Voi itku

Pian joudun taas opettamaan äidin ja isin
rakkaita pikku silmäteriä ja kullanmuruja, noita pikkuhitlereitä ja raastinrautoja.
6701
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Ja nyt vietän tyytyväisenä lomaa eikä ollenkaan ahdista tai kierrä mahassa mennä takaisin duuniin loman jälkeen.
Lisäksi palkka ja työsuhde-edut paremmat ja työskentely-ympäristö varsin inhimillinen koulumaailmaan verrattuna. Näin se yritysmaailmassa menee... Työkaveritkin mukavampia. Eikä tarvitse työskennellä iltaisin, lomalla ja viikonloppuisin.

Äänestä
  • kyseleepi utelijalainen

    Äänestä

  • utelijalainen kirjoitti:

    kyseleepi utelijalainen

    betoniraudoittaja

    Äänestä

  • ed. kirj. kirjoitti:

    betoniraudoittaja

    Kerrohan lisää. Kiinnostaa, miten päädyit tuollaiseen ratkaisuun. Saitko tarpeeksi open hommista vai eikö vakituista paikkaa löytynyt? Itsekin tässä haudon jotain radikaalia ratkaisua. Kenellekään en ole vielä asiasta hiiskunut. Miten lähipiiri suhtautui alanvaihtoosi?

    Äänestä

Kannattaa muistaa, että yhtään parempaa palkkaa et saa vaikka rakastaisit heitä ja hakisit heille kuun taivaalta. Minä ainakin vedän opetukseni henkisiä voimiani säästellen, enkä tuhlaa moisille kiusankappaleille hyvää tuulta enkä toisaalta vihaakaan. Välinpitämätön neutraalin asiallinen tyyli on paras. Kaikista ei voi pitää, mutta toimeen on tultava.
Koitetaan jaksaa. Onneksi ryhmistä löytyy aina edes yksi sellainen opiskelija, jonka reippaan ja mukavan olemuksen takia jaksaa vetää perässään sitä kivirekeä...:)

Äänestä
  • Miten voi tuhlata hyvää tuulta? Väheneekö se jotenkin, kun sitä näyttää? Minun kokemukseni on ihan toinen. Jos olen hyvällä tuulella, se tarttuu usein oppilaisiin ja siitä taas uudestaan minuun ja kaikilla on hauskempaa. Kyllä sen opehuoneessakin huomaa, kuka jaksaa ja pärjää parhaiten: se ikuinen hapannaama vai ilopilleri.

    Ei minustakaan oppilaita tarvitse rakastaa eikä tehdä ihmeitä palkkansa eteen. Minä kuitenkin jaksan itse paremmin, kun yritän nähdä oppilaissa niitä hyviä puolia ja annan hyvän tuulen ja välittämisen näkyä silloin, kun se luonnostaan tulee. Hyvä tulee usein takaisin: Ehkei aina, mutta usein.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Loma loppuu kirjoitti:

Pian joudun taas opettamaan äidin ja isin
rakkaita pikku silmäteriä ja kullanmuruja, noita pikkuhitlereitä ja raastinrautoja.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu