Miten osaan päättää

mikä tulevaisuus

Olen raskaana 11 viikolla. Yhdessä avomieheni kanssa päätettiin, että lopetan pillereiden syömisen. Lapsi ei siis ollut vahinko vaan suunniteltu ja toivottu. Nyt ongelmana on, että en voi luottaa mieheeni. Hän käy baareissa ja valehtelee mulle kaikesta. Ties mitä kaikkee se on tehnyt mun selän takana! Aikasemmin on ollut samanlaista, mutta jonkin aikaa meni jo paremmin ja ajattelin mieheni muuttuneen. Niin ei sit kuitenkaan ollut enkä enää usko hänen edes muuttuvan. Ollaan seurusteltu 4 vuotta, ei olla kihloissa vaikka minä haluaisinkin. Hän usein mokailujensa jälkeen koittaa vakuutella, että on tosissaan mun kanssani ja haluaa jatkaa yhdessä. En tiedä mitä tekisin!? En halua 24v alkaa yksinhuoltajaäidiksi ja toisaalta meneekö elämäni joka tapauksessa pilalle jos vietän sen huonossa suhteessa vain siksi, että en halunnut tehdä aborttia. Toivottavasti joku voisi jakaa omia kokemuksiaan tai mielipiteitään tästä asiasta. Se voisi helpottaa päätökseni tekoa. Mulla on maanantaihin asti aikaa miettiä, pidänkö lapseni vai en. Surullista.

20

1685

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tilanteessa

      Ihan lohdutukseksi vain. Samassa tilanteessa ollaan. Ja yhtä pitkälläkin..

      Monia kertoja olen uskonut miehen lupauksiin muuttua ja välillä on hyvinkin mennyt.

      Itse mietin aluksi voinko tehdä lasta näin hataraan suhteeseen tai voinko tehdä lasta yksin kun suhde todennäköisesti kariutuu...

      Nyttemmin ajattelen että haluanko todella tämän lapsen. Olenko valmis luopumaan mistä vain sen vuoksi ja tekemään kovasti töitä sen eteen..

      Tuskin osaan auttaa kun samaa kaaosta päässäni selvittelen, mutta jos se lohduttais että et ole yksin... :-)

    • Nimetön

      Mutta haluaisin silti auttaa.

      Sinulla on kyllä vaikea tilanne. Jos itse haluat lapsen niin pidä se. Olen aborttioikeuden kannattaja ja ketään en halua pakottaa äidiksi, mutta jos sinulla on pieninkin epävarmuus siitä että abortti on väärä ratkaisu niin se luultavasti on.

      Jos mies ei kunnollistu niin heivaa hänet. Ota selvää mitä apua saisit jos hoitaisit lapsea yksin.Auttaisiko jos menisit vaikka maanantaina terveyskeskukseen tai sosiaalitoimitoon juttelemaan jos vaikka saisit lastenhoitoapua yms. Tai sitten yritä mennä mukaan johonkin toimntaan missä tapaat muita äitejä joista saisit tukea.

      "En halua 24v alkaa yksinhuoltajaäidiksi ja toisaalta meneekö elämäni joka tapauksessa pilalle jos vietän sen huonossa suhteessa vain siksi, että en halunnut tehdä aborttia."

      Tuossa jo sanoitkin ettet halua tehdä aborttia. Luulen että kadut rankasti aborttia, mutta nämä asiat ovat sinun päätettävissäsi. Lähde vaikka kotoa kahville tai kävelylle ja mieti asiaa ilman että miehesi häärää koko ajan vieressä.

      Muuta en tähän hätään osaa sanoa, mutta älä tee liian suuria uhrauksia miehesi vuoksi. Hän ei ole sen arvoinen.

    • molemmille

      Kiitos vastauksistanne! Lohduttaa kyllä, kun joku muukin on samassa tilanteessa. Toisaalta en kyllä kenenkään toivois joutuvan miettiin tällaista. Ajattelen, että keskenmeno olisi kaikkein kivuton ratkaisu tähän ongelmaan. Sekin alkaa vaan kohta oleen aika epätodennäköistä...

      Voimia kohtalotoverilleni!!!

      • kyllä!

        Kunhan teet ratkaisun joka on sinun omasi.


      • pidät lapsen..

        Ei kannata tehdä aborttia miehen takia,ei ikinä, kyse on sinun omasta lapsestasi,ja tulet aina miettimään millainen hän olisi ollut. itse meinasin tehdä abortin miehen takia, mutta kiitän onneani joka päivä että en tehnyt! Mikään ei ole niin ihanaa kun nähdä ne pienet hymyilevät kasvot ja niin aito rakkaus mitä lapseltani saan. itken vieläkin kun ajattlen että meinasin tappaa jotain niin ihanaa vain sen takia,että mies ei ollut mukana.. Teet ratkaisusi itse, mutta tee niinkuin sinusta itsestäsi tuntuu,älä niinkuin muut sanovat.


    • Samassaveneessä

      Tekstisi oli lähes kuin minun kirjoittamana. Avomieheni ensin halusi lasta ja sitten kun tulin kun taikaiskusta raskaaksi, ei hän ollutkan valmis. (Ja kyseessä on 30-vuotias korkeastikoulutettu ihminen...)
      Asiasta on väännetty kättä jo toista viikkoa ja olen tullut siihen tulokseen, että abortti on minun kohdallani ratkaisu, sillä en ole valmis yh-äidiksi.
      Miehen tulen luultavasti potkaisemaan pihalle kun ensin selviän tästä kriisistä. Minä eikä minun ruumiini en ole nimittäin mikään henkisesti keskenkasvuisten ihmisten leikkikalu

      Tulin aborttipäätökseen kun mietin sitä, että haluanko yksinhuoltajaksi. Tämä on sinunkin kohdalla se oleellisin kysymys tällä hetkellä. Onko sinulla itselläsi voimia pienen lapsen kanssa?Onko taustajoukkoja? MUista, että moni nainen on kasvattanut lapsensa yksin eikä ole katunut sitä.

      Minä en ole siihen valmis, sillä haluan että lapsellani on luotettava isä. Ajattelen myös, että tämä ei ole ainutkertainen mahdollisuuteni saada lapsia, hetki ei vain ollut nyt sopiva.

      Pidit lapsen tai et, niin suosittelen vakavasti keskustelemaan avomiehesi kanssa ja miettimään suhteen jatkamista. Ikävä sanoa, mutta ihminen joka ei halua muuttua, ei sitä myöskään tee. Itse uskon enemmän tekoihin kuin sanoihin. Kovin vakavissaan ei hän tunnu suhteesi olevan.Lisäksi hän on asiasta yhtä paljon vastuussa kuin sinä(päätös pillereiden lopettamisesta)

      Päätös on viime kädessä sinun. Teit minkä tahansa päätöksen, niin sinä kannat sitä koko loppuelämäsi kanssasi joko henkisenä tai fyysisenä muistona.

      Paljon voimia sinulle. Vaikutat itse kypsältä , mutta avomiehesi ei. Olet arvokas ihminen etkä ole missän nimessä ansainnut moista. Sinäkin olet tunteva ihminen et mikään keskenkasvuisten miesten leikkikenttä.

    • Tristar

      Raskauden aikana on täysin normaalia tuntea välillä haluavansa koko tialsta eroon, elämästään eroon ja etenkin jos tialnne on mikä sinulla on. Kuitenkin, oletko valmis synnyttämään kuolleen lapsen elävän sijaan (sillä synnytys sinulla on edessä, niin pitkällä jo olet) koska et halua miestäsi pitää? Mitä sitten kun hormonit tasaantuvat ja katumus alkaa..? Itse olisn sinuna erittäin varovainen noin suuren päätöksen kanssa, jos olet lapsen tuloon jo valmis, se on toivottu raskaus, kestätkö itseäsi jos keskeytät sen hetken jossittelun vuoksi??

      Omasta puolestani sanon suoraan mitä mietin, sinulla on kovin vähän aikaa ja et voi siinä ajassa tehdä harkittua päätöstä, anteeksi vain. Perustat päätöksen tämänhetkiseen mielenmuutokseen, on melkein Varmaa että kun taas mielesi muuttuu (takaisinpäin), olet pulassa itsesi kanssa.

      Mielipide, se miltä tilanteesi minusta kuulostaa. En tunne sinua enkä väitä tietäväni paremmin, puhun omasta näkökannastani ja tilastojen valossa.

      ***

    • Kyllä

      samaa mieltä,että joudut joka tapauksessa synnyttämään lapsesi,sillä sinulla on viikkoja liian paljon kaavinnalliseen aborttiin.
      Oletko varma,että henkisesti kestät synnyttää kuolleen lapsen.?
      En itsekkään ole abortin vastustaja,mutta kun miettii sitä hormonimyrskyä,mikä naisella on raskaana ollessa ja synnytyksen jälkeen,niin ajattelen vain siltä kantilta.
      Olet kuitenkin jo aikuinen nainen,etkä mikään juuri ja juuri täysi-ikäinen.
      Sinun kannattaa miettiä tarkasti mitä teet ihan vain oman henkisen jaksamisen kannalta,sillä luultavasti joudut käymään myös tuon abortin yksin läpi (voin sanoa,että ei ole helppoa...kokemusta on)sillä miehesi tuskin on kiinnostunut sinun hyvinvoinnistasi....ainakin lukemani perusteella päättelin niin!

