Heippa...
Välillä ihmettelen syvästi, kun ihmiset valittavat, että mieheni/vaimoni lukee minun viestini kännykästä tai vastaa puhelimeen. Avaa postini tai muuten utelee tai ei kerro, mihin on menossa tai mistä tulossa.
eikös se parisuhde ole juuri sitä, että toiseen voi luottaa 100%:sta. Meillä kumpikin vastaa toisten puhelimeen tai katsoo viestit, jos toinen ei ole lähellä. Heti sanotaan toiselle, kuka soitti ja mitä asiaa sillä oli.
Avaan ja luen mieheni postin ja päin vastoin, kumpi vaan postilaatikolla meneepi. (olen itse kirjeenvaihdossa, joten niitä hän ei avaa). Meillä on yhteinen pankkitili, joten ei mitään ihmeellistä pääse toisen selän takana salaa soppailemaan.
Tämä toimii ihan silsi, että meillä kummallakaan ei ole salattavaa keskenään toisiltamme. tälläisessä tilanteessa sen myös huomaa nopsaan, jos jommallakummalla olisi jotain meneillään jonkun muun kanssa...heh.
Me puhutaan kaikki asiat keskenämme ja tiedämme, ettei ne vuoda eteenpäin kenellekkään. Meillä on miltein kaikki ystävät yhteisiä ja aikas harvoin käymme erikseen ulkonakaan, olemme sitä saaneet nuorempana ihan tarpeeksi harrastaa. kummankin mielestä on kivempaa mennä kaksin....
Nyt kysyisinkin, että OLEMMEKO ME TODELLA NYKYAJAN PARIKSI LIIAN OUTO, KUN KOKOAJAN PUHUTAAN, ETTÄ SUHTEESSA PITÄÄ OLLA PALJON YKSITYISYYTTÄ?!
salaisuuksia parisuhteessa??
26
2399
Vastaukset
- Mies.
Hohhoijaa kun ottaa päähän tuommoinen. Olen kateellinen! Tuntuu siltä että nykyään kaikkissa suhteissa juostaan baarissa yksin, paneskellaan muita ja miljoonia muita salaisuuksia jotka lopulta tuhoavat suhteen.
Onneksi olkoon sinulla on jotain hyvää!- orvokki76
ystävälleni kävi juuri noin...
- kiribati
alemmassa ketjussa ole toistasataa viestiä tästä samasta iänikuisesta aiheesta?
Minusta 100 % luottamus osoitetaan nimenomaan siten, että hyväksytään se, että toisella on ihan omia asioita, omia ystäviä, omia menoja jne. Ei tarvitse edes pohtia tuollaista, että "tälläisessä tilanteessa sen myös huomaa nopsaan, jos jommallakummalla olisi jotain meneillään jonkun muun kanssa..." Tuollaisen lauseen nostaminen esillehän kertoo jo itsessään, että epäilyshän siellä nimenomaan taustalla on! Ei muuten tulisi mieleenkään kirjoittaa noin.
Toivottavasti et ole kukaan minun ystävistäni, koska ystävyytemme päättyisi kyllä tuon tunnustuksen jälkeen, että miehesi lukee sinulle saapuneet viestit.
Nyt alkaa olla tämä teema omalta osaltani sen verran tyhjiin ammennettu, että ei jaksa enää enempää.- orvokki76
meillä on suurin osa ystävistä yhteisiä. olen ehkä sen verran jo aikuinen, ettei tule kännyyn mitään tyttöjen salaisuuksia. ja jos sellaisia olisi, niin kyllä niistä ystävien kanssa puhutaan sitten ihan kasvotusten kahden.
ja kyllä meillä mieheni kanssa on myös ihan omaakin aikaa, koska mieheni tekee joskus myös reissuhommia, jossa on välillä parikin viikkoa yhteen mittaan.
tämä toimii ihan molemmin puolin, enkä tällä tarkoittanut sitä, että toinen juