niin mieskaverini on ollut pieneen poikaani aivan ihastuksissaan alusta saakka. Poika oli silloin alle parikuukautinen. Olisi kannellut ja hoitanut paljon enemmänkin poikaa, jos olisin antanut jne..
Poika on nyt päälle puolivuotias (eli emme miehen kanssa kovin kauan olleet yhdessä) liikkuu paljon pyörien/ryömien lattialla ja kävelytuolillaan, syö kiinteitä ruokia, tullut omaa tahtoa ja uteliaisuus kasvanut valtavasti ympärillään olevaan ympäristöön eli tahtoo koskea kaikkea...jne...
Miesystäväni edelleen sanoo tykkäävänsä pojasta paljon ja näin näyttää päälisin puolin olevan, mutta mutta se mihinkä olen kiinnittänyt huomioni on: Miestä on alkanut etomaan pojan kuolaaminen, mies ei pysty syömään samassa pöydässä ja samaan aikaan pojan kanssa (poika istuu syöttötuolissa ja syötän häntä) mies ei ole enää pitkiin aikoihin halunnut vaihtaa vaippaa (ennen halusi) ärsyttää poikaa antamalla lelua muttei annakaan, sanoo pojan kitisevän vaikkei poika kitise vaan omalla tavallaan näyttää ettei pidä asiasta (poika on todella hyvän tuulinen) kun poistun huoneesta ym.vessaan poika alkaa monesti itkemään, poika uteliaisuuttaan koskee esim.dvd-leffoihin mies sanoo tosi tuohtuneesti taas teet pahojas...jne... Pojalle tullut tasaisesti ihme paikkoihin ihmeellisiä jälkiä joille ei löydy minkäänlaista selitystä, poika on kanssani joka paikassa paitsi kun joudun jättämään toiseen huoneeseen kotonani, mutta silloin on mies hänen kanssaan. Tosin en enään ole uskaltanut jättää.
Semmoisia pieniä asioita ruvennut olemaan paljon, ilmeet, eleet, sanojen lipsahduksia, äänensävyt...
Mahdankohan ylireagoida?, kun minua huolestuttaa että miehellä menee vielä hermot pojan kanssa pojan kasvaessa isommaksi ja en tahdo että poika kokee omassa kodissaan minkäänlaista hyljeksintää tai että herättää jossakin etoavia tunteita?
Riittä pojalle jo ettei hänen isänsä tahdo hänen kanssaan olla tekemisissä, ei tunnustaa, ei nähdä, ei mitään...
Poika on nyt päälle puolivuotias (eli emme miehen kanssa kovin kauan olleet yhdessä) liikkuu paljon pyörien/ryömien lattialla ja kävelytuolillaan, syö kiinteitä ruokia, tullut omaa tahtoa ja uteliaisuus kasvanut valtavasti ympärillään olevaan ympäristöön eli tahtoo koskea kaikkea...jne...
Miesystäväni edelleen sanoo tykkäävänsä pojasta paljon ja näin näyttää päälisin puolin olevan, mutta mutta se mihinkä olen kiinnittänyt huomioni on: Miestä on alkanut etomaan pojan kuolaaminen, mies ei pysty syömään samassa pöydässä ja samaan aikaan pojan kanssa (poika istuu syöttötuolissa ja syötän häntä) mies ei ole enää pitkiin aikoihin halunnut vaihtaa vaippaa (ennen halusi) ärsyttää poikaa antamalla lelua muttei annakaan, sanoo pojan kitisevän vaikkei poika kitise vaan omalla tavallaan näyttää ettei pidä asiasta (poika on todella hyvän tuulinen) kun poistun huoneesta ym.vessaan poika alkaa monesti itkemään, poika uteliaisuuttaan koskee esim.dvd-leffoihin mies sanoo tosi tuohtuneesti taas teet pahojas...jne... Pojalle tullut tasaisesti ihme paikkoihin ihmeellisiä jälkiä joille ei löydy minkäänlaista selitystä, poika on kanssani joka paikassa paitsi kun joudun jättämään toiseen huoneeseen kotonani, mutta silloin on mies hänen kanssaan. Tosin en enään ole uskaltanut jättää.
