloisia(yleistys).
onkin sitten aivan eri asia kuin hinta kaupassa.
Täytyy sanoa, että oon täysin samaa mieltä sun kans.
Se on järkevää toimintaa kun kasvi- ja kotieläintila pystyy tekemään yhteistyötä. Kotieläintilalla kun on niitä isoja menoeriä niin rahan kun työn suhteen ilman maan ostamista ja omistamistakin.
Ja ennenkaikkea kannatan sitä että kasvitilalliset tekee sen talviajan muutakin työtä kun vaan makaavat ja kaljoottelevat kotona.
No kyllähän se asia on niin että ne vuokraviljelijät niitä retuisimpia viljelijöitä on. Sotketaan juolalla ja hukkiksella joka paikka.
Intensiivisyydestä tietoakaan... ...tukien peräs rohmutaan ja maan kasvukunnon säilyttämisellä ja sadolla ei niinkää merkitystä.
..navetta pystyyn ja helppoa rahaa hankkimaan. Laita 200 lehmää ja katso ja koe miten helppoa ja tehokasta se on. robotithan ne kaikki työt tekee ja valmetkin maksaa itse itsensä takaisin. HEH :) En ole itse viljelijä millään muotoa, mutta tuttavapiirissä on noita suurtilallisia. Ihmiset eivät kestä suuren tilan tuomaa rääkkiä. Työtä on niin paljon vaikka pitäisikin vierasta työvoimaa, että ihmiset ei jouda nukkumaan kuin seisaaltaan tai navetassa istualtaan vasten lehmää (nähty on!). Ei se ihmisarvoista elämää ole, ei todellakaan.
niin rumat emännät,että lehmää vasten nukkuminen on ymmärrettävä vaihtoehto :)