Sielunkumppani on vastakkaista sukupuolta oleva, jonka tavatessaan tuntuu siltä että mallaa heti. On helppo puhua. Yhteistiä todellisia kiinnostuksen aiheita löytyy valtavasti, toinen tuntuu tosi symppikseltä ja on vielä hyvännäkönenkin. Mutta apua, molemmat varattuja ! Tai ainakin hän! Mitä tästä seuraa! Mitä pitäisi tehdä ! Oon hukassa! Kertokaa kokemuksia ja antakaa neuvoja !
Kuka on tavannut sielunkumppanin
hämmentävää
193188
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Olin työharjottelussa ni siellä oli yks mies tai oli se niinku 20-26-v mut sen kans tulin HETI juttuu. Meillä riitti juttuu ja kenenkään muun kans en oo yhtä nopeesti pystyny oleen yhtä rentona ja puhuun kaikesta niinku tän miehen :). Tuli vaa jotenki heti sellanen tunne ku oltais tunnettu aina vaikka sillon ekaa kerran nähtii ja juteltii... Mut molemmat on vapaita ja enää en sitä varmaankaa nää ku työharjottelu on loppunu ja se jäi sinne :(.
ei ole mitään syytä jättää juttua tohon, jos ootte molemmat vapaita. Etsi hänet!
Toisaalta jos on tarkoitettu, että vielä tapaatte, niin tapaatte. Mutta en aikailisi, jos molemmat on vapaita. Ei se ota kipeetä kun kerran jos tulee pakit, pieni kolhu itsetuntoon, joka paranee. Tsemppiä!
Tiedän tuon tunteen vaikkakin netin kautta...olen tavannut ihmeellisen ihmisen,molemmat olemme perheellisiä,emme ole tavanneet vain kirjoitelleet mutta en saa mielestäni häntä ja tiedän etten saa mielenrauhaa ennenkuin joskus jos kohtalo niin päättää...me tapaamme..mutta se on outoa kun joku yhteys vaan on..tiedän että sanotte että älä ikinä lähde tälläisiin mutta varokaa vaan niin voi käydä teillekkin...
Jos liittoas pidän missään arvossa ja rakastat kuitenkin, oo tosi varovainen. Muuten loukkaatte monta ihmistä. Tai saat kunnon sydäsurut.
Pelkään todella itseäni. Olen uskonut olevani suht onnellinen nykyisessä, mutta.....Ei koskaan mitään tällaista. Tosi raastavaa. Haluais nähdä, haluais jutella, haluais olla toisen lähellä ja unohtaa kaikki....eí haluaisi kuunnella järjen ääntä. En tiedä miten tässä käy!
minä36 puhuu minun suullani myös. Täsmälleen samoissa ajatuksissa painiskelen.. mielenrauhasta ei tietoakaan.. jo toista vuotta.. se voi siis käydä sinullekin täällä..
Hmm... No oon menos sinne kesätöihin mut se ei oo varmaa onko se mies siellä sitte just sillon :(. Ku se on silleen et se tekee töitä parissa muussaki firmassa ja on tuolla sitte jos sitä tarvitaan... Mut oon ite vast 17v ja se on jo yli 20v. Sillonku siellä olin ni meil oli sen miehen kans vilkuiluu koko aika ja sitte ku yksin jäin johonki ni se aina tuli perässä ja tuli ihan vieree seisoskeleen ja jos siirryin ni se siirty perässä. Ja kaikkee muutaki siinä sitte oli et se EHKÄ saattais olla kiinnostunu niitten perusteella mitä se aina teki mut sit taas toisaalta ehkä ei :/.
minä myös olen tavannut sielunkumppanin ja se löytyi täältä. Kuuntele sydämmesi ääntä. Tiedän, että ei ole helppoa kun toinen on varattu. Mutta rakkaus voittaa kuitenkin kaikki. Elämä ei todellakaan ole aina helppoa. Voimia sinulle.
Luulin kans löytäneeni jotain aivan ihmeellistä. Panin peliin koko senastisen elämäni. Kaikki ei olekaan ihan miltä itsestä tuntuu. Se mies petti, ja jätti. Tapaan lapsiani kerran kahdessa viikossa. Eikä sielunkumppanista tietookaan. Entinen aviomieskin löysi toisen. Jos sai tehdyn tekemättömäksi....Voi oma ukkokulta....
Ymmärrän täysin sun fiilarit..kun se polttaa ja raastaa..tuntuu ettei kukaan voi tuntua noin läheiseltä..en tiedä onko sulla perhettä,mulla on mutta miehelläni ei puhtaita jauhoja pussissa,sanotaan se vaikka näin,eikä se peruste mutta uskon että tapaan vielä tämän ihmisen,muuten en saa mielenrauhaa,sanokaa vaan että olen hullu mutta kuten sanoit sielunkumppaneita...niitä on..joten olen hengessä mukana mitä teetkin...voimia...
