Kuuron ja kuulevan parisuhde

Olen jo pitkään miettinyt, toimiiko kuuron ja kuulevan parisuhde? Onko sellaisella suhteella mahdollisuuksia onnistua?? Eikö suhde olisi aina melko epätasa-arvoinen ja jollain tapaa ehkä avustaja/avustettava-suhde.

Olen itse kuuleva, vanhempani ovat kuuroja, kuurojen maailmasta minulla on siis kokemusta.

Itse olen sitämieltä että vain kaksi kuuroa tai kaksi kuulevaa voivat pystya täysin tasa-arvoiseen, tasapainoiseen ja tasapuoliseen suhteeseen.
Ilmoita


28 Vastausta

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.


Olen miettinyt samaa pitkään. Olen huomannut yhden asian, kuulevalla naisella ja kuurolla miehellä juttu yleensä toimii paremmin kuin kuurolla naisella ja kuulevalla miehellä. Kuulevat naiset jostain syystä hyväksyvät, ymmärtävät paremmin kuin kuulevat miehet.. Ovat myös enemmän aktiivisesti mukana kuurojen maailmassa!! Suomessa ainakin sellaisia pareja on selvästi enemmän kuin kuuleva mies kuuro nainen.

Itse olen kuuro. Seurustelen mieluummin kuuron kanssa kuin kuulevan.. Vaikka uskon, että kuulevan kanssa voisi kyllä toimia, mutta en oikein jaksaisi.. Syitä on monta, mm. en tykkäisi olla hänen ystävien, sukulaisten seurassa, jäisin vaan ulkopuoliseksi.. minulle ei riittäisi kommunikoida kirjoittelemalla ym. Ja hän ei ehkä haluaisi käydä kuurojen tapahtumissa. En muuten yleensä ikinä näe kuurojen naisten kuulevia miehiä niissä tapahtumissa!!!

Mutta kuulevan miehen kanssa suhde voisi kyllä toimia, jos vain hän on luonteeltaan niin rento, avoin, rohkea... Niitä taitaa olla niin harvassa:)
Ilmoita
Tästä kuuro kuuleva-parisuhdejutusta ollaan niin monta mieltä,mutta en mene allekirjoittamaan nimimerkin kata27:n mielipidettä siitä, että siinä suhteessa olisi jotenkin epätasa-arvoista ja avustaja/avustettava-roolia. Ei todellakaan.

Olen itse kuuro nainen ja elänyt nyt jo pian 6-7 vuotta onnellisessa parisuhteessa kuulevan miehen kanssa. Näin kauan suhteessa olemme eläneet, joten se kertoo ainakin paljon siitä,miten paljon työtä olemme kuitenkin tehneet rakkauden eteen. Ei meidän suhteessa tietenkään ole aina ruusuilla tanssimista, mutta ei myöskään täysin kuulevien parisuhteiden ole.

Myönnän,että aivan meidän parisuhteen alussa olin hieman epäileväinen meidän suhteemme toimivuuteen,mutta onneksi luja mielenkiinto tähän mieheen ja molemminpuolinen rakkaus vei mennessään. Ja niin, että annoimme kuitenkin elämän virrata luottaen itseemme ja suhteeseemme.

Olemme ikävä kyllä törmänneet negatiivisiin ja skeptisiin ihmisiin,jotka ovat kehdanneet epäillä meidän suhteemme toimivuutta.Yllätys yllätys, suurin osa niistä ihmisistä on nimenomaan kuulevia.Tosin he ovat joutuneet nielaisemaan omat ylpeytensä, kun ovat saaneet kuulla meidän parisuhteen kestäneen jo yli viisi vuotta. Meidän ei koskaan tarvitse kuunnella toisten ihmisten epäilyksiä ja negatiivisia ajatuksia, jotka ilmaisevat julki. Miksi pitäisi ylipäätään kuunnella heitä, kun he eivät todellakaan voi tietää meidän suhteemme asioista ja laadusta? Niistäkään meidän ei tarvitse kertoa muille, vaan ne ovat minun ja elämänkumppanini välisiä asioita.

On totta, että kielimuuri saattaa joskus aiheuttaa ikäviä yllätyksiä tai törmäyksiä, mutta samahan asia on se esimerkiksi jos suomalainen mies seurustelisi ulkomaalaisen naisen kanssa. Onneksi olen saanut tavata täysin suomalaisen miehen, jolla on riittänyt älyä,mielenkiintoa,ylipäätään intoa opiskella viittomakieltä.

Rakkaani taitaa kuulua niihin harvoihin suomalaismiehiin, joita ei haitannut puolison kuurous.Mieheni kunnioittaa minua todella paljon,kun olen opiskellut sinnikkäästi ammattikorkeakoulussa,josta on lopputuloksena taskussani oleva ammattitutkinto ja nyt työelämässä.. lisäksi näissä ympyröissä hyörii enemmistö kuulevia.. ei, en ole koskaan pyytänyt apua kuulevalta mieheltäni näissä asioissa. Usko tai älä, olen kieltänyt häntä auttamasta minua näissä asioissa. Ja olenpa jopa kieltänyt joitain kuulevia ihmisiä käyttämästä miestäni tulkkina, koska tulkkipalvelut on jo keksitty. Ja ottakoon itse yhteyttä minuun, jos on ylipäätään asiaa minulle, ei mun mieheni kautta. Juu, tämä kuulostaa ehkä tiukkapipoiselta, mutta minähän tässä vaan olen jämäkkä. Mieheni on sanonut suoraan arvostavansa juuri tätä minussa.

Mitä suhteen tasapainoisuuteen tulee, niin se on kylläkin paljon kiinni itse pariskunnista, ei kuulosta tai kuulon puutteesta. Jopa paljon enemmänkin pariskunnan keskinäisistä henkilökemioista,kunnioituksista,keskusteluista yms. on kiinni siitä, miten suhteesta kehittyy tasapainoinen ja tasapuolinen suhde.

On toki totta, ettei suhteesta voi kehkeytyä enempää, jos siitä puuttuu jokin yhteinen kommunikaatio. Meillä on kuitenkin mennyt niin,että meillä on nyt yhteinen kommunikaatio.Ilman tätä toimivaa henkilökemiaa meille ei ehkä olisi kehittynyt yhteistä kieltä, jonka kautta olisimme keskustelleet tasapuolisesti .Tasapainoiseen rakkaussuhteeseen tarvitaan paljon keskustelua, keskustelua niin juurta jaksaen, keskinäistä kunnioittamista, tottakai paljon rakkautta, jonka eteen jaksaa tehdä paljon työtä..

En tiedä,mistä sinä kata27 olet saanut noita ajatuksia, että kuuro-kuuleva-parisuhteessa olisi jollain tapaa ehkä avustaja/avustettava suhde. Olen itse seurannut sivusta kuuro-kuuleva-parisuhteita, ja täytyy todeta,ettei niissä ole koskaan ilmaantunut avustaja/avustettava-roolia. Tai no jaa,en ainakaan ole huomannut mitään sellaista, koska nykypäivänä on niin paljon erilaisia vaihtoehtoja, joissa EI TARVITA toisen ihmisen apua. Miksi pitäisi ylipäätään olla jatkuvasti toisen ihmisen avustettavana, kun osaa itsekin tehdä oma-aloitteisesti? Ainoastaan sairaskohtaukset, onnettomuudet tai hätätilanteet ovat tietenkin sellaisia, joissa tarvitaan toisen apua, mutta nämä on vaan sellaisia asioita, joissa kuka tahansa tarvitsee apua.

Oletkohan sinä kata27 edes miettinyt sitäkään,että täysin kuulevista parisuhteista voi löytyä epätasa-arvoisuutta ja epätasapainoisuutta? Siitäkin huolimatta kun molemmatkin kuulevat täysin? Menisitköhän sinä sanomaan niitä täysin kuulevia parisuhteita tasapainoisiksi ja tasa-arvoisiksi, joista löytyy perheväkivaltaa ja pettämistä,siis vieraissa käymistä? Tuskinpa menisit sanomaan, vaikka molemmat olisivatkin kuulevia..
4 VASTAUSTA:
Tosi hieno kuulla että teillä suhde toimii noin hyvin ja molemminpuolista kunnioitusta löytyy :)

Myönnän että en tunne yhtäkään paria jossa toinen olisi kuuleva, (kahden kuuron kylläkin useita) joten halusin kuulla kokemksia siitä miten sellainen parisuhde toimii. Ei tokikaan kahden kuulevankaan suhteilu aina toimi. Mutta varmasti kuuron- ja kuulevan välinen on vielä tavallistakin haastavampi. Eikä kuuleva voi ikinä päästä täysin sisään kuurojen maailmaan, tästä olen melko varma.

Eikö kuuro tunne oloaan ulkopuoliseksi kuulevan miehensä perheen, kavereiden ja tuttujen seurassa kun ei tiedä mistä puhutaan? Luulisi tämän hankaloittavan asioita.

Ehkä olen ollut väärässä, en enää ainakaan yleistä tuota asiaa. Kiitos näkökulmasta.
kata27 kirjoitti:
Tosi hieno kuulla että teillä suhde toimii noin hyvin ja molemminpuolista kunnioitusta löytyy :)

Myönnän että en tunne yhtäkään paria jossa toinen olisi kuuleva, (kahden kuuron kylläkin useita) joten halusin kuulla kokemksia siitä miten sellainen parisuhde toimii. Ei tokikaan kahden kuulevankaan suhteilu aina toimi. Mutta varmasti kuuron- ja kuulevan välinen on vielä tavallistakin haastavampi. Eikä kuuleva voi ikinä päästä täysin sisään kuurojen maailmaan, tästä olen melko varma.

Eikö kuuro tunne oloaan ulkopuoliseksi kuulevan miehensä perheen, kavereiden ja tuttujen seurassa kun ei tiedä mistä puhutaan? Luulisi tämän hankaloittavan asioita.

Ehkä olen ollut väärässä, en enää ainakaan yleistä tuota asiaa. Kiitos näkökulmasta.
Joo,on toki kuuro-kuuleva-parisuhde hieman tavallista haastavampi,mutta yhtä haastavaa on suhteen vaaliminen.. (kenelläkin tahansa) Ja on myös totta se,että kuulevalla kestää jonkin aikaa päästä kuurojen maailmaan,ellei ole syntynyt jo valmiiksi kuuroon perheeseen. Eiköhän tämä ole itsestään kiinni, miten aktiivinen haluaa olla.. hmm...

Vielä kuulevan miehen perheen,kavereiden/tuttujen seurasta, siinäkin pitäisi olla mielestäni oma-aloitteista aktiivisuutta,eikä jäädä vain seinäruususeksi. Olen itse toiminut niin,että kysyn välillä mistä sitä nyt oikein puhutaan, mieheni vanhemmat ovat itse tulleet sanomaan minulle, samoin jotkut kaverit.Olen myös tilannut silloin tällöin vk-tulkin perhejuhliin.. onpa tilattukin kerran kuulevan miehen ystävän synttäreille.Kukaan ei tästä ole pahastunut, vaan päinvastoin, jopa moni on mielissään siitä,että voi jutella vapaammin minulle ja muille,kun tulkki on paikalla.
Eli tällaisessa tilanteessa pitäisi mielestäni olla oma-aloitteisuutta.
Olen toki tuntenut itseni jossain määrin ulkopuoliseksi, kun olen jossain joutunut olemaan ilman vk-tulkkia.
sama kirjoittaja kirjoitti:
Joo,on toki kuuro-kuuleva-parisuhde hieman tavallista haastavampi,mutta yhtä haastavaa on suhteen vaaliminen.. (kenelläkin tahansa) Ja on myös totta se,että kuulevalla kestää jonkin aikaa päästä kuurojen maailmaan,ellei ole syntynyt jo valmiiksi kuuroon perheeseen. Eiköhän tämä ole itsestään kiinni, miten aktiivinen haluaa olla.. hmm...

Vielä kuulevan miehen perheen,kavereiden/tuttujen seurasta, siinäkin pitäisi olla mielestäni oma-aloitteista aktiivisuutta,eikä jäädä vain seinäruususeksi. Olen itse toiminut niin,että kysyn välillä mistä sitä nyt oikein puhutaan, mieheni vanhemmat ovat itse tulleet sanomaan minulle, samoin jotkut kaverit.Olen myös tilannut silloin tällöin vk-tulkin perhejuhliin.. onpa tilattukin kerran kuulevan miehen ystävän synttäreille.Kukaan ei tästä ole pahastunut, vaan päinvastoin, jopa moni on mielissään siitä,että voi jutella vapaammin minulle ja muille,kun tulkki on paikalla.
Eli tällaisessa tilanteessa pitäisi mielestäni olla oma-aloitteisuutta.
Olen toki tuntenut itseni jossain määrin ulkopuoliseksi, kun olen jossain joutunut olemaan ilman vk-tulkkia.
Uskon että tuollaista akiivisuutta ja itsensä ja oman arvonsa kunnioittamista kuin sinulla on, on on liian harvoin kuurojen keskuudessa. Ehkä useammin vain tyydytään jäämään hieman asioista ja jutuista ulkopuoliseksi. Se on sääli.

Oletko minkä ikäinen? Itse olen 29v.
kata27 kirjoitti:
Uskon että tuollaista akiivisuutta ja itsensä ja oman arvonsa kunnioittamista kuin sinulla on, on on liian harvoin kuurojen keskuudessa. Ehkä useammin vain tyydytään jäämään hieman asioista ja jutuista ulkopuoliseksi. Se on sääli.

Oletko minkä ikäinen? Itse olen 29v.
Mulla on ikää tarpeeksi,sinua pari kolme vuotta vanhempi. :) Eli jo kolmekymppinen.. mutta ikä on vain mielentila, siis minulle. :D

No,minua on kyllä joskus halveksittu joidenkin (ei siis kaikkien!) kuurojen osalta siitä,että elän kuulevan miehen kanssa. Onneksi mulla on kuitenkin fiksuja viittomakielisiä kuuroja ystäviä, jotka osaavat arvostaa toisten omia valintoja kuten minun omaa valintaani elää oman kuulevan mieheni kanssa.
Minua on myös halveksittu jopa siitäkin,että minulla on kuurojen lisäksi kuulevia ystäviä..minulle on tultu sanomaan kerran jossain kuurojen tapahtumissa siitä,miksi mä elän myös kuulevien maailmassa.
En tiedä josko sinä kuulevana olet huomannut niitä samankaltaisia ilmiöitä..

No,eipähän minun tarvitse piitata toisten ihmisten nälväisyistä, vaan minä itse päätän miten haluan elää.Vaikka olenkin kuuro, mutta haluan elää kuitenkin välillä omaa elämääni niin,ettei mun tarvitsisi aina liikkua samoissa ympyröissä. Lisäksi olen sosiaalinen ihminen, joten minua kiinnostaa muukin elämä kuurojen ja kuulevien maailmojen välillä.

Minulla itselläni on kuulevat vanhemmat, olen muutenkin lähtöisin kuulevasta taustasta, jossa ei ole yhtään kuuroa sukulaista.Toki on opeteltu viittomaan yms. Äitini on kuitenkin kasvattanut minut niin,että minun pitää osata huolehtia itsestäni ja muutoin auttaa itse itseäni yleisellä tasolla. Minun vanhempani toivoivat myös silloin ollessani pieni, että minulla olisi edes jonkilaiset avaimet päästä osalliseksi kuulevien maailmaan,kuuroudestani huolimatta, (esim.työpaikka, opiskelupaikka jne.) kuurojen yhteisön lisäksi.