      • FAKTAT!!!

        11 viikkoinen sikiö ei ole vielä mikään vauva! ja raskauden keskeyttäminen kaavinnalla on mahdollista viikolle 12 saakka!

        ei ole mitään syytä pelotella tällä ihmisiä jotka joutuvat tekemään muutenkin raskaan ratkaisun


      • olet nyt
        FAKTAT!!! kirjoitti:

        11 viikkoinen sikiö ei ole vielä mikään vauva! ja raskauden keskeyttäminen kaavinnalla on mahdollista viikolle 12 saakka!

        ei ole mitään syytä pelotella tällä ihmisiä jotka joutuvat tekemään muutenkin raskaan ratkaisun

        11 viikolla,niiin et sinä viikossa keskeytystä saa!
        Itselleni keskeytys tehtiin 1,5vjoa sitten ja ja ennen kuin pääsin testistä kaavintapöydälle,niin aikaa kului YLI kaksiviikkoa.
        Siihen sisältyi KAKSI eri lääkäri reissua!
        Ilmeisesti itse et ole joutunut kokemaan keskytystä ja olet YLI-IHMINEN!
        Ja olenko väittänyt,ettei abortin teko olisi raskas päätös,mutta kun aikaa vaan on ihan liian vähän!


      • itse sain
        olet nyt kirjoitti:

        11 viikolla,niiin et sinä viikossa keskeytystä saa!
        Itselleni keskeytys tehtiin 1,5vjoa sitten ja ja ennen kuin pääsin testistä kaavintapöydälle,niin aikaa kului YLI kaksiviikkoa.
        Siihen sisältyi KAKSI eri lääkäri reissua!
        Ilmeisesti itse et ole joutunut kokemaan keskytystä ja olet YLI-IHMINEN!
        Ja olenko väittänyt,ettei abortin teko olisi raskas päätös,mutta kun aikaa vaan on ihan liian vähän!

        ajan seuraavaksi päiväksi.


      • juttu,
        itse sain kirjoitti:

        ajan seuraavaksi päiväksi.

        seuraavaksi päiväksi sain ajan.Vaikka ei ollut niinsanotusti edes kiire.


      • varmaan
        juttu, kirjoitti:

        seuraavaksi päiväksi sain ajan.Vaikka ei ollut niinsanotusti edes kiire.

        vaikuttaa aiakkaan paikkakuntakin!!!!
        Etelä -Suomen suurissa sairaalaoissa on jonoa ihan viikoiksi asti,mutta hyvä jos joku saa ajan saman tien!


      • se abortti
        varmaan kirjoitti:

        vaikuttaa aiakkaan paikkakuntakin!!!!
        Etelä -Suomen suurissa sairaalaoissa on jonoa ihan viikoiksi asti,mutta hyvä jos joku saa ajan saman tien!

        ja huomennahan se selviää aloittajallekin.


      • voikun vaan tietäisi

        Minä kävin tänään sairaalassa. Olin valmistaunut jo mahdolliseen kaavintaan samana päivänä, koska viikot alkavat tulla täyteen. Mutta nyt tosiaan ajatukset menivät totaalisesti uusiksi kun selvisi että kaavinta ei käy minun kohdallani eli raskauden keskeytys tapahtuisi synnyttämällä. Olen rv 10 ja kohdunkaula liian ahdas kaavintaan ja olisi suuri riski että kaikki synnytyselimeni rikkoutuisivat...tai jotain. Lapsen isä on abortin kannalla. Emme elä parisuhteessa. Olen saamassa vakituisen työpaikan. Sopimus tuli jo postissa, alkaisi 1.9. Eli sitäkään minulta ei ilmeisesti voisi ottaa pois, vaikka ilmoittaisinkin raskaudestani.. - Eihän??! Nyt vaan mielessä itää ajatus selviämisestä lapsen kanssa yksin! Sain toivottua lisä aikaa - mutta uskallanko ryhtyä tähän kaikkeen YKSIN?! Siinäpä sitä mietittävää taas unettomiksi öiksi


    • jäädä

      yksinhuoltajaks myöhemminki, vaikka nyt menis hyvin, ei koskaan tiedä. Ja tuskin se mikään pysyvä tila on vaikka nyt jäis yh.ks!! Abortti on peruuttamaton.
      Miehiä tulee ja menee mutta tämän lapsen elämä on tässä ja nyt eikä enää ikinä myöhemmin!

      • kyllä miehetkin

        on ihmisiä joilla on vaan yks elämä.Samalla tavalla alkioita tulee ja menee.
        Vai millä lailla alkio ja täysikasvuinen ihminen eroavat toisistaan? Onko alkiolla vain yksi elämä mutta tällä naisella joka sitä kantaa on sitten useampi? Että jos elämä meneekin pieleen niin voi alottaa uuden ilman näitä ongelmia?

        Hmmm...ei se yksinhuoltajuus mitään kovin kaksista elämää oo.Eiköhän jokainen sen tiedä ja sen perusteella sitten valitse suuntaan tai toiseen.

        Kannattaa lukee yksinhuoltajien palstaa niin saa todellisen kuvan.    


      • lukee
        kyllä miehetkin kirjoitti:

        on ihmisiä joilla on vaan yks elämä.Samalla tavalla alkioita tulee ja menee.
        Vai millä lailla alkio ja täysikasvuinen ihminen eroavat toisistaan? Onko alkiolla vain yksi elämä mutta tällä naisella joka sitä kantaa on sitten useampi? Että jos elämä meneekin pieleen niin voi alottaa uuden ilman näitä ongelmia?

        Hmmm...ei se yksinhuoltajuus mitään kovin kaksista elämää oo.Eiköhän jokainen sen tiedä ja sen perusteella sitten valitse suuntaan tai toiseen.

        Kannattaa lukee yksinhuoltajien palstaa niin saa todellisen kuvan.    

        kun siitä on ihan omaaki kokemusta useilta vuosilta.

        Mies vaikutti itse siihen millaseks oma elämä meni tai menee. Syntyneet on saanu jo elämänsä.
        Alkio ei voi puolustautua eikä päättää mitään. Sen koko elämä saattaa mennä jos menee, muiden toimesta.


    • SinisilmäS

      Omasta kokemuksesta voin sanoa että mieti tosi tarkkaan mitä haluat tehdä. Itse päätin tehdä muutama kuukausi sitten abortin koska elämän tilanteeni oli niin vaikea enkä uskonut selviäväni yksinhuoltajana. Vielä tänäkään päivänä en tiedä teinkö oikean päätöksen. Asia pyörii mielessä melkein joka päivä ja kadun päätöstäni. Joten helppoa se ei ole. Mutta jokainen tilanne on erilainen joten mieti asiaa perinpohjaisesti ja puhu asiasta muidenkin kanssa. Oma virheeni oli se että säikähdin koko tilannetta niin että paniikissa ensimmäinen ajatukseni oli vain päästä lapsesta eroon, eikä kukaan koko prosessin aikana kyseenalaistanut päätöstäni. Kun vihdoin pystyin ajattelemaan asiaa selkeästi oli jo liian myöhäistä. Kuka tahansa yksin huoltaja voi varmaan kertoa että elämä yksin pienen lapsen kanssa ei ole aina helppoa mutta ei se elämä siihenkään lopu : ) Ja ei millään pahalla mutta miehesi kuulostaa siltä että kannattaisi heivata se romukoppaan, vaikka tuota lastakaan ei olisi kuvioissa. Ei kenenkään tarvitse kestää toiselta tuollaista käytöstä, ja usko pois löydät kyllä uuden ja paremman : ) Ja vaikka eroaisitkin miehestäsi, voi hän silti olla läsnä lapsen elämässä. Tiedän että sulla on todennäköisesti pää tällä hetkellä aika sekaisin mutta pistä jäitä hattuun ja yritä oikeesti miettiä asiaa kunnolla. Kaverini tuli yhtäaikaa kanssani raskaaksi vhingossa ja nyt se on suloisen pikkutytön yksinhuoltaja, ja ei voisi olla onnellisempi, toisin kuin minä..Mutta tää oli vaan mun tapaukseni eli mieti tarkkaan mitä sinä haluat ja juttele ihmeessä asiasta lapsen isänkin kanssa, koska isänä sekin kuitenkin ansaitsis tietää asiasta. Tsemppiä mitä ikinä teetkin : )

    • tilanne?

      Aikaisemmin kirjoittelin tänne kun itse samassa tilanteessa. Mietin minkälainen sun tilanne nyt? Itse menen huomenna lääkäriin ja saan siis tuomion joudunko synnyttämään vai voidaanko vielä tehdä kaavinta, viikoja 10 jotain...
      Ja edelleen jahkaan jos en menis ollenkaan. Mies on ulkona kuvioista ja kaikki tässä tuntuu kaatuvan päälle!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa

      Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol
      NATO
      261
      4245
    2. Stefu haikailee

      Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      265
      3468
    3. Harmi mies ettet arvostanut

      Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku
      Ikävä
      154
      1806
    4. Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!

      Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde
      Suomalaiset julkkikset
      25
      1683
    5. Lavrov väläyttelee WW3:sta

      Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,
      Maailman menoa
      298
      1435
    6. Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?

      Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      132
      939
    7. Voiko hyvää omatuntoa ostaa?

      Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo
      Sinkut
      235
      862
    8. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      115
      846
    9. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      18
      827
    Aihe