Tarinaa ja pari kysymystä. (:

Ongelma on se, että erosin tuossa kesän alussa sanotaanko ihanimmasta päästä olevasta pojasta ja nyt tuntuu siltä että ei olisi ketään edes yhtään hänen kaltaistaan.. Mutta meidän suhde oli aika pitkä minun mielestä, koska sitä kuitenkin kesti n. 1½ vuotta ja sit se vaan kaatu.
Se oli tavallaan helpotus, olen meinaan ollut paljon iloisempi kuin sillon kun oltiin yhdessä, eikä väsytäkkään niin paljoa.

Tiiän, että vika on puoliks mussa ainakin jossei ollut kokonaankin. Oon liian huolehtivainen, mustasukkanen(yleensä), takertuvainen ja haavoittuvainen..
Sehän siinä suhteessa väsyttykin, kun mietin kokoajan mitä se tekee ja missä se on ja onko sille käynyt jotain.. Se on kauheaa, mutta oon todennut etten voi sille mitään. Vie liikaa voimia, mutta silti kaipaan sitä, että saa "kantaa" huolta toisesta.

Nyt sittenkun etsii seuraa, edes mukava juttuseura kelpaisi, muttakun nekin mitä oon löytänyt on sellasia keskenkasvusia camirunkkareita, jotka haukkuu sut lyttyyn jos et näytä mitään. No mutta eipä tuota haukkumista jaksa edes ottaa kuuleviin korviinsa, kun kerta tiedän miltä näytän ja olen tottunut siihen, että kiusataan.

Ihmisethän yleensä on pinnallisia ainakin jollain lailla ulkonäön suhteen. Sen siitä saa ku on normaalia isompi kokoinen, niin ei kukaan voi edes yrittää tutustua siihen mikä on ulkokuoren alla.
Enkä väitä etten itse ole yhtään pinnallinen, kyllä olen ja olenkin siitä yrittänyt päästä eroon.

Kaipaan sitä, että joku välittää ja sanoo että "mä rakastan sua" silleen et myös tarkottaa sitä. Kaipaan itseasiassa kaikkea sitä mikä parisuhteeseen kuuluu..

Mutta nyt kun on lässytetty näin paljon tarinaa niin laitetaan tähän loppuun tää idea, mitä ei kyllä varmaan huomaa tekstistä, koska satun oleen huono kirjottamaan..

Ja kysymys kuuluu:

Onko niitä kunnollisia ja huolehtivaisia poikia/miehiä vielä jossain vai onko kaikki jo kenties varattuja?

Ja oletko/myönnätkö olevasi edes jossain asiassa pinnallinen ulkonäöllisesti?

Ja jos oot niin missä?

-Mejj

P.s. En kyl sit tiiä et kuuluuko tää nyt niin kauheesti tähän rakkausaiheeseen.