On toki tärkeää tuntea oman itsensä,etenkin kuurouden ja viittomakielisyyden kautta, muutenhan sitä olisi hukassa ilman omaa itsensä tuntemusta. Mutta ne eivät yksinään aina riitä, vaan pitää myös rakentaa edes jonkilaista siltaa tuonne kuulevien maailmaan, koska meidän ympärillämme hyörii AINA kuulevia ihmisiä.Tätä on turha yrittää kiistää. Ja heidän kanssaan joudumme olemaan toisella tai tavalla kuitenkin aina tekemisissä. Tämä on aika olennainen fakta esimerkiksi työelämässä tai opiskelupaikassa.
Näiden yllämainittujen lisäksi toivonkin, että kuuleville voitaisiin viedä jonkinlaista viestiä kuurojen maailmasta,jotta kuuroja ja viittomakielisyyttä kohtaan ennakkoluulot voisivat vähentyä. Ja lisäksi kuuroja viittomakielisyyttä ymmärrettäisiin myös paremmin.
+Lisää kommentti
Hymyilytti tuo kommentti avustaja/avustettava suhteesta.Tuskin kukaan tuollaiseen suhteeseen rupeaisi saati ajattelisi oman suhteen olevan sellainen. Myöhemmin kyllä voi käydä niin, että suhde muuttuu sellaiseksi jos toinen puolisko vaikka sairastuu kroonisesti eikä pysty huolehtimaan itsestään.
Mielestäni se on luonnekysymys, onko pari tasa-arvoinen. Eivät kaikki kuuleva-kuuleva tai kuuro-kuuro suhteetkaan ole tasa-arvoisia.
Ilmoita
Olen itse kuuleva, mieheni on kuuro. Olemme olleet toistakymmentä vuotta naimisissa ja lapsiakin on useampi. En koe olevani mikään henk.kohtainen avustaja vaan olemme tasa-arvoisia. Käytännön syistä hoidan puhelimella soitettavat jutut ja tulkin tilaan jos mies pyytää. Koskaan en kuitenkaan ole puuttunut mieheni ja kuulevan keskusteluun, hän kyllä pyytää apua jos tarvitsee. Viittomakieltä osaan vain vähän, koska hän lukee huulilta, ja ymmärtää jo "puolesta sanasta" mitä tarkoitan. Väärinkäsityksille välillä ei tiedä itkeäkkö vai nauraa. Kiusallisimpia tilanteita on silloin kun mieheni ei tule ymmärretyksi tai häntä pidetään jotenkin vajaana sen takia kun ei saa selvää mitä toinen tarkoittaa tai ymmärtää väärin. Silloin puutun asiaan että asiat menevät oikein. Mies liikkuu paljon ja hoitelee asioita niinkuin muutkin. Mieheni kuurous on minulle niin tuttu asia että en pidä sitä "vammana", pikemminkin persoonallisuutena, hänen omana yksilöllisyytenä tms. Suhteemme on tasapainoinen ja elämme ihan normaalia elämää.
Ilmoita
Hei.
Olen kuuro ja synnyin kuuroon perheeseen. Eka poikaystävä oli kuuro ja loput exät olivat kuulevia. Totean nyt oppineena että kuuro mies-kuuleva nainen toimii suurimmalla osalla, mutta kuuleva mies-kuuro nainen ei yleensä toimi. Onnea niille jolla toimii. Tästä lähtien EN IKINÄ KOSKAAN ota kuulevaa miestä kuin vain ystäväksi.
1 VASTAUS:
Menin naimisiin kuulevan miehen kanssa ja meillä suhde kyllä alussa oli ongelmallinen monien asioiden tahoilta mutta selvisimme niistä ja nyt ollaan onnellisia ja kommunikaatio sujui paremmin.

