Kesä sydän

Kun rakkaus kulkee pitkin kuun siltaa,
ja kaksi rakastavaista varjoa häipyy iltaan.
Voi kauneus häkellyttää mielen.
Se rakkaus lauluun kääntää kielen.

Kun katselen peiliä järven pinnan,
voin aistia sen lempeyden tyynen.
Silloin kuuntelen ääntä alla rinnan,
se kuljettaa ajatustani mieleesi vieden.

Mitä mahdat miettiä nyt.
Onko myös sydämesi syttynyt
tähän liekkiin kuumaan,
tämän kesän kauniiseen huumaan.

Vai onko niin,

ei vihreät lehdet kosketa mieltä,
ei rakkautta voi löytyä sieltä.
On mieli niin paatunut, saasta.
Ei rakkaus kasva siitä maasta.
Vaan toinen kaipaus raastaa rintaa
etsien kaikelle tälle hintaa.