Just eilen tapasin ihanan , komeen miehen jonka kans juteltu chatis/mailattu/tekstattu/soitettu 5 vk ja eilen eka live treffit , molemmat oomme varattuja ja eilen olin yksin kotona ja hän tuli ja oli 5 tuntii meillä ja huippu kivaa oli , olimme kuin vanhoja tuttuja , en kadu kyl pätkääkään, päin vastoin toivon et viel ees yhen samanlaisen romanttisen illan saan hänen kans , vaik hän uskaltaa vain kun vaimonsa reissus on ja pois paikkakunnalta , mut tuollaista iltaa en millään ikinä mieheltäni saada voi ees ½ siitä , joten oon sen ansainnut .Tyhmää sanoo näin , mut silti SUOSITTELEN NUIN IHANAA KOKEMUSTA LÄMPIMÄSTI (minä en omaan liittooni tyytyväinen yhtään oo)
olen vapaa ihastuin juteltuani ihanan miehen kanssa en uskonut että se ihanuus koskaanedes menee siihen asti että tapaan hänet ja kun uskalsinkin tavata tuntui heti ihanalta vaikka sydän hakkasi pelkäsin että hän ehkä katoaa heti
Ei se on ikimuistoinen tapaaminen ja tunteet vain voimistui .hän on enemmän kuin mitä edes kuvittelin . mutta nyt kun on mennyt vähän aikaa ja ollut aikaa siitä mahtavasta tuntesta tasaantua tulee järkevämäksi ja epävarmemmaksi vai mitä lienee . voiko se olla edes totta että joku välittäis minusta noin ihan oikeasti, katselen itseäni vielä kriittisemmin mitä tehdä
Onhan se kiva jos heti alkuunsa Mallaa =)).
Mistä päättelet hänen olevan varattu?
..nii vain voi käydä. Ihastutaan ja tykästytään..... Kamalaa - perhosia vatsassa, mutta niin kiellettyä :(
Oon treffannutkin, mutta ei mitään tuhmaa tapahtunut....ollaan niinvarattuja lopulta molemmat.
Vaarallista on peli tää, paljon pelissä.....mutta hulluus on hulluus...
Näin se alkaa...
Yhtäkkiä kanavalle syttyy värinää. Sanat ja ajatukset täydentävät toisiaan, kuin peilinä heijastuen takaisin. Tunteen ja ajatuksen tasolla kohdataan ja kumpikin tunnistaa: soulmate. Sitten tulee Se hetki. Millainen hän on? Arka hapuilu siviilisäädyn rajoitteisiin tai mahdollisuuksiin.
Hän onkin nuorempi, ehkä varatumpi. Miksi meille täällä aina käy käy, näin käy? Kaipuu ja tietoisuus hänestä riipoo sisimmässä. Ympäristö huolehtii kyllä siitä, että emme koskaan kohtaisi. Eiväthän he halua tietää miltä tuntuu, kun kohtaa sielunkumppanin.
Minä tiedän ja kaipaan sinua.
rajoitteita on, mutta sisällä värisee......
Lopulta järki voittaa...
Tapaamme, ja ollaan just sellaisia, kun olimme kuvitelleet, sä varattu ja mä myös, mutta sielunveljiä :))
suukko
Minä! Paha vain, että tilanne, jossa tapasin oli niin kertakaikkisen hankala.
Kyseessä on nimittäin lääkäri, jonka vastaanotolla käyn...
kun ihmis suhde alkaa rakoilla on elämäsi pois hallinnastasi,sydän kaipaa ystävää,rakkautta,sielu romantiikkaa ja kun ihminen joka asuu kanssasi on muuttunut,lumiperhoseksi kauniiksi,mutta kun puhut kääntyy ,kun yrität koskettaa lentää pois!Ei hän tietenkään yksin syyllinen,kannan vastuuni myös,ainakin puolet!kuinka kävikään löytyi ihminen joka on aivan kuin puolikkaasi,kuinka elämä voikaan olla ihanaa,helppoa.mutta !!!Eihän poluilla elämän"kivet kannot"minnekkään katoa,ja kuinka ollakkaan lumiperhonen luoksesi lentää,polvellesi istahtaa kauniisti hymyilee,siipensä pudottaen,siihen jää.Nyt sydän itkee rakkautta sitä oikeaa,kauniita sanoja,hyväilyjä,elämää kaunista.Ainut lohtuni kauniit muistot,ikkunasta taivaalle katsoen rakkaalleni terveiset laitan,ikävä,kaipaus tuskainen seuraa kaikialle,et unta saa,et hymyä kasvoillesi,vain surulliset silmät kyynyleiden kostuttamat.Neuvon kultaisen annan,ajattele, mieti ja jos perhettä,istahda ja mieti voitko lähteä.Sillä jos nyt ei helppoa,tilanteessani helvettiä!Toivotan sinulle voimaa taitoa,että osaisit muuttaa asioita,joita voi ja hyväksyä joihin ei muutos auta ja ennen kaikkea erottaisit nämä toisistaan.Onnea päätöksiisi!
No mutta, otahan järki käteen. Kuinka kaikki muka tapaisivat sen yhden ja ainoa sielunkumppanin maailman miljoonista ihmisistä.En usko siihen että joku voi olla se ainoa oikea. Kyllä niitä kohtaloita on pilvin pimein, samoin kuin sielunkummpaneita.