Rakkaus ei katso ikää, vammaa, ihonväriä, kuuleva-kuurosuhdetta.
+Lisää kommentti
Sillä ole mitään väliä onko kumpani kuuluva tai kuuro...sillä nykyään pidän tiivistä yhteydenpitoa kuuroon mieheen. Ainut ongelma on vain että olen vielä edellisessä suhteessa kiinni. Minusta hänessä ei ole mitään eroavaisuutta muihin tai yleensä kehenkään. Hän on jo mua hieman vanhempi ja ymmärtää että minulla on pieni lapsi ja me olemme paketti.
Ilmoita
Ei ole kokemusta kuurosta kumppanista. Ystävistä/kavereista vaan ja hekin jo kadonneet vuosien varrella :(

Kumppanihakemuksia otetaan vastaan... :)
2 VASTAUSTA:
miten voi kokeilla onko kumppani kuuro tai kuuleva että voisi verrata, se on musta erittäin tyhmää.

Parisuhde syntyy kahden ihmisen välille jos siinä on rakkautta, ei rakkaus saa katsoa onko kumppani kuuro vai kuuleva!
Ronja68 kirjoitti:
miten voi kokeilla onko kumppani kuuro tai kuuleva että voisi verrata, se on musta erittäin tyhmää.

Parisuhde syntyy kahden ihmisen välille jos siinä on rakkautta, ei rakkaus saa katsoa onko kumppani kuuro vai kuuleva!
En tarkoittanut sitä noin. Tarkoitin, että minulla ei olisi mitään sitä vastaan ja olisin valmis suhteeseen vaikka toinen olisikin kuuro.

Rakkaus ratkaisee!

Anteeksi jos loukkasin. Ei ollut tarkoitus.
+Lisää kommentti
Löysin tämän keskustelun...myöhässä???sattumalta.
Itse olen kuuleva ja seurustellut kuuron miehen kanssa nyt vuoden, ja aivan tasa-arvoisia tässä ollaan. Paljon tulee palautetta ihmisiltä...niin hyvää kuin pahaa, mutta me viihdymme yhdessä ja aivan normi elämää vietämme ja huumori kukkii. Kyllä se on persoonista kiinni, olitpa kuuro tai kuuleva miten suhde toimii....
3 VASTAUSTA:
Huomasin olevani myöhässä tämän keskustelun..Sattumalta selailin juuri tätä sivulla.Halusin kertoa jotain meistä.Olen kuuro nainen ja mieheni on kuuleva.Olemme olleet 12.v naimisissa ja yhteiselämä ollut 21v. Olen luonteeltaan tien oman kulkija ja vahva. Elän kuurojen ja kuulevien myös maailmoissa.Meillä synkkasi hyvin edelleen...huolimatta mieheni kohtalaisesti viittomkieltä.Hän ei ole mikään pätevä viittomakielinen,mutta tärkeintä on ainakin ymmärtäväinen.Olemme samankaltaisia luonteita..Viihdymme aina yhdessä vaikka matkustamiseen,caravaanimatkailuun,erilaisiin paikkoihin yms..En murehtinyt kuurojen ystävien kadottamista...Mulla on muutamia kuuroja ystäviä.Kelpaa mulle.Ei ihme,Vetäydyn irti ihmisistä ja jää sen vuoksi yksikseen.On ongelma se että mulla on kyky nähdä ihmisten sisään. JOULURAUHAA KAIKILLE!
Bom14 kirjoitti:
Huomasin olevani myöhässä tämän keskustelun..Sattumalta selailin juuri tätä sivulla.Halusin kertoa jotain meistä.Olen kuuro nainen ja mieheni on kuuleva.Olemme olleet 12.v naimisissa ja yhteiselämä ollut 21v. Olen luonteeltaan tien oman kulkija ja vahva. Elän kuurojen ja kuulevien myös maailmoissa.Meillä synkkasi hyvin edelleen...huolimatta mieheni kohtalaisesti viittomkieltä.Hän ei ole mikään pätevä viittomakielinen,mutta tärkeintä on ainakin ymmärtäväinen.Olemme samankaltaisia luonteita..Viihdymme aina yhdessä vaikka matkustamiseen,caravaanimatkailuun,erilaisiin paikkoihin yms..En murehtinyt kuurojen ystävien kadottamista...Mulla on muutamia kuuroja ystäviä.Kelpaa mulle.Ei ihme,Vetäydyn irti ihmisistä ja jää sen vuoksi yksikseen.On ongelma se että mulla on kyky nähdä ihmisten sisään. JOULURAUHAA KAIKILLE!
Voi minä olen ollut niin hirmu ihastunut yhteen kuuroon poikaan. Itse olen kuuleva. Ainoana vaikeutena koen oikeastaan sellaisen "jutun aloittamisen". En usko että itse suhteessa olisi sen kummempia vaikeuksia kuin aiemmissa kuuleva-kuuleva suhteissanikaan. Tiedän myös monia kuuro-kuuleva pareja.
Niin mutta sen takia se aloitus tuntuu hankalalta, että osaan viittomakieltä vain auttavasti. Kulttuurisia sävyjä ja pieniä nyansseja en osaa käyttää viittoessani. Pelkään etten osaisi tuoda persoonaani ilmi, tai että tuotokseni viittomakielellä olisivat sävyltään vääriä.
Tämähän nyt on ihan hölmö pelko, ymmärrän sen itsekin, ja ainahan uusi ihastus jännittää. Omalla äidinkielellään on kuitenkin paljon itsevarmempi.

mut voi huh huh menee kyllä jalat veteläksi kun jutellaan tai nähdään..
hihi ^__^ kirjoitti:
Voi minä olen ollut niin hirmu ihastunut yhteen kuuroon poikaan. Itse olen kuuleva. Ainoana vaikeutena koen oikeastaan sellaisen "jutun aloittamisen". En usko että itse suhteessa olisi sen kummempia vaikeuksia kuin aiemmissa kuuleva-kuuleva suhteissanikaan. Tiedän myös monia kuuro-kuuleva pareja.
Niin mutta sen takia se aloitus tuntuu hankalalta, että osaan viittomakieltä vain auttavasti. Kulttuurisia sävyjä ja pieniä nyansseja en osaa käyttää viittoessani. Pelkään etten osaisi tuoda persoonaani ilmi, tai että tuotokseni viittomakielellä olisivat sävyltään vääriä.
Tämähän nyt on ihan hölmö pelko, ymmärrän sen itsekin, ja ainahan uusi ihastus jännittää. Omalla äidinkielellään on kuitenkin paljon itsevarmempi.

mut voi huh huh menee kyllä jalat veteläksi kun jutellaan tai nähdään..
Ota vaan rohkeasti kontaktia ihastukseesi=) Ei se koskaan tiedä mitä tuleva tulee tapahtumaan oikeesti=)

