Mikä ihmeen listamaanikko Buddha oikein oli? Kun minusta tuntuu siltä, että buddhalaisuus on täynnä listoja tyyliin "seitsemän suurta hyvettä", "kahdeksan oikeaa tekoa", "kaksitoista tärkeää syrjähyppyä".
Eihän tuollaisia listoja jaksa päntätä! Tarpeeksi tekemistä, kun muistaa edes Pyhän kolminaisuuden osaset...
Eihän tuollaisia listoja jaksa päntätä! Tarpeeksi tekemistä, kun muistaa edes Pyhän kolminaisuuden osaset...
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ylipäänsä uskonto kuin uskonto, niin kolme, viisi, seitsemän tai kaksitoista sitä tai tätä.
Ihmisellä on jokin tarve tällaiseen.
Älä pänttää. Hyvä kuin muistaa edes pyhän yksinäisyyden osaset. ;)
Onhan sulla koko elämä aika päntätä?
Tossa sulle lisää!
Four bases of power (iddhipada)
1. Zeal (chanda)
2. Energy (viriya)
3. Consciousness (citta)
4. Discrimination (vimamsa or vīmaŋsā)
[edit] Five faculties (indriya)
1. Faith (saddha)
2. Energy (viriya)
3. Mindfulness (sati)
4. Concentration (samadhi)
5. Wisdom (panna)
[edit] Five powers (bala)
1. Faith (saddha)
2. Energy (viriya)
3. Mindfulness (sati)
4. Concentration (samadhi)
5. Wisdom (panna)
[edit] Seven factors of Enlightenment (bojjhanga)
1. Mindfulness (sati)
2. Investigation (dhamma vicaya)
3. Energy (viriya)
4. Joy (piti)
5. Tranquility (passaddhi)
6. Concentration (samadhi)
7. Equanimity (upekkha)
[edit] Noble Eightfold Path (Ariyo aṭṭhaṅgiko maggo)
1. Right View (samma ditthi)
2. Right Intention (samma sankappa)
3. Right Speech (samma vacca)
4. Right Action (samma kammanta)
5. Right Livelihood (samma ajiva)
6. Right Energy (samma vayama)
7. Right Mindfulness (samma sati)
8. Right Concentration (samma samadhi)
http://en.wikipedia.org/wiki/Bodhipakkhiyadhamma
muistutus,
Buddha ei opettanut buddhalaisuutta vaan oppia eli dharmaa,loput ovat vuosien saatossa kehittyneet ja kasvaneet omiin suuntiinsa.
Toisaalta jos on paljon muistamista,
lista helpottaa sitä muistamista.
Meditaatio on muistamista ja käsityskykyä,ja psyykkistä kestävyyttä,siis aivojen ominaisuuksia.Pitäs opetella ajattelemaan.
Aidosti monimutkaista,vaatii täyttä keskittymistä ja aiheeseen uppoutumista.
Muuten voit unohtaa koko jutun.
Kahdeksanpuolainen opin pyörä ei ole kovin pitkä lista."oikea keskittyminen ,oikea toimeentulo rohkeus......jne...Asennekysymys.
Ota huomioon (alkuperainen kirjoittaja), etta oppi on 2500 vuotta vanha. Sita ei kirjoitettu muistiin, vaan apukeinoja hyvaksi kayttaen helpotettiin muistamista. Numerot on sellainen apukeino. Myos Kalevala on eepos, jota ei kirjoitettu muistiin, vaan sita toistettiin jatkuvasti (kuten munkit tsantaavat namo tassa jne).
Miksi tama yksi ihminen jatkuvasti (ilmeisesti sama) kirjoittaa, etta buddhalaisuus olisi aivotoimintaa ja ajattelua? Etko voisi ottaa joskus selvaa, mista buddhalaisuudessa on kyse? ("Meditaatio on muistamista ja käsityskykyä,ja psyykkistä kestävyyttä,siis aivojen ominaisuuksia.Pitäs opetella ajattelemaan").
Meditaatio ei ole ajattelua. Mita siina pitaisi muka muistaa? Ei todellakaan pida opetella ajattelemaan, vaan vapautua ajattelusta! Ajattelu on juuri sita dukkhaa, karsimysta, josta Buddha osoittaa tien vapautua.
Listat ovat siis jonkinlainen työkalu, jotka voi tiettyyn pisteeseen edistyttyään heittää menemään?
Buddha heitti meille läjän sanallisia työkaluja, ja kehotti askartelemaan niillä niin kauan, kunnes huomaamme, että emme enää tarvitse työkaluja, koska kaikki on oikeastaan juuri niin kuin pitääkin ja elämä on tässä ja nyt.
Toisaalta olen ymmärtänyt, että buddhalaisuus ei ole dogmaattista. Kärsimyksestä voi vapautua, vaikka ei olisi koskaan kuullutkaan Buddhasta. On muitakin opettajia. Se on sitten eri asia, kuka opettajista sopii kenellekin...
Ajattelu 1 jossa kohdataan pelko 1=Meditaatio 2.
1 1=2
ROHKEUS nimenomaan oli yksi osa kahdeksanpuolaisen opin
pyörän osasta.
Tärkeä osa.
Kaiken sisäisen pelon voittaminen tekee ihmisestä vapaan kärsimyksestä.
Ei helppoa,mutta täysin mahdollista.
Harjoitettu psyykkinen kestävyys muuttaa ihmisen persoonallisuutta.Sangharaksita:valaistumisen ihanne,283
Tulevaisuuden laji,jota lännessä pelkäävät jopa tutkijat, josta munkeilla on yhtäjaksoisesti 2500v kokemus.
Ottakaa "opiksenne".
Jalo oppi,jonka Siddharta Gautama jalosti,omista kokemuksistaan.Kova jätkä.
Buddhan aikaan Intiassa luku- ja kirjoitustaito oli harvinaista. Tämän vuoksi Buddha opetti dharmansa listoina, jotta kuulijat voisivat muistaa ne paremmin.
Toisaalta jos jonkin listan pänttää kerran päähän, sen oppii ja muistaa. Nykyään kun asiat ovat paperilla, juuri mikään ei tahdo jäädä päähän, ei edes tärkeät asiat.
melkoista meuhkaamista "buddhalaisilta"! miten kukaan aasiassa asuvista ystävistäni ei pidä saman moista rutinaa? hei myydään muodikas muovinen puddha.. sama se koska minä tiedän kaikkea mitä sinä et! hei hep ja lepo.
jep jep
Olen kiinnittänyt samaan asiaan huomiota. Puolithaimaalainen tuttavaperheeni ei onneksi tuputa ihan noin innolla omia näkemyksiään ehdottomana totuutena.