En ymmärrä, miksi ns. työpaikka-ahdistelusta on nostettu niin kova meteli? Tämä on varmaankin taas niitä naisliikkeen kotkotuksia. Itse olen kokenut monta antoisaa työpaikkasuhdetta, josta myös toinen osapuoli on nauttinut.
Aluksihan tilanne on hieman jäykkä, olenhan sentään karismaatinen johtajapersoona, jota monet epäröivät lähestyä ja tästä syystä joudunkin tekemään aloitteen itse. Mutta eihän semmoista voida kutsua ahdisteluksi, se on vain kateellisten feministien irvailua, koska heille ei koskaan ole kertynyt vastaavia kokemuksia.
Kyllä töistä pitää osata myös nauttia.
Aluksihan tilanne on hieman jäykkä, olenhan sentään karismaatinen johtajapersoona, jota monet epäröivät lähestyä ja tästä syystä joudunkin tekemään aloitteen itse. Mutta eihän semmoista voida kutsua ahdisteluksi, se on vain kateellisten feministien irvailua, koska heille ei koskaan ole kertynyt vastaavia kokemuksia.
Kyllä töistä pitää osata myös nauttia.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Itse toimin sellaisessa asemassa, jossa voin valita yrityksemme kesätyöntekijät. Valituista tänä vuonna 80 % on parinkympin molemmin puolin olevia tyttöjä. Valehtelisin jos sanoisin etteikö ulkonäöllä olisi ollut valintoihini vaikutusta. Yrityksessämme on palkkaukseltaan eriarvoisia tehtviä ja haastattelussa teinkin selväksi, että tulotasoon ja tehtävään voi itse vaikuttaa. Menneinä vuosina olenkin useasti ravintolaillan päätteeksi nauttinut kandidaattien vakuutteluista paremmuudestaan intiimeissä tilanteissa. Elämä on suuri peli, enkä mielestäni tee mitään väärää. Kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen.
Hieman samanlainen on kyllä tilanteeni eli ei kyseessä ole ahdistelu. Tarkoitin, että jotkut ovat saaneet mieleensä ryhtyä puhumaan ahdistelusta, vaikka kaikki perustuu vapaa ehtoisuuteen.
Olen kanssasi samaa mieltä, etää kesätytöt ovat parhaimpia, yleensä nuoria, kauniita kun on valittu oikein.Parasta kesätyöntekijöissä on,että niitä aina saadaan uusia, joka kesä! On käynyt niinkin, että työharjoittelijoilla on myös hyviä kykyjä kavereina, joita olen myös palkannut.
Nautitaan näin elämästämme ja jätetään saivartelut vähemmälle, niin kaikilla on mukavaa.
miesten käyttäytyminen työpaikalla. Olin viime kesänä eräällä kauppapuutarhalla kesätöissä ja kyllä pomo muisti käydä kurkistelemaassa meidän tyttöjen kaulaukoista sisään hellepäivinä.Meillä saa olla bikineissä töissä se toisteli koko kesän. Muuten tuskin näky koko niljakasta ja oksettavaa äijää.**TTU MIKÄ ÄÄLIÖ!!!!!
Kirjoitan nyt itsekin henkilökohtaisesta kokemuksesta ja voin taata, että kyseessä on kieroutuneen luonteen vastuuton käytös, joka aiheuttaa suurta vahinkoa viattomille ihmisille.
Sain nuorena 70-luvulla suureksi riemukseni kesätyöpaikan teurastomolta ja otin ennakkoluulottomasti ja innolla vastaan työpaikan, joka kylläkin oli hyvin raskas ja miehiseltä alalta. Heti työparini esittelyn jälkeen, aavistin että ongelmia on luvassa. Keski-iän ylittänyt mies, epäsiisti ja heti mittaili häpeilemättä vartaloani rumilla mulkosilmillään.
Ensimmäisen viikon jälkeen miehen tarinat kävivät yhä rasvaisemmiksi ja ensimmäiset lähentely-yritykset alkoivat. Yritin ensin torjua hänet, mutta tunsin itseni voimattomaksi ja pelkäsin työpaikkani puolesta. Tämä johtikin painajaismaisimpaan kesään, jota voi kuvitella. Kotona en uskaltanut asiasta puhua, en myöskään kavereilleni. Kannoin syyllisyyden taakkaa vuosikaudet, enkä uskaltanut lähestyä vastakkaista sukupuolta lainkaan. Näin painajasia ruhojen takaa yllättävästä ahdistelijasta vielä pitkään.
Tuollaisilta miestyypit pitäisi kyllä saada vastuuseen teostaan. Suurempaa raukkamaisuutta ei ole, miten he valtaansa käyttävät.
Hyvät, nuoret kesätyöntekijät. Toivon, että olette rohkeampia kuin minä aikoinaan ja uskallatte vastustaa ahdistelijoita ja lopettaa heidän touhuilu jo alkuunsa. Ei mikään työpaikka ole sen arvoinen, vaikka se silloin siltä tuntuukin.
Nyt kaikki on kuitenkin ihanasti, nautin elämästäni neljän lapsen kanssa ja voitte olla varma, että tulen seuraamaan heidän liikkeitään. Vastaava ei tapahdu kyllä omille lapsille.
En ymmärrä tarkoitusperiäsi! Valmistuttuani sairaanhoitajaksi vuosia sitten, ensimmäisessä työpaikassani määrävässä asemassa oleva mies käytti asemaansa väärin ja katsoi oikeudekseen puristella ja lääppiä meitä "uusia". Eihän se tekona kovin tuomittavaa ollut, mutta silloisessa iässä olin vielä kovin kokematon ja herkkä tällaisissa asioissa. Pahaaoloani lisäsi siloisen lähimmän esimieheni (nainen)vähättelevä asenne. Ahdistelu loppui kun silloinen poikaystäväni nykyinen mieheni soitti uhkaavan puhelun tälle ahdistelijalle. En jatkanut tuossa työpaikassa vuotta pidempään. Toivottavasti tällaista ei ole nykyään.
kyllä se on niin että aina kun on miehiä ja naisia samalla työpaikalla niin katsotaan toisia sillä silmällä. ei olis mullakaan vaimoa jos en olis juttua iskeny ja takapuolelle joskus taputellut.
Tälläsiäkö pitää vielä verorahoilla elättää. Ei voi enempää raivostuttaa. Ei tämä yhteiskunta kehity, jos tollasia jarruimiehiä täällä palvotaan. Perkele.