Lukiosta

Kirjoitukset, nämä hurjat ja jännät lukion (jos läpäiset) päättävät kokeet ovat siis ylioppilaskokeet, jossa todistat suurelle ja mahtavalle ylioppilaslautakunnalle osaavasi kaikki kyseisen aineen asiat, joita olette lukion kursseilla käyneet läpi. Sellainen 'iso', kaikenkattava koe.
Jokaiselle aineelle on nykyään omat kokeensa. Valitset väh.4 aineen koetta, jotka teet (OPO:t kertoo tästä lisää). Tuntiaktiivisuudella ei ole yhtikäs mitään tekemistä ylppäreiden kanssa. Ylppärit on siis sama asia, kuin kirjoitukset, ymmärrätkö.
Kysy, jos haluat jotain lisäselvennytstä tähän...

Pitkän matikan laskuista en osaa sanoa, koska itse, tyhmä kun olin, kävin lyhyen. Mutta lyhyessä nyt on ihan perus laskuja. Todennäköisyyslaskentaa, derivointia, x,y ja z -juttuja. Piece o' cake. tulevat sittemmin selväksi. Kannattaa siis ottaa vaikka kokeilun vuoksi pitkä, koska voit aina vaihtaa lyhyeen, jos siltä tuntuu.

Psykaa kävin kurssin verran, siellä jauhettiin paskaa. En oikein muista, kun en koskaan kunnolla kuunnellut tunneilla. x) Kasi tuli arvosanaksi. Jotain erilaisia teorioita, neurooseista, mielenterveydestä, kattottiin videoita. Sen sellaista. Joku, joka keskittynyt psykan tunneilla paremmin, kertokoot tarkemmin.

Pakolliset oppiaineet eivät ainakaan minusta olleet kummoisia. Istuskelin tunneilla, tein kokeen ja unohdin koko kurssin saman tien, paitsi kemman ja matikan kurssit.

Numerot eivät sinänsä juurikaan tippuneet, paitsi fyssassa roimasti. Oli omaa laiskuutta, että keskiarvo laski yläasteen 8,6:sta lukion 8:iin. Olisi se samassa ellei korkeammallakin pysynyt, jos olisi kiinnostanut ja jos olisin vain viitsinyt panostaa itseni kannaltani turhiinkin kursseihin.

Kysy ihmeessä, jos jotain muuta ihmettelet.

Pitkä matikka oli erittäin kiinnostavaa. Millaisia laskuja? Kannattaa käydä vaikka kirjakaupassa vilkaisemassa lukion matikan kirjojen sisällysluetteloita.

Pakolliset kurssit voi joskus olla tylsempiä kuin saman aineen syventävät. Eivät kuitenkaan vaikeita.

Mun numerot ei tippuneet ollenkaan. Päin vastoin. Aloin saada kymppejä kun yläasteella ei ollut kuin yksi kymppi. Johtui ehkä siitä, että kurssimuotoisessa lukiossa, jota kävin, sai ottaa "palan kerrallaan" ja keskittyä siihen. Numerot tuli lukuaineissa pelkästään kurssikokeen perusteella.

Ylioppilastutkinnon sivut: www.ylioppilastutkinto.fi

Yleistietoa lukiosta: www.edu.fi/SubPage.asp?path=498,530

Sanon nyt näin heti aluksi, että pitkä matikka on paljon lyhyttä kiinnostavampaa (ja näyttää siltä, että pitkän yo-koekin on suhteessa helpompi kuin lyhyen!). Asiat käydään läpi monipuolisemmin, läpikäytäviä aiheita on enemmän, ja niissä on enemmän haastetta. Jos on tavis, kuten minä, saa toisaalta varautua myös tekemään ne läksyt joka tunnille, jotta pysyy mukana.

Psykologiassa meillä tunnit olivat lähinnä luentomallisia, eli opettaja kertoi pääasiat, käsiteltiin omia havaintoja/kokemuksia yhdessä, tehtiin kyllä joskus myös pieniä kirjoitelmia/tutkielmia/esitelmiä. Lopussa perintenen esseekoe ja pari pientä kysymystä. Tykkäsin psykan opiskelemisesta, sillä se oli eri tavalla yleissivistävää, siis oikeasti oikeaan elämään liittyvää. Ei niistä asioista olisi ilman psykankursseja saanut tietää.

Pakolliset oppiaineet eivät ole vaikeita (matikka pitkänä nyt hieman vaativampaa), hieman lukemalla niistä kaikista selviää. Ei oikeastaan muuta, kuin ulkoa opettelemista suurimmaksi osaksi. Omasta mielestä näillä kursseilla olisi enemmän saanut olla muutakin tekemistä, kirjoitelmia tai esitelmiä. Pelkkä kuunteleminen kun ei ole ollut koskaan se mun juttu.

Oma keskiarvo tippui 8,7:sta 8,0:aan oman laiskuuden takia. Jos opiskelee ahkerammin, numerot varmastikin pysyvät suurinpiirtein samoina.

Kysy, jos heräsi jotain uutta.