Tietääkö kukaan mistä entisen Oulunjoen kunnan raja kulki? Netistä ei karttoja löytynyt.
Oulunjoen kunnan raja
uteliass
94874
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kyseessä on Oulujoen kunta. Sen raja on muuttunut niin monta kertaa, joten vaikea on tässä jokaista yksityiskohtaa kertoa. Siihen kuuluivat nykyiset Tuira, Toppila, Pyykösjärvi, Laanila, Kastelli ja niiden itäpuoliset alueet. (Varmaan nykyinen Oulun Kiviniemi, Kaakkuri, Kaukovainio jne. olivat myös Oulujokea.) Oulun kaupungin alue oli aluksi vain keskustaa. Sitten Oulu laajeni 1880-luvun lopun 1900-luvun alkupuolella mm. Tuiraan. 1938 Oulujoelta liitettiin Ouluun Koskela, Pyykösjärvi, Laanila ja Hintta. 1947 Kastellin alue liitettiin Ouluun. (Esim. Kuivasjärvi ja Pateniemi kuuluivat Haukiputaan kuntaan ennen.) 1960 Myllyoja, Haapalehto, Korvensuora ja Kuivasjärvi liitettiin Ouluun. (viimeinen siis Haukiputaan kunnasta, muut Oulujoen kunnasta.) Oulujoen kunnantalo oli joskus nykyinen Oulunsuun pirtti. Oulujoen kunnan alue pieneni, joten se lakkautettiin 1965. (Samana vuonna Pateniemi liitettiin Haukiputaasta Ouluun.) Tämän lisäksi Oulujoen kunnalla oli paljon ns. enklaavialueita muiden kuntien alueilla. Niitä oli mm. Utajärven kunnassa. Sen takia Oulujoen kunnan alueita luovutettiin myös naapurikuntiin. Oulujoen kunnan aluista pääosa liitettiin Ouluun. Osia liitettiin Kempeleen, Tyrnävän, Haukiputaan, Oulunsalon, Kiimingin, Utajärven ja Ylikiimingin kuntiin.
Kiitos ERITTÄIN paljon!
Jos nyt vielä kehtaisi kysyä, tietääkö kukaan niistä enklaavialueista enempää? :)
Hei, ulkopuolisena liityn tähän keskusteluun. Arvoisa historioitsija, tiedätkö, missä oli Oulujoen kunnantalo ja kunnan jonkinmoinen keskus juuri ennen kuntaliitosta (Ouluun)vuonna 1964?
Aiemmissa maantiekartoissa oli mainittu Oulujoki niminen paikka siellä missä on nykyisin Kirkkokangas ja Oulujoen kirkko. Itse luulin, että Oulujoen keskus on ollut siellä. Mitään sellaista ei tietenkään ollut.
Kirjoissa väitetään, ettei kunnan alueelle muodostunut koskaan mitään kirkonkylää. Sanginsuuhun olisi suunniteltu kuntakeskusta, mutta sellainen suunnitelma ei toteutunut. Oulujoen kirkon seutua olisi kutsuttu myös kirkonkyläksi, mutta mitään kunnallista keskusta siellä ei ole ollut. Tosin siellä oli kansakoulu. Oulunsuun kylää ilmeisesti pidettiin jonkinlaisena keskuksena, koska Oulunsuun pirtti oli kunnallishallinnon keskus toiseen maailmansotaan asti. Kunnanjohtajaa ei tainnut Oulujoella ehtiä olemaan. Oulujoen kunnantoimisto siirtyi Oulun keskustaan, aluksi Asemakadulla. 1950-luvulla kunnanvirasto toimi osoitteessa Kansankatu 7. (Oiskohan nykyisin Mäkelininkatu.)
Sangin sillan juurella oleva keltainen puutalo. Tien toisella puolella on seurakuntatalo ja rakenteilla oleva lessujen rauhanyhdistys.
Lisää tietoa: Joskus 1780-luvun lopulla Oulun kaupungin rajaksi määriteltiin: pohjoisessa Holstinsalmi ja Oulujoki, idässä Koskenniska, etelässä Kiviniemi ja Oritkari, lännessä Nuottasaari. Ympärillä oli Oulujoen kuntaa eli Oulun maalaiskuntaa. Pohjoisessa tuli Haukiputaan raja suurinpiirtein nykyisen Rajakylän kohdalla. (Siihen aikaan ei ollut sellaista kaupunginosaa.) Pyykösjärven ja Kuivasjärven välillä on myös ollut Oulujoen ja Haukiputaan välinen kunnanraja.
Oulujoella oli viisi kylää: Oulunsuu, Pikkarala, Sanginjoki, Korvenkylä ja Kiviniemi. Oulunsuuhun kuuluivat mm. Toppilan, Tuiran, Laanilan, Hintan, Erkkolan, Parkkisen, Kastellin, Maikkulan, Iinatin, Juuruksen, Alakinnusen, Turkan tilat. Pikkaralaan kuuluivat mm.: Pukki ja Pikkarainen. Sanginjokeen kuuluivat mm. Holtinkoski, Laukkala, Sankilampi. Korvenkylään kuuluivat mm. Koskelan, Taskisen, Järvenkorven, Liikasen ja Saviharjun tilat. Kiviniemeen kuuluivat mm. Kleemola, Fiskari, Peräkuivala.
Sitten pohjoispuolelta siirrettiin Tuiran, Alalaanilan ja Toppilan alueita 1890-1920. Kurkelanranta 1924. Laanila, Hintta, Koskela ja Järvenkorpi (Pyykösjärvi) 1938. Kastellin, Erkkolan ja Värtön alueet 1947. Haapalehto, Myllyoja, Korvensuora 1961. 1965 siirrettiin muu osa kunnasta (Kiviniemi-Pikkarala-Sanginjoki). Sanginjoen pohjoisosa kuului Ouluun jo aiemmin.
Moni nykyisistä kaupunginosista on syntynyt myöhemmin, joten sen nimisiä paikkoja ei välttämättä tuohon aikaan ollut.
1965 Oulujoen asukkaista n. 4700 tuli oululaisia, 64 kempeleläistä, 71 utajärvinen ja 86 ylikiiminkiläinen.
Todellakin Oulujoen kunnalla oli ulkometsäalueita (enklaaveja) toisten kuntien alueilla. Pinta-alaltaan ne olivat suuremmat kuin itse emopitäjä. (Sellaisia alueita oli mm. Oulunsalon kunnalla vielä muutama vuosi sitten.) Isojaon ajoilta ne ovat. Oulujoen kunnan alueita oli mm. Vuotossa, Puutturinjärvellä, Kivijärvellä, Sanginjärvellä ja Juorkunassa. Nämä olivat nykyisten Ylikiimingin ja Utajärven kuntien alueilla.
Kiitos lisätiedoista.
Tähän voidaan vielä lisätä se, että ensimmäinen Oulujoen alueliitos oli Oulunsalon kunnan eroaminen itsenäiseksi kunnaksi 1882.
Ja toinen pikku lisäys se, että 1965 liitettiin Ouluun iso alue Kiviniemi-Kaakkuri-Madekoski-Pikkarala-Sanginjoki. Siihen kuului myös suuri osa Oulunsuun kylän alueista. ne mitä ei aiemmin liitetty Ouluun (esim. Maikkula).
Sanginjoen pohjoisosa on ilmeisesti kuulunut Ouluun jo 1600-luvulta lähtien?