Semmoisia pieniä asioita ruvennut olemaan paljon, ilmeet, eleet, sanojen lipsahduksia, äänensävyt...
Mahdankohan ylireagoida?, kun minua huolestuttaa että miehellä menee vielä hermot pojan kanssa pojan kasvaessa isommaksi ja en tahdo että poika kokee omassa kodissaan minkäänlaista hyljeksintää tai että herättää jossakin etoavia tunteita?
Riittä pojalle jo ettei hänen isänsä tahdo hänen kanssaan olla tekemisissä, ei tunnustaa, ei nähdä, ei mitään...
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ehkä arki on tullut ja uutuuden viehätys kadonnut, jäljelle on jäänyt vain mies jonkun toisen miehen lapsen kanssa?
Minusta kannattaa tosiaankin seurata tilannetta. Aika omituiselta nimittäin kuulostaa, jos ei voi syödä lapsen kanssa samaan aikaan. Kuulostaa ihan sisaruskateudelta...omituista.
Otathan huomioon, että tuon ikäinen kyllä kolhii itseään jatkuvasti hakiessaan tuntumaan maankamaraan :)
Jos oikeasti epäilet miehen satuttavan poikaa, selvitä asia ja hankkiudu tarvittaessa ukosta eroon. Ei tuo käytöskään aikuisen miehen käytökseltä oikein kuulosta millään tavoin.
Mieti tarkkaan, puhukaa asioista ja mieti vielä uudelleenkin.
Puolivuotias joka ryömii ja pyörii lattialla ei vielä paljon itseään kolhi! Ei kaatuile korkealta tms. Toista on sitten kävelemään opettelevan ja leikki-ikäisen taaperon kanssa, jolla mustelmia ja kolhuja säärissä, polvissa tavallisimmin.
Erittäin epätodennäköistä on että esim. olkavarsiin tai vartaloon tulee jälkiä. Kovakouraiseen käsittelyyn viittaavia jälkiä voivat olla mustelmat tai hiertymät/punoitus näillä alueilla.
Suhtaudu tuntemuksiisi ja havaintoihisi vakavasti! Jos miesystäväsi ei tajua ettei puolivuotias vielä ymmärrä kieltoja ja käyttää fyysisiä otteita lapsen rankaisemiseen, mieti tarkkaan haluatko altistaa lapsesi tällaisen ihmisen käsittelylle. Jatkuessaan kaltoinkohtelulla on taipumus vain muuttua pahemmaksi.
Selvitä asia miehesi kanssa heti,mutta älä ota syyttelevää tai hyökkäävää asennetta.
Ymmärrän täysin etomisen, itseänikin oksettaa katsoa usein pikkulasten syömistä ja vaippoja ei ole mitään intoa vaihtaa. Ei siinä mistään pahoinpitelyistä kyse ole.
Jäitä hattuun ennen kuin alat mistään syytellä.Mustelmiakin tulee toisille tosi helposti, ettei sekään automaattisesti mitään tarkoita.
Jossa äiti oli laittanut videokameran kuvaamaan isäpuolta lasten kanssa, koska ihmetteli lasten mustelmia ym ruhjeita.. karmeaa katseltavaahan se oli, kun ukko antoi avaria puristi ja tukisti pitkin päivää ja heti, kun äiti tuli töistä kotia ni ääni muuttui kellossa.. että näinkin voi käydä, koskaan ei voi olla liian varovainen turvallisuus asoiden suhteen. ja kun lapsi ei ole miehen oma...
ryömijällä pitäisi olla missään yhtään mitään mustelmia!!!! eli jostain muusta tulevat. LUOTA VAISTOIHISI, vakoile, mutta älä anna tilanteet jatkua yhtään sen jälkeen!