Tsemppiä :)
+Lisää kommentti
Itse olen kuuleva ja seurustelen kuuron kanssa! olen siis nainen.
Minusta se ei ole mikään este. Kun vaan rakastaa niin kaikki toimii :)
Ilmoita
Kertokaa lisää ajatuksia ja kokemuksia kuuro nainen ja kuuleva mies- parisuhteesta. Toimiiko? Yleensä on kuuleva nainen ja kuuro mies..
2 VASTAUSTA:
Parisuhteen onnistuminen riippuu yleensä hurjan monesta asiasta, että mahdotonta sanoa yleisesti. Kokeilemalla se selviää. Toisinaan suhteet kaatuvat vammaan, toisinaan johonkin muuhun ja toisinaan suhteet kestävät.
Olen kypsässä iässä oleva kuuleva nainen ja erittäin ihastunut vanhempaan kuuroon mieheen. Katseesta ja käytöksestä päätellen, hänelläkin kiinnostusta minua kohtaan...
+Lisää kommentti
no mulle kans...!! sellanen kuin aloittaja...!!?? "kata27"
missähän nykyään viihdyttää??? kumppaniaan...??? t:5v ollu kuulokoje vasemmasss korvassa...! ja toinen...
"haloo" kunnossa??? :)
Ilmoita
Kyllä voi olla hyvä ja toimiva parisuhde siinä missä suomenkielisellä ja venäjänkielisellä. Tärkeää on löytää yhteinen kieli. Tiedän että on olemassa tällaisia joissa toinen on kuuleva ja toinen kuuro. Hyvin ovat pärjänneet. En usko että kyseessä auttaja-autettava suhde, sillä onhan kuuroilla oikeudet tulkkipalveluhin jne.
Muistathan, että myös kahden kuulevan parisuhteessa voi tulla eteen tilanne, jossa toinen auttaa toista. Joskus vanhana voi olla toisen omaishoitaja.
Kuurous itsessään ei kuitenkaan lähtökohtaisesti tee parisuhteesta hoivasuhdetta. Muutenhan voisi kysyä, kuka hoivaa kahden kuuron parisuhteessa? Joku ulkopuolinen? Kuurous ei edellytä hoivaamista. Kuurot ovat itsenäisiä ihmisiä siinä missä kuulevatkin., olkoonkin että he voivat hyödyntää yhteiskunnan palveluja (esim. tulkkaus, apuvälineet >ovikello, herätyskello<, sosiaalityö, yms).
Ilmoita
Huomasin olevani kuuro jossakin kohdissa ja mietin mielessäni olisko muut kuurot minulle hyväksi . Toki kuulevaisetkin käy kaveriksi. Kuurojen maailma kiinnostaa en viito. mutta haluan oppia. Uudet ystävät tervetulleita.
Ilmoita
Mulla oli kuuro työtoveri. Oli aika vaikea välillä muistaa, että vaikka muille pystyi puhumaan normaalisti, niin tuolle yhdelle joutui aina kääntymään työpisteen ääreltä sellaiseen asentoon, että hän pystyi lukemaan huulilta. Mulle kuuron kumppanin kanssa kommunikointi voisi olla hankalampaa kuin kuulevan kanssa.
1 VASTAUS:
kuuro ihminen on niin poissaoleva kuulevan maailmasta tai päinvastoin. en ainakaan jaksaisi joka asiaa erikseen kertoa. hirveää on ollut kuurojen lapsena kun aikoinaan ei ollut tulkkeja ja ite olit se joka tilanteessa selittelemässä millon mistäkin. onneksi tänä päivänä on tulkit.
+Lisää kommentti
Toimii paremmin kun nainen on kuuro ja mies kuuleva, koska naisilla vahvempi hoivavietti , Lisäksi miehet haluavat naisen joka on mahdollisimman täydellinen enemmän kuin miehet. Tämä siis evoluutiopsykologiselta kannalta katsottuna ja rakkaus voi tietysti haistattaa pitkät tieteelle. Itse olen pikku hiljaa kuuroutuva mies, saa nähdä kestääkö suhde, mutta tilastojen mukaan parempi näin päin.
Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Kuuron ja kuulevan parisuhde

Olen jo pitkään miettinyt, toimiiko kuuron ja kuulevan parisuhde? Onko sellaisella suhteella mahdollisuuksia onnistua?? Eikö suhde olisi aina melko epätasa-arvoinen ja jollain tapaa ehkä avustaja/avustettava-suhde.

Olen itse kuuleva, vanhempani ovat kuuroja, kuurojen maailmasta minulla on siis kokemusta.

Itse olen sitämieltä että vain kaksi kuuroa tai kaksi kuulevaa voivat pystya täysin tasa-arvoiseen, tasapainoiseen ja tasapuoliseen suhteeseen.

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta