ateismi

on ihmisille,

jotka eivät uskalla antaa elämäänsä "kannettavaksi". He luulevat, että elämää pystyy itse kontrolloimaan tieteellisillä perusteillan (ihmisen "tiede" ei riitä todistamaan mitään aukottomasti), mutta surullinen tosiasia on, että elämää ei pysty kontrollóimaan, koska muuten se ei olisi elämää. En ole tosin itsekään mikään uskovainen, uskon ainoastaan siihen, että "EN TIEDÄ", mikä tai kuka meidät on tänne luonut, jos kukaan, enkä myöskään TIEDÄ, mitä on esim. "avaruuden takana. Sen tähden en voi kutsua itseäni ateistiksi, enkä uskovaiseksikaan.

39

1215

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Pekka-

      Jos et usko jumaliin olet ateisti. Muuten voit olla mitä mieltä maailmasta tahnasa, ateismi ei määrittele mitään muuta.

      voit esimerkiksi kuulua kirkkoon ja osallistua kaikken toimintaan kuten haluat, jos et vain usko jumalaan/jumaliin olet ateisti.

      voit olla tietävinäsi mitä tahansa muuten, tai olla tietämättä, jos et usko jumaliin olet ateisti.

      Eikös tuo ole aika yksinkertaista?

    • parana

      ...on ihmisille, jotka uskaltavat hyväksyä todellisuuden. Pohjustamme maailmankatsomuksemme havaintoihin, emmekä keksi tuntemattoman tilalle jotain mystistä voimaa selittämään maailmaa.

      Outo näkemys kaikkiaan, että ateisti ei uskalla antaa elämäänsä kannettavaksi. Kenelle ja miksi se pitäisi antaa kannettavaksi? Miksen voisi elää elämääni ilman mielikuvitusolentoja ja kylmästi todeta, ettei niitä ole olemassa - kunnes toisin todistetaan?

      • ei...

        riitä, koska ihminen ei ole keksinyt vielä keinoja, joilla tieteen avulla pystyttäisiin todistamaan kaikkea. KAIKKEA EI VOI IHMINEN TODISTAA, KOSKA IHMISEN AIVOT OVAT LIIAN PIENET SIIHEN. Miksi et vain hyväksy, että ET TIEDÄ?

        Voitko muutenkaan TODISTAA mitään vain sen perusteella, että sinulla ei ole ollut kokemuksia ko. asiasta? Et, koska sinähän olet vai yksi ihminen ominen aivoineen ja kapasiteetteineen. Sinulla ei kaiketi ole todistuksia esim. jumalasta, mutta ei liiemmin sen olematta olostakaan?. Ymmärsitkö?


      • Hetaxi

        Maailmankatsomuksen pohjustaminen vain havaintoihin tms. ei riitä. Viisas uskoo Jumalaan ennen kuolemaansa.
        Tässä teille ja meille kaikille luettavaa ja pohdittavaa.
        Googlesta www.kinnerettours.fi Sen jälkeen avatulta sivulta "Harmagedon" webinfo.fi ja Kristuksen paluu.
        Valaisevia lukuhetkiä avoimin mielin.


      • samaa
        Hetaxi kirjoitti:

        Maailmankatsomuksen pohjustaminen vain havaintoihin tms. ei riitä. Viisas uskoo Jumalaan ennen kuolemaansa.
        Tässä teille ja meille kaikille luettavaa ja pohdittavaa.
        Googlesta www.kinnerettours.fi Sen jälkeen avatulta sivulta "Harmagedon" webinfo.fi ja Kristuksen paluu.
        Valaisevia lukuhetkiä avoimin mielin.

        mieltä, voit toki olla uskomatta mihinkään, mutta se ei tosissaan riitä oersuteluski, että "ei ole havaintoja". Ikäänkuin ihmisen aivot olisivat jotenkin niin kehittyneet, että pystyvät "todistamaan kaiken havainnoilla tms". Täysin järjetöntä. Voin itse vain todeta, että "en tiedä".


      • parana
        ei... kirjoitti:

        riitä, koska ihminen ei ole keksinyt vielä keinoja, joilla tieteen avulla pystyttäisiin todistamaan kaikkea. KAIKKEA EI VOI IHMINEN TODISTAA, KOSKA IHMISEN AIVOT OVAT LIIAN PIENET SIIHEN. Miksi et vain hyväksy, että ET TIEDÄ?

        Voitko muutenkaan TODISTAA mitään vain sen perusteella, että sinulla ei ole ollut kokemuksia ko. asiasta? Et, koska sinähän olet vai yksi ihminen ominen aivoineen ja kapasiteetteineen. Sinulla ei kaiketi ole todistuksia esim. jumalasta, mutta ei liiemmin sen olematta olostakaan?. Ymmärsitkö?

        Ymmärsin oikein loistavasti, kiitos kysymästä. Ymmärrän sanomasi myös ILMAN CAPS LOCKEJA, joten niitä sinun ei ole tarvetta vastaisuudessa käyttää.

        Loppujen lopuksi taidamme olla ihan samaa mieltä jumalan olemassaolosta, mutta lähtökohdat ovat vain erilaiset. Minun lähtökohtani on yksinkertaisesti se, että jumalaa, saatanaa, enkeleitä, menninkäisiä, tonttuja, maahisia tai mitään muitakaan vastaavia olentoja ei ole olemassa, kunnes toisin todistetaan. Sinä lienet sitä mieltä, ettei voida sanoa juuta eikä jaata.

        Minä kyllä hyväksyn, etten tiedä. En voi nimittäin tosiaankaan todistaa sitä, ettei jumalaa ole olemassa, se on aivan totta. Mutta en voi myöskään todistaa, ettei Lentävää Spagettihirviötä tai vaaleanpunaista yksisarvista ole olemassa. En voi todistaa, ettei menninkäisiä tai tonttuja ole olemassa. On äärettömän monta asiaa, joiden olemassaolemattomuutta minä en pysty todistamaan.

        Jos jättäisin "takaportin" auki jumalan olemassaololle, tulisi minun myös myöntää menninkäiset, maahiset ja muut satuolennot mahdollisiksi. Voin kuitenkin väittää, ettei menninkäisiä hyvin suurella todennäköisyydellä ole olemassa, koska niistä ei ole todisteita. Sama homma jumalan kanssa - koska ei ole todisteita, _oletukseni_ on, ettei sitä ole olemassa!

        Mikä ajatusmallissani siis mättää?


      • parana
        samaa kirjoitti:

        mieltä, voit toki olla uskomatta mihinkään, mutta se ei tosissaan riitä oersuteluski, että "ei ole havaintoja". Ikäänkuin ihmisen aivot olisivat jotenkin niin kehittyneet, että pystyvät "todistamaan kaiken havainnoilla tms". Täysin järjetöntä. Voin itse vain todeta, että "en tiedä".

        Minulla ei, eikä kenelläkään muulla, ole todisteita jumalan olemassaolosta. Ei ole myöskään todisteita menninkäisistä, maahisista, peikoista, lentävästä spagettihirviöstä,...

        Jos ei ole todisteita jostakin asiasta, miksi minun pitää sanoa, että en tiedä, onko se olemassa? Miksen voi sanoa, että en usko asian olemassaoloon, kunnes toisin todistetaan?


      • parana
        Hetaxi kirjoitti:

        Maailmankatsomuksen pohjustaminen vain havaintoihin tms. ei riitä. Viisas uskoo Jumalaan ennen kuolemaansa.
        Tässä teille ja meille kaikille luettavaa ja pohdittavaa.
        Googlesta www.kinnerettours.fi Sen jälkeen avatulta sivulta "Harmagedon" webinfo.fi ja Kristuksen paluu.
        Valaisevia lukuhetkiä avoimin mielin.

        Ei ole aikaa lueskella, sori. Mutta miksi on viisasta uskoa Jumalaan ennen kuolemaa ja miksi? Siksikö, että pääsisi taivaaseen eikä joutuisi ikuiseen Helvetin tuleen?

        Siitä herää jatkokysymys: mistä tiedän, mikä jumala on oikea? Entä jos islam on oikeassa? Entä jos ainut tie pelastukseen on Lentävä Spaghettihirviö? Mikä siis on oikea tie ja miksi?


      • et...
        parana kirjoitti:

        Ei ole aikaa lueskella, sori. Mutta miksi on viisasta uskoa Jumalaan ennen kuolemaa ja miksi? Siksikö, että pääsisi taivaaseen eikä joutuisi ikuiseen Helvetin tuleen?

        Siitä herää jatkokysymys: mistä tiedän, mikä jumala on oikea? Entä jos islam on oikeassa? Entä jos ainut tie pelastukseen on Lentävä Spaghettihirviö? Mikä siis on oikea tie ja miksi?

        siis tiedä, mikä on oikea uskonto? Mutta se ei tarkoita, etteikö esim. jumalaa olisi olemassa. Se siis on olemassa, ettet vain tiedä.


      • mättää,
        parana kirjoitti:

        Ymmärsin oikein loistavasti, kiitos kysymästä. Ymmärrän sanomasi myös ILMAN CAPS LOCKEJA, joten niitä sinun ei ole tarvetta vastaisuudessa käyttää.

        Loppujen lopuksi taidamme olla ihan samaa mieltä jumalan olemassaolosta, mutta lähtökohdat ovat vain erilaiset. Minun lähtökohtani on yksinkertaisesti se, että jumalaa, saatanaa, enkeleitä, menninkäisiä, tonttuja, maahisia tai mitään muitakaan vastaavia olentoja ei ole olemassa, kunnes toisin todistetaan. Sinä lienet sitä mieltä, ettei voida sanoa juuta eikä jaata.

        Minä kyllä hyväksyn, etten tiedä. En voi nimittäin tosiaankaan todistaa sitä, ettei jumalaa ole olemassa, se on aivan totta. Mutta en voi myöskään todistaa, ettei Lentävää Spagettihirviötä tai vaaleanpunaista yksisarvista ole olemassa. En voi todistaa, ettei menninkäisiä tai tonttuja ole olemassa. On äärettömän monta asiaa, joiden olemassaolemattomuutta minä en pysty todistamaan.

        Jos jättäisin "takaportin" auki jumalan olemassaololle, tulisi minun myös myöntää menninkäiset, maahiset ja muut satuolennot mahdollisiksi. Voin kuitenkin väittää, ettei menninkäisiä hyvin suurella todennäköisyydellä ole olemassa, koska niistä ei ole todisteita. Sama homma jumalan kanssa - koska ei ole todisteita, _oletukseni_ on, ettei sitä ole olemassa!

        Mikä ajatusmallissani siis mättää?

        että sinä vaadit todisteita-> todisteitahan on, mutta sinä vaan et havannoi niitä, koska olet ihminen, jolla on vajaavainen älykapasiteetti (en nyt tarkoita pahalla). Se mitä ihminen ei pysy todistamaan, ei mielestäni riitä aukottomaan asian poissulkemiseen.


      • ertert
        ei... kirjoitti:

        riitä, koska ihminen ei ole keksinyt vielä keinoja, joilla tieteen avulla pystyttäisiin todistamaan kaikkea. KAIKKEA EI VOI IHMINEN TODISTAA, KOSKA IHMISEN AIVOT OVAT LIIAN PIENET SIIHEN. Miksi et vain hyväksy, että ET TIEDÄ?

        Voitko muutenkaan TODISTAA mitään vain sen perusteella, että sinulla ei ole ollut kokemuksia ko. asiasta? Et, koska sinähän olet vai yksi ihminen ominen aivoineen ja kapasiteetteineen. Sinulla ei kaiketi ole todistuksia esim. jumalasta, mutta ei liiemmin sen olematta olostakaan?. Ymmärsitkö?

        "KAIKKEA EI VOI IHMINEN TODISTAA, KOSKA IHMISEN AIVOT OVAT LIIAN PIENET SIIHEN."

        Keksitty väite, huudettuna.

        "Miksi et vain hyväksy, että ET TIEDÄ?"

        Olen sen valmis hyväksymään, mutta en myöskään yritä keksiä mielikuvitusolentoja tietämättömyyteni jättämiin aukkoihin.

        "Sinulla ei kaiketi ole todistuksia esim. jumalasta, mutta ei liiemmin sen olematta olostakaan?"

        Miksiköhän niitä todisteita jumalasta mahdellaan kysellä?


      • parana
        et... kirjoitti:

        siis tiedä, mikä on oikea uskonto? Mutta se ei tarkoita, etteikö esim. jumalaa olisi olemassa. Se siis on olemassa, ettet vain tiedä.

        Yritin nyt tällä viestittää, että jos jumala on olemassa, niin millainen se on? Onko se jokin niistä, joita tällä hetkellä maailmassa palvotaan? Kirjoittaja, jolle vastasin, puhui Jumalasta (isolla alkukirjaimella) ja Kristuksen paluusta, joten ilmeisesti kyseessä oli kristitty. Siispä tivasin, että miksi kristittyjen jumala on mukamas se oikea?

        Sinä olet sitä mieltä, ettei voida tietää, onko jumalaa olemassa - minä olen sitä mieltä, että mitään asiaa (kuten jumalaa) ei ole olemassa, kunnes toisin osoitetaan. Aika turhaa kinailua tämä, joten viisainta lopettaa tähän.


    • jaina

      jonka ainoa tarkoitus on perustella se, miksi et ota itse vastuuta omasta elämästäsi

      • ottaa

        vastuun elämästäsi ja niin pitääkin,mutta itse ELÄMÄÄ ET VOI KONTROLLOIDA. Sulle tapahtuu asioita mitä tapahtuu, ja itse et voi todella kontrolloida sitä, koska muutenhan olisit jonkun sortin yli-ihminen.

        Hauskaa, että jotkut ihmiset luulevat tosiaan voivansa kontrolloida kaikkea, ja sitten kun asiat menevät huonosti, syyttävät muita, sairastuvat masennukseen tai pahimmassa tapauksessa katkeroituvat lopun iäksi. Myönnä pois vaan, että elämä on elettävä ja itse voit vaikutta hyvin moniin seikkoihin, mutta loppujen lopuksi et kuitenkaan itse elämään.


    • Milian*

      Tässä ollaan iloisehkosti porskuteltu eteen päin jo neljättä kymmenettä vuotta ja niistä -tietoisesti- "päivä kerrallaan"-meiningillä hiukan alta puolet.
      (Ateistina/antieistinä hiukan päälle 2-kymppisestä alkaen.)
      Toki sitä välillä sunnittelee ja haaveilee pitkänkin tähtäimen juttuja, mutta pääsääntöisesti mie hyväksyn täysin sen totuuden, että suunnitelmillani on yhtä paljon arvoa kuin haaveilulla; harvemmin ne toteutuu siis. Suunnittelu on silti mukavaa.
      Että kyllä minä voisin sanoa itseäni "kannettavan", mutta en jumalien enkä ateismin, vaan itsensä "elämän (luonnon) sylissä" :)


      Tuohon en vain osaa nyt mitenkään yhdistää ateismia heti tältä istumalta.
      Siis alkuun en ajatellutkaan, että ajattelutyylilläni olisi juuri mitään väliä ns. kokonaisuuden kannalta.
      Nyttemmin olen huomannut mm. sen, että tietoisesti ateistina eläminen ja oleminen on paljon mielekkäämpää, kuin ikinä erehtyä hitustakaan ajattelemaan vaikkapa kostavaa jumalaa, jota pelätä kusi sukassa aina kun putkahtaa mieleen.
      Tieto ei ole minulle tuonut tuskaa, vaan tasan päin vastoin.

      Sitten noihin uskontoihin ja jumaliin;
      Minusta vain on fiksumpaa hyväksyä se fakta, ettei niistä tuhansista jumalista ole kenelläkään mitään todisteita. Joten miksi minun pitäisi jättää SILTI tuohon kohtaan sanat "en tiedä"?

      Yksi kysmys:
      >>>mutta surullinen tosiasia on, että elämää ei pysty kontrollóimaan..

      • huoh

        Ihmisen hengelliseen kasvuunhan kuuluu yhtenä osana sen käsittäminen, että "elämä ei ole kontrolloitavissa, mutta minusta huolehditaan". Se ihminen, joka tämän ymmärtää, ymmärtää, joka ei, niin oma asia.

        Ja mitä noihin todis´tusvaateihin tulee, niin se nyt on todella lapsellista kuvitella, että ihminen pysyisi omalla aivokapasiteetillaan todistamaan ja havannoimaan kaiken. Parempi siis sanoa, että EI TIEDETÄ. Eikö?


      • m-ilian
        huoh kirjoitti:

        Ihmisen hengelliseen kasvuunhan kuuluu yhtenä osana sen käsittäminen, että "elämä ei ole kontrolloitavissa, mutta minusta huolehditaan". Se ihminen, joka tämän ymmärtää, ymmärtää, joka ei, niin oma asia.

        Ja mitä noihin todis´tusvaateihin tulee, niin se nyt on todella lapsellista kuvitella, että ihminen pysyisi omalla aivokapasiteetillaan todistamaan ja havannoimaan kaiken. Parempi siis sanoa, että EI TIEDETÄ. Eikö?

        >>>Ihmisen hengelliseen kasvuunhan kuuluu yhtenä osana sen käsittäminen, että "elämä ei ole kontrolloitavissa, mutta minusta huolehditaan">..niin se nyt on todella lapsellista kuvitella, että ihminen pysyisi omalla aivokapasiteetillaan todistamaan ja havannoimaan kaiken.> Parempi siis sanoa, että EI TIEDETÄ. Eikö?


      • MIE...
        m-ilian kirjoitti:

        >>>Ihmisen hengelliseen kasvuunhan kuuluu yhtenä osana sen käsittäminen, että "elämä ei ole kontrolloitavissa, mutta minusta huolehditaan">..niin se nyt on todella lapsellista kuvitella, että ihminen pysyisi omalla aivokapasiteetillaan todistamaan ja havannoimaan kaiken.> Parempi siis sanoa, että EI TIEDETÄ. Eikö?

        Siehän vasta fiksu olet! Miksi sinulle uskonto on "hihhulointia" yhtään sen enempää kuin ateisimikaan? Yleensä ihmsiet, jotak pitävät muita "hihhuleina", ovat itse... tiedät kyllä. Ja mitä aivokapsiteettiin ihmisillä tulee, niin yleensä se ei riitä ymmärtämään esim. jumalaaa / Jumalaa, mutta on aiva turha väittää muutakuin, että ei tiedä.


      • Milian*
        MIE... kirjoitti:

        Siehän vasta fiksu olet! Miksi sinulle uskonto on "hihhulointia" yhtään sen enempää kuin ateisimikaan? Yleensä ihmsiet, jotak pitävät muita "hihhuleina", ovat itse... tiedät kyllä. Ja mitä aivokapsiteettiin ihmisillä tulee, niin yleensä se ei riitä ymmärtämään esim. jumalaaa / Jumalaa, mutta on aiva turha väittää muutakuin, että ei tiedä.

        Ottaa murre noin paljon pannuun, että sekoat sanomisissasikin? :D

        >>>Miksi sinulle uskonto on "hihhulointia" yhtään sen enempää kuin ateisimikaan?>Yleensä ihmsiet, jotak pitävät muita "hihhuleina", ovat itse... tiedät kyllä. >Ja mitä aivokapsiteettiin ihmisillä tulee, niin yleensä se ei riitä ymmärtämään esim. jumalaaa / Jumalaa,>mutta on aiva turha väittää muutakuin, että ei tiedä.


      • sie..
        Milian* kirjoitti:

        Ottaa murre noin paljon pannuun, että sekoat sanomisissasikin? :D

        >>>Miksi sinulle uskonto on "hihhulointia" yhtään sen enempää kuin ateisimikaan?>Yleensä ihmsiet, jotak pitävät muita "hihhuleina", ovat itse... tiedät kyllä. >Ja mitä aivokapsiteettiin ihmisillä tulee, niin yleensä se ei riitä ymmärtämään esim. jumalaaa / Jumalaa,>mutta on aiva turha väittää muutakuin, että ei tiedä.

        fiksu olet. Milenkiitnoista että joku tietää asian laidan noi varmasti. Mutta hyvä että edes joku, niin me muut voidaan jäädä hihhuloimaan yksinään. Onneksi ateismi ei oe hihhulointia, vaikka se kyllä pahastoi siltä vaikuttaa, ainakin kun sun tekstiä luki.

        Maalaisjärkemme kun ei pysty selittämään esim. alkuräjähdystä, ja muita esim. solujemme ällistyttävää rakennetta puhumattakaan monista muista tekijöistä. Siinä sulle toditusta kerrakseen. Että näin.


      • m-ilian
        sie.. kirjoitti:

        fiksu olet. Milenkiitnoista että joku tietää asian laidan noi varmasti. Mutta hyvä että edes joku, niin me muut voidaan jäädä hihhuloimaan yksinään. Onneksi ateismi ei oe hihhulointia, vaikka se kyllä pahastoi siltä vaikuttaa, ainakin kun sun tekstiä luki.

        Maalaisjärkemme kun ei pysty selittämään esim. alkuräjähdystä, ja muita esim. solujemme ällistyttävää rakennetta puhumattakaan monista muista tekijöistä. Siinä sulle toditusta kerrakseen. Että näin.

        >>>Mutta hyvä että edes joku, niin me muut voidaan jäädä hihhuloimaan yksinään.>Maalaisjärkemme kun ei pysty selittämään esim. alkuräjähdystä>Siinä sulle toditusta kerrakseen. Että näin.


    • on ihmisille,

      jotka eivät uskalla heittäytyä oman järkensä varaan vaan tarvitsevat keksityn "isoveljen" valvomaan. He luulevat, ettei omaa elämää pysty kontrolloimaan ja näinollen hylkäävät oman vastuunsa asioista jättäen sen "Jumalalle".

      Ateisti ei ole uskomus että tiede pystyy kontrolloimaan elämää. Ateismi on mikä tahansa maailmankatsomus, johon ei kuulu jumalusko. "En tiedä" on agnostismia, ja antidogmaattinen ateismi on AINA myös agnostismia.

      • meni

        heh, se on juuri toisinpäin:

        Ateisimi on niille, jotka eivät uskalla heittäytyä toisten varaan, vaan tarvitsevat keksityn "järkistyksen". He luulevat, että omaa elämää pystyy kontrolloimaan, ja näinollen hylkäävät oman vastuunsa jättää asioita "oman onnensa nojaan´, ja luottavat siihen, että elämää pystyy akikin tavoin kontrolloimaan. Tosiassa se on mahdotonta, muutenhan ei olisi elämää. (Tommy Helstenkin mainitsi tästä seikasta moneen otteeseen)


      • tällä??
        meni kirjoitti:

        heh, se on juuri toisinpäin:

        Ateisimi on niille, jotka eivät uskalla heittäytyä toisten varaan, vaan tarvitsevat keksityn "järkistyksen". He luulevat, että omaa elämää pystyy kontrolloimaan, ja näinollen hylkäävät oman vastuunsa jättää asioita "oman onnensa nojaan´, ja luottavat siihen, että elämää pystyy akikin tavoin kontrolloimaan. Tosiassa se on mahdotonta, muutenhan ei olisi elämää. (Tommy Helstenkin mainitsi tästä seikasta moneen otteeseen)

        näinollen hylkäävät oman vastuunsa jättää asioita "oman onnensa nojaan"

        Miten niin me hylkäämme vastuumme?? Te uskovat hylkäätte vastuunne ja väitätte että jumala/jesse/allah/mikä lie palikka tekee asiat teidän puolestanne... Ei se niin mene, vaan jokainen tekee itse valintansa ja elää niiden kanssa.

        Uskovaiset tekevat myös huonoja valintoja, he vain oikeuttavat sen uskonsa kautta. Näin ollen heidän ei tarvitse kuin rukoilla anteeksi antoa ja kaikki on taas hyvin.


      • parana
        meni kirjoitti:

        heh, se on juuri toisinpäin:

        Ateisimi on niille, jotka eivät uskalla heittäytyä toisten varaan, vaan tarvitsevat keksityn "järkistyksen". He luulevat, että omaa elämää pystyy kontrolloimaan, ja näinollen hylkäävät oman vastuunsa jättää asioita "oman onnensa nojaan´, ja luottavat siihen, että elämää pystyy akikin tavoin kontrolloimaan. Tosiassa se on mahdotonta, muutenhan ei olisi elämää. (Tommy Helstenkin mainitsi tästä seikasta moneen otteeseen)

        Minusta se kyllä on aivan juuri toisin päin. Uskonto on niille, jotka eivät uskalla ottaa vastuuta omasta elämästään. Uskonto on niille, jotka luulevat, että oma elämä on jonkun "jumalan" varassa ja hylkäävät oman vastuunsa siihen, että "jumala" kontrolloi kaikkea.

        Taidat sittenkin olla sitä mieltä, että jonkinlainen jumala on olemassa, kun niin kovasti ateistien kimppuun hyökkäät. Menisit saarnaamaan jollekin uskovaisten puolelle, koska sieltä taasen löytyy niitä, jotka ovat ehdottoman varmoja jumalolennoistaan vailla minkäänlaisia todisteita.

        Niin. Mielipiteesi ateismista on käynyt selville, joten kerrohan, mitä mieltä olet uskonnosta? Millaisia ihmisiä ovat uskovaiset?


      • niin luulet
        tällä?? kirjoitti:

        näinollen hylkäävät oman vastuunsa jättää asioita "oman onnensa nojaan"

        Miten niin me hylkäämme vastuumme?? Te uskovat hylkäätte vastuunne ja väitätte että jumala/jesse/allah/mikä lie palikka tekee asiat teidän puolestanne... Ei se niin mene, vaan jokainen tekee itse valintansa ja elää niiden kanssa.

        Uskovaiset tekevat myös huonoja valintoja, he vain oikeuttavat sen uskonsa kautta. Näin ollen heidän ei tarvitse kuin rukoilla anteeksi antoa ja kaikki on taas hyvin.

        Ottaisitko ensin asoista vähän selvää, ja esittäisit siten vasta väitteesi? Kukaan ei tee asioista uskovaisten "puolesta", ja uskovaiset eivät ole yli-ihmisä, hekin tekevät virheitä. Mutta ymmärrän, että järkeesi ei mahdu ajatella asiota toisin päin, vaikka itse asiassa tuo "palikka", millä nimellä kuvaat näitä uskoavaisten jumalia, on se, mikä antaa ihmisille mielennrauhan, jolloin heillä ei ole mitään tarvetta haukkua muiden elämänkatsomusta "palikaksi". Ehkä se juuri erottaa ateistit uskovaisista, te olette ilkeimpiä ja itsekeskeisiempiä ihmisiä mitä koskaan olen tavannut. Enkä ole ainoa joka niin on havainnut. Ja ennen kuin ruoeat haukkumaan minua hihhuliksi, voin mainita, että en itsekään kuulu kirkkoon.


      • heh
        parana kirjoitti:

        Minusta se kyllä on aivan juuri toisin päin. Uskonto on niille, jotka eivät uskalla ottaa vastuuta omasta elämästään. Uskonto on niille, jotka luulevat, että oma elämä on jonkun "jumalan" varassa ja hylkäävät oman vastuunsa siihen, että "jumala" kontrolloi kaikkea.

        Taidat sittenkin olla sitä mieltä, että jonkinlainen jumala on olemassa, kun niin kovasti ateistien kimppuun hyökkäät. Menisit saarnaamaan jollekin uskovaisten puolelle, koska sieltä taasen löytyy niitä, jotka ovat ehdottoman varmoja jumalolennoistaan vailla minkäänlaisia todisteita.

        Niin. Mielipiteesi ateismista on käynyt selville, joten kerrohan, mitä mieltä olet uskonnosta? Millaisia ihmisiä ovat uskovaiset?

        Et siis näe itsessäsi mitään vikaa? Pidät siis uskovaisia jollain tasolla alempana itseäsi? Tämän takia en halua olla ateisti, koska mielestäni, te olette suvaitsemattomimpia ihmisiä mitä tiedän. Yllätyitkö? Mutta katsos, asioihin on toinenkin näkökanta, aina se henkilö joka on paras, joka on "vahvin" ja joka toimiin omillaan ja yksin, ei ole VAHVIN. Vahvuutta on se, että uskaltaa myöntää tarvitsevansa (esim jumalaa), tai jotain muuta mikä on itselle tärkeää. Usko on luottamista, sinäkin uskot johonkin, jos uskot että lentokone johon astut pysyy ilmassa. Monikaan ei ymmärrä, että uskoo, vaikka väittää että ei ukso, uskon kohteet vain vaihtelevat.


    • ertert

      Miksi elämä pitäisi antaa "kannettavaksi"?
      Mitä uskallusta sellainen muka vaatii? Järjen heittämistä romukoppaan sen kantajan suhteen?

      "He luulevat, että elämää pystyy itse kontrolloimaan tieteellisillä perusteillan"

      Ei luulla.

      "ihmisen "tiede" ei riitä todistamaan mitään aukottomasti"

      Mikään ei riitä todistamaan mitään aukottomasti, muuten kuin ihmisen luomat suljettuun ympäristöön sijoitetut logiikat (esim. matematiikassa).

      "Sen tähden en voi kutsua itseäni ateistiksi, enkä uskovaiseksikaan."

      Ateismi ei kerro mitään tietämisestä. Se kertoo siitä, että ihminen ei usko jumaliin.

      • itsesi?

        "Miksi elämä pitäisi antaa "kannettavaksi"?
        Mitä uskallusta sellainen muka vaatii? Järjen heittämistä romukoppaan sen kantajan suhteen?"

        Niin, luottaminen onkin vaarallista. Et voi kuitenkaan oppia luottamaan, että elämä kantaa, jos et koskaan ota riskejä. Suojauksesta luopouminenhan merkitsee haavoittuvaksi tulemista. On aina olemassa vaara, että sinut hylätään, tai sinusta ei pidetä. Siksi heittäyminen siihen tietoisuuden tilaan, että ehkäpä minusta joku hulehtiikin (oli se sitten elämä itse tai vaikka jumlala) on suuri riskinotto. Voit välttyä tältä riskinotolta esim. järkeistämällä kaiken, vetoamalla järkeen ja tieteeseen, olemalla jatkuvsti kiireinen, pysähtymättä yms. Loppujen lopuksi vasta stten, kun huomaat olevasi "kannettuna" tuloksena on, että alat uskoa. Jumalaan luottaminen on hyvin paljon sama asia kun omavoimaisuudesta luopumista ja itsensä kokemista pieneksi. Ei tarvitse kouristuksenomaiseti kontrolloida kaikkea (tämä ei tarkoita että ei ota vastuuta!).


      • ertert
        itsesi? kirjoitti:

        "Miksi elämä pitäisi antaa "kannettavaksi"?
        Mitä uskallusta sellainen muka vaatii? Järjen heittämistä romukoppaan sen kantajan suhteen?"

        Niin, luottaminen onkin vaarallista. Et voi kuitenkaan oppia luottamaan, että elämä kantaa, jos et koskaan ota riskejä. Suojauksesta luopouminenhan merkitsee haavoittuvaksi tulemista. On aina olemassa vaara, että sinut hylätään, tai sinusta ei pidetä. Siksi heittäyminen siihen tietoisuuden tilaan, että ehkäpä minusta joku hulehtiikin (oli se sitten elämä itse tai vaikka jumlala) on suuri riskinotto. Voit välttyä tältä riskinotolta esim. järkeistämällä kaiken, vetoamalla järkeen ja tieteeseen, olemalla jatkuvsti kiireinen, pysähtymättä yms. Loppujen lopuksi vasta stten, kun huomaat olevasi "kannettuna" tuloksena on, että alat uskoa. Jumalaan luottaminen on hyvin paljon sama asia kun omavoimaisuudesta luopumista ja itsensä kokemista pieneksi. Ei tarvitse kouristuksenomaiseti kontrolloida kaikkea (tämä ei tarkoita että ei ota vastuuta!).

        "Niin, luottaminen onkin vaarallista."

        Niin, luottaminen antaa myös turvallisuuden tunnetta.

        "Et voi kuitenkaan oppia luottamaan, että elämä kantaa, jos et koskaan ota riskejä."

        Minä tiedän, että elämä kantaa sen mitä se kantaa. Minun ei tarvitse antaa sitä kenenkään kannettavaksi. Riskien kanssa asialla ei ole mitään tekemistä.

        "Siksi heittäyminen siihen tietoisuuden tilaan, että ehkäpä minusta joku hulehtiikin (oli se sitten elämä itse tai vaikka jumlala) on suuri riskinotto."

        Se antaa myös turvallisuuden tunnetta. Joidenkin mielestä enemmän uskallusta vaatii ottaa todellisuus sellaisena kuin se on ilman mielikuvituslohduttajaa ja -tukisauvaa.

        Eikä uskosta luopuminen lopulta kuitenkaan ole mikään hirveä häviö vaikka se saattaa jonkin aikaa siltä tuntua.

        "Jumalaan luottaminen on hyvin paljon sama asia kun omavoimaisuudesta luopumista ja itsensä kokemista pieneksi."

        Eli tarvitset tukihenkillöä. Ei se mitään uskallusta ole vaan ennemminkin päinvastoin, jonka todistaakin hyvin seuraava lauseesi ->
        "Ei tarvitse kouristuksenomaiseti kontrolloida kaikkea".


      • sillä
        ertert kirjoitti:

        "Niin, luottaminen onkin vaarallista."

        Niin, luottaminen antaa myös turvallisuuden tunnetta.

        "Et voi kuitenkaan oppia luottamaan, että elämä kantaa, jos et koskaan ota riskejä."

        Minä tiedän, että elämä kantaa sen mitä se kantaa. Minun ei tarvitse antaa sitä kenenkään kannettavaksi. Riskien kanssa asialla ei ole mitään tekemistä.

        "Siksi heittäyminen siihen tietoisuuden tilaan, että ehkäpä minusta joku hulehtiikin (oli se sitten elämä itse tai vaikka jumlala) on suuri riskinotto."

        Se antaa myös turvallisuuden tunnetta. Joidenkin mielestä enemmän uskallusta vaatii ottaa todellisuus sellaisena kuin se on ilman mielikuvituslohduttajaa ja -tukisauvaa.

        Eikä uskosta luopuminen lopulta kuitenkaan ole mikään hirveä häviö vaikka se saattaa jonkin aikaa siltä tuntua.

        "Jumalaan luottaminen on hyvin paljon sama asia kun omavoimaisuudesta luopumista ja itsensä kokemista pieneksi."

        Eli tarvitset tukihenkillöä. Ei se mitään uskallusta ole vaan ennemminkin päinvastoin, jonka todistaakin hyvin seuraava lauseesi ->
        "Ei tarvitse kouristuksenomaiseti kontrolloida kaikkea".

        vahvuus on itseasiassa heikkoutta. Vahvuus on sitä, että uskaltaa luopua omavoimasesta kontrollista ja alkaa elämään ja luottamaan elämään. Vahvin ihminen osaa myöntää olevansa heikko ja tarvitsevansa muita. Tämä sinun mainitsemasi "tukihenkilön" tarvitseminen on siis itse asiassa vahvuutta, ei heikkoutta.


      • ertert
        sillä kirjoitti:

        vahvuus on itseasiassa heikkoutta. Vahvuus on sitä, että uskaltaa luopua omavoimasesta kontrollista ja alkaa elämään ja luottamaan elämään. Vahvin ihminen osaa myöntää olevansa heikko ja tarvitsevansa muita. Tämä sinun mainitsemasi "tukihenkilön" tarvitseminen on siis itse asiassa vahvuutta, ei heikkoutta.

        "vahvuus on itseasiassa heikkoutta."

        Ei, vahvuus on itseasiassa vahvuutta ja valkoinen on itseasiassa valkoista. Turha tähän on mitään kristillisperäisiä päälaelleenkääntämisiä sotkea.

        "Vahvuus on sitä, että uskaltaa luopua omavoimasesta kontrollista ja alkaa elämään ja luottamaan elämään."

        Kontrolli, eläminen ja elämään luottaminen eivät ole toisensa poissulkevia asioita kuin ehkä sellaiselle, joka tarvitsee itselleen henkistä kävelysauvaa mielikuvituksessa esiintyvästä Jumalasta.

        "Vahvin ihminen osaa myöntää olevansa heikko ja tarvitsevansa muita."

        Tähän ei tarvita kuitenkaan mitään jumalia.

        "Tämä sinun mainitsemasi "tukihenkilön" tarvitseminen on siis itse asiassa vahvuutta, ei heikkoutta"

        Ei ole. Sinä vain yrität sanakikkailla asian sellaiseksi keksimällä hölönpölömääritelmiä. Noh, se ei ole mitään uutta ainakaan uskiksilta, jotka ovat jumittuneita dogmiin, joissa ei ole mitään järjen häivää.


      • ihmiset
        ertert kirjoitti:

        "vahvuus on itseasiassa heikkoutta."

        Ei, vahvuus on itseasiassa vahvuutta ja valkoinen on itseasiassa valkoista. Turha tähän on mitään kristillisperäisiä päälaelleenkääntämisiä sotkea.

        "Vahvuus on sitä, että uskaltaa luopua omavoimasesta kontrollista ja alkaa elämään ja luottamaan elämään."

        Kontrolli, eläminen ja elämään luottaminen eivät ole toisensa poissulkevia asioita kuin ehkä sellaiselle, joka tarvitsee itselleen henkistä kävelysauvaa mielikuvituksessa esiintyvästä Jumalasta.

        "Vahvin ihminen osaa myöntää olevansa heikko ja tarvitsevansa muita."

        Tähän ei tarvita kuitenkaan mitään jumalia.

        "Tämä sinun mainitsemasi "tukihenkilön" tarvitseminen on siis itse asiassa vahvuutta, ei heikkoutta"

        Ei ole. Sinä vain yrität sanakikkailla asian sellaiseksi keksimällä hölönpölömääritelmiä. Noh, se ei ole mitään uutta ainakaan uskiksilta, jotka ovat jumittuneita dogmiin, joissa ei ole mitään järjen häivää.

        ymmrtävät pointtini, jotkut eivät, ja tällä ei ole mitään tekemistä uskooko jumalaan vai ei.
        Viimeistään siinä vaihessa kun tunnet olevasi elämän armoilla ja se heittelee sinua oikein olan takaa, alat mahdollisiesti ymmärtää. Tai sitten et.

        Vahva ihminen on katsos myös nöyrä, ja nöyryyttä ei saavuteta sillä, että ollaan ns. "elämän yläpuolella", luullen, että kukaan ei tarvitse "kävelykeppiä" tai "tukikeppejä". Mielestäni jokainen tarvitsee niitä jossain elämänsä vaiheessa, niin myös sinä. Enemmin tai myöhemmin, oli se sitten jumala tai jokin muu. takaan sen! VAHVUUS tulee itse asiassa sieltä, missä on heikkouta. Tämän takiahan me kaikki rakastamme lapsia, he kun ovat vielä heikkoja ja avuttomia. Ulkoisesti vahvaa ihmistä voimme ihailla, mutta emme rakastaa, useinkaan. Vahvuus on sitä, että myöntää olebvansa heikko.

        Lainatakseni erästä kuuluisiaa kirjailijaa:

        Kulttuurimme ei osaa kohdata heikkoutta. Onko kulttuurimme
        kadottamassa kyvyn nähdä heikkoudessa mitään arvokasta?

        Ihmisen olemukseen kuuluvia suuria salaisuuksia on, että hän löytää identiteettinsä löytäessään heikkoutensa.
        Heikkoutensa löytänyt ihminen alkaa tarvita toista. Hän ymmärtää, ettei hän yksin selviä elämästään.
        Mitä syvemmin tämän tajuaa, sitä syvemmin tajuaa riippuvuuden merkityksen.

        **

        Riippuvuutensa löytäminen tapahtuu juuri oman voimattomuuden tajuamisen kautta. Riippuvuus toisista tarkoittaa
        itse asiassa riippuvuutta rakkaudesta. Rakkaus on se ympäristö, jossa koko elämä on tarkoitettu elettäväksi.
        Rakkaus on se maasto, jossa heikkous on kotonaan. Oman heikkoutensa kanssa sovussa elävä on vahvasti
        todellisuudentajuinen.
        http://www.kolumbus.fi/m.sipola/hellsten.htm

        ----------
        Ihan samalla tavalla kuin viisas ihminen kysyy miksi, tyhmä ihminen esittää kaiken faktana.


      • -ei uskossa-
        ihmiset kirjoitti:

        ymmrtävät pointtini, jotkut eivät, ja tällä ei ole mitään tekemistä uskooko jumalaan vai ei.
        Viimeistään siinä vaihessa kun tunnet olevasi elämän armoilla ja se heittelee sinua oikein olan takaa, alat mahdollisiesti ymmärtää. Tai sitten et.

        Vahva ihminen on katsos myös nöyrä, ja nöyryyttä ei saavuteta sillä, että ollaan ns. "elämän yläpuolella", luullen, että kukaan ei tarvitse "kävelykeppiä" tai "tukikeppejä". Mielestäni jokainen tarvitsee niitä jossain elämänsä vaiheessa, niin myös sinä. Enemmin tai myöhemmin, oli se sitten jumala tai jokin muu. takaan sen! VAHVUUS tulee itse asiassa sieltä, missä on heikkouta. Tämän takiahan me kaikki rakastamme lapsia, he kun ovat vielä heikkoja ja avuttomia. Ulkoisesti vahvaa ihmistä voimme ihailla, mutta emme rakastaa, useinkaan. Vahvuus on sitä, että myöntää olebvansa heikko.

        Lainatakseni erästä kuuluisiaa kirjailijaa:

        Kulttuurimme ei osaa kohdata heikkoutta. Onko kulttuurimme
        kadottamassa kyvyn nähdä heikkoudessa mitään arvokasta?

        Ihmisen olemukseen kuuluvia suuria salaisuuksia on, että hän löytää identiteettinsä löytäessään heikkoutensa.
        Heikkoutensa löytänyt ihminen alkaa tarvita toista. Hän ymmärtää, ettei hän yksin selviä elämästään.
        Mitä syvemmin tämän tajuaa, sitä syvemmin tajuaa riippuvuuden merkityksen.

        **

        Riippuvuutensa löytäminen tapahtuu juuri oman voimattomuuden tajuamisen kautta. Riippuvuus toisista tarkoittaa
        itse asiassa riippuvuutta rakkaudesta. Rakkaus on se ympäristö, jossa koko elämä on tarkoitettu elettäväksi.
        Rakkaus on se maasto, jossa heikkous on kotonaan. Oman heikkoutensa kanssa sovussa elävä on vahvasti
        todellisuudentajuinen.
        http://www.kolumbus.fi/m.sipola/hellsten.htm

        ----------
        Ihan samalla tavalla kuin viisas ihminen kysyy miksi, tyhmä ihminen esittää kaiken faktana.

        tuntui uppoovan minun päähäni,mistä kirjoitit.

        Itsekin olen löytänyt itsestäni vahvuutta vasta kun jouduin hyväksymään olevani heikko ja heikompi terveydeltäni,kun monet muut ympärilläni elävät ihmiset.

        Ja huomasin,että en kestä samanlaista fyysistä rasitusta,kun ns. verrokkiryhmät. Henkisesti sitten taas siedän aika paljon enemmän,kuin monet verrokit..jota perustelen sillä että olen joutunut sairauksieni kautta tekemään monia uhrauksia ja ponnistelemaan monesti enemmän saavuttaakseni saman mihin verrokit(terveemmät) kykenevät siitä vaan.

        Olen niellyt pettymyksiä ja tuntenut syyllisyyttä omasta fyysisestä kyvyttömyydestäni yltää samaan mihin lääkärien mukaan terveen ihmisen pitäisi kyetä helposti.

        Mutta jotain olen oppinutkin joskin paskan maku suussa,nimittäin sen et mä tarvin enemmän aikaa fyysisen rasituksen jälkeen palautumiseen,aikaa olla itselleni armollinen ja mä tarvin rakkaita ihmisiä jotka antavat mun olla fyysisiltä kyvyiltäni vajavainen. Ja silti kykenevät rakastamaan mua kaikkine vajeineni..

        Itseasiassa jos jotain pelkään elämässäni menettäväni,se ei ole loppukin terveys vaikka niin voisi luulla...se on mun rakkaat ihmiset,joita ilman en haluaisi elää.

        Tai elämäni olisi ainakin ilman heitä tyhjää ja yksinäistä..surisin varmaan vaan itseäni ja menetettyjä rakkaita,enkä enään jaksaisi panostaa elämään,niin kuin nyt...

        Joka aamu herään iloisena siitä,että näen taas tänään ne ihanat ihmiset,eläimet,kodin,luonnon ja kaikki luonnon ihanat elementit ehkä aurinkoineen,ukkosineen ja tuulineen päivineen..ja pihan poikki vilistävät pupujussit tai oravat sekä linnut taivaalla...ja tuntuu ettei mikään voi pilata päivääni.

        Itseasiassa kyllä päivän voi" pilata" surullisen näköiset kasvot,sanaharkat,riitelyt ja pettymykset,huono vointi ja monet muut elämän mukana tuomat kompastuskivet...mutta kun oivaltaa ettei ne kokonaan pysäytä matkaasi,ne vain hidastavat sitä hiukan on taas oppinut selviämään huomiseen :)Ja elämän ilot ja surut kuuluvat elämään.


      • -ei uskossa-
        ihmiset kirjoitti:

        ymmrtävät pointtini, jotkut eivät, ja tällä ei ole mitään tekemistä uskooko jumalaan vai ei.
        Viimeistään siinä vaihessa kun tunnet olevasi elämän armoilla ja se heittelee sinua oikein olan takaa, alat mahdollisiesti ymmärtää. Tai sitten et.

        Vahva ihminen on katsos myös nöyrä, ja nöyryyttä ei saavuteta sillä, että ollaan ns. "elämän yläpuolella", luullen, että kukaan ei tarvitse "kävelykeppiä" tai "tukikeppejä". Mielestäni jokainen tarvitsee niitä jossain elämänsä vaiheessa, niin myös sinä. Enemmin tai myöhemmin, oli se sitten jumala tai jokin muu. takaan sen! VAHVUUS tulee itse asiassa sieltä, missä on heikkouta. Tämän takiahan me kaikki rakastamme lapsia, he kun ovat vielä heikkoja ja avuttomia. Ulkoisesti vahvaa ihmistä voimme ihailla, mutta emme rakastaa, useinkaan. Vahvuus on sitä, että myöntää olebvansa heikko.

        Lainatakseni erästä kuuluisiaa kirjailijaa:

        Kulttuurimme ei osaa kohdata heikkoutta. Onko kulttuurimme
        kadottamassa kyvyn nähdä heikkoudessa mitään arvokasta?

        Ihmisen olemukseen kuuluvia suuria salaisuuksia on, että hän löytää identiteettinsä löytäessään heikkoutensa.
        Heikkoutensa löytänyt ihminen alkaa tarvita toista. Hän ymmärtää, ettei hän yksin selviä elämästään.
        Mitä syvemmin tämän tajuaa, sitä syvemmin tajuaa riippuvuuden merkityksen.

        **

        Riippuvuutensa löytäminen tapahtuu juuri oman voimattomuuden tajuamisen kautta. Riippuvuus toisista tarkoittaa
        itse asiassa riippuvuutta rakkaudesta. Rakkaus on se ympäristö, jossa koko elämä on tarkoitettu elettäväksi.
        Rakkaus on se maasto, jossa heikkous on kotonaan. Oman heikkoutensa kanssa sovussa elävä on vahvasti
        todellisuudentajuinen.
        http://www.kolumbus.fi/m.sipola/hellsten.htm

        ----------
        Ihan samalla tavalla kuin viisas ihminen kysyy miksi, tyhmä ihminen esittää kaiken faktana.

        mistä tämä on peräisin vai onko tämä sinun oma elämänviisaus?

        Ihan samalla tavalla kuin viisas ihminen kysyy miksi, tyhmä ihminen esittää kaiken faktana.


      • tuon
        -ei uskossa- kirjoitti:

        mistä tämä on peräisin vai onko tämä sinun oma elämänviisaus?

        Ihan samalla tavalla kuin viisas ihminen kysyy miksi, tyhmä ihminen esittää kaiken faktana.

        jostain kuullut/lukenut ja se iski minuun. Pidin siitä lausahduksesta. Minua myös hieman surettaa tämä ihmisten "en tarvitse ketään enkä mitään" asenne, kun ilmiselvästi se on vain peiteltyä heikkoutta. Siihen halusin puuttua, enkä siihen, uskooko joku jumalaa vai ei. (itse tosin uskon omalla omituisella tavallani).


      • -ei uskossa-
        tuon kirjoitti:

        jostain kuullut/lukenut ja se iski minuun. Pidin siitä lausahduksesta. Minua myös hieman surettaa tämä ihmisten "en tarvitse ketään enkä mitään" asenne, kun ilmiselvästi se on vain peiteltyä heikkoutta. Siihen halusin puuttua, enkä siihen, uskooko joku jumalaa vai ei. (itse tosin uskon omalla omituisella tavallani).

        ihmisellä on kullakin oma oikeutensa uskoa jumalaan tai olla uskomatta..

        Mutta minua myös usein surettaa ihmisten "EN TARVITSE KETÄÄN ENKÄ MITÄÄN" asenne.

        Ymmärsin kyllä mitä tarkoitit..Tykkäsin kovasti kirjoituksestasi. Ja minusta se on ihan aiheellinen huoli mistä kirjoitit,koska jos ihmiset alkaa ajattelemaan etten tarvi ketään ja että toisen ihmisen tarvitseminen olisi heikkoutta,se johtaa hyvin pian siihen mikä on jo nähtävissä ettei muista myöskään välitetä mitään :(

        Siitä tulee hyvin pian lumipallo efekti ja välinpitämättömyys toisia ihmisiä kohtaan senkun kasvaa kasvamistaan. :(

        Tuo lausahdus iski myös minuun.. :D Kiva,että laitoit sen tänne,näin minäkin sain sen kirjoitettua ylös muiden sanaparsien kokoelmaani :)


    • Tavalliselta ateistilta

      Tuotahan Se A-teismi oikeasti tarkoittaa.

      • kysymys..

        onkin siis, olenko ateisti vai uskovainen? Heh. eikö teitä poloiset mikään muu kiinnosta?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa

      Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h
      Maailman menoa
      61
      3984
    2. Kuka paiskasi vauvan betoniin Oulussa?

      Nimi esiin.....
      Oulu
      59
      3980
    3. Jos vedetään mutkat suoraksi?

      Niin kumpaan ryhmään kuulut? A) Niihin, jotka menevät edellä ja tekevät? Vai B) Niihin, jotka kulkevat perässä ja ar
      Sinkut
      106
      2861
    4. Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan

      Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv
      Maailman menoa
      55
      2682
    5. Vain vasemmistolaiset ovat aitoja suomalaisia

      Esimerkiksi persut ovat ulkomaalaisen pääomasijoittajan edunvalvojia, eivät auta köyhiä suomalaisia.
      Maailman menoa
      55
      1982
    6. Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p
      Maailman menoa
      21
      1859
    7. Anteeksipyyntöni

      Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska
      Järki ja tunteet
      15
      1649
    8. Miten must tuntuu

      et sä ajattelet mua just nyt
      Ikävä
      32
      1503
    9. Sydämeni valtiaalle

      En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden
      Ikävä
      106
      1327
    10. Kun et vain tajua että

      sua lähestytään feikkiprofiililla :D Hanki aivot :D m-n
      Ikävä
      180
      1261
    Aihe