Exiiexii

Tottakai. Muistan, miten oli alkuvaiheessa tosi kurjaa kuunnella vierestä, kun mieheni exä huusi hänelle puhelimessa. Onneksi tilanne sitten muuttui muutaman vuoden kuluessa. Hyvät ja asialliset välit ovat ihan varmasti kaikkien etu.

»kun mies rakastuu/ihastuu, se on täysin aivopestävissä..»

Painu helvettiin yleistämästä. Yksilöitä löytyy molemmista sukupuolista.

Eiköhän se ero yleensä ole niiden exien itse aiheuttama (jos nykyinen on tullut kuvioon myöhemmin eron jälkeen). Ei siihen varmaan silloin tarvita nykyistä mustamaalaamaan, varmasti huono kuva on tullut jo aikaisemmin.

Minäkin olen kuunnellut jo kolme vuotta kun exä huutaa ja haukkuu lasten isän puhelimessa ja myös silloin kun lapset ovat kuulolla. Tänään sain tarpeekseni ja annoin exälle tuutin täydeltä takaisin (puolustin siis miestäni).

Heh! Ja mites kävi, exän ja mieheni mielestä minä olen tarinan paskiainen. Kerran naimisissa, aina naimisissa! Näin se menee. Että olipas terveellä pohjalla tämä meidänkin homma. Toivottavasti muilla mennee paremmin.

Onhan niitä hankaliakin exiä. Ja loppujen lopuksi, mieshän se itse valitsee viettääkö mieluummin aikaa lastensa kanssa vai valloittaako uutta naista.Vaikka varmaanhan on hankalaa valita, yrittääkö olla mieliksi uudelle kumppanille ja antaa hormoonien viedä, kun se toinen vaihtoehto on huolehtia lapsista. Ainakin suhteen alkuvaiheessa.(Ja sittenhän koko juttu lieneekin jo paisunut niin riitaiseksi, että...??)
Ja sehän on aika selvää kumpi on helpompi/kivempi/tyydyttävämpi vaihtoehto.
Ja sitten se exä on paska, etenkin jos sattuu mainitsemaan vaikkapa tehdyistä ohareista.Täytyyhän joku syntipukki moiselle käytökselle keksiä.
Mutta joo, suhteita on moneksi.Mutta näin ainakin meillä. Vaan siinäpä, kun ei ymmärrä mikä rikkaus lapsi on. Kun ei halua olla jälkikasvun kanssa niin ei halua, ja sillä sipuli. Minä haluan.Itselläni on ainakin tärkeysjärjestys kohdallaan.

Monesti on myös niin, että entinen kokee joutuvansa ulkopuolelle, kun (tässä tapauksessa mies) löytää uuden. Enää ei ykkösenä ei olekaan entinen vaimo ja hänen tarpeensa.
Tottakai alussa on se huuma, mutta useinmiten nykyinen kumppani hyväksyy lapset ja haluaa tutustua heihin. Yleensä tehdään sitten se virhe, että syytetään sitten että isä ei välitä enää lapsista jne.. jne... Vaikka asia ei käytännössä niin olisikaan, aika on ollut pois vain tältä entiseltä vaimolta - ei lapsilta...
Lapsia käytetään ihan liian usein tekosyynä monenmoisille jutuille. :/ Ollaan mukamas niin huolissaan lapsista, vaikka tarkoitusperät olisivatkin ihan jossain muualla, esim. oma tarve saada huomiota ja mahd. sääliä.