näin unta, jäljistä lumessa
sinä talvena satoi, kun lähdit
hiutaleet pyörivät ilmassa
kuin eksyneet ihmispolot
heidän tuhkansa, muistonsa on sirpaleina maailmassa
heräsin unestani, vaikka aaveet ovat yhä siinä
aamun kirkkaat auringonsäteet luonani
kuin hymysi lämmin
syksyaamuisin
sinä talvena satoi, kun lähdit
hiutaleet pyörivät ilmassa
kuin eksyneet ihmispolot
heidän tuhkansa, muistonsa on sirpaleina maailmassa
heräsin unestani, vaikka aaveet ovat yhä siinä
aamun kirkkaat auringonsäteet luonani
kuin hymysi lämmin
syksyaamuisin
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sinulta.
Pitkästä aikaa ajattelin sanoa muutaman sanasen
runoosi.
No, herkkyys on aina näissä runoissasi päälimmäi-
senä ja sellainen mystinen tunnelma.
Tässä runossa vain kaipauksen sävel soi.
Kiittäen ja mitä parhainta viikonloppua toivotel-
len,
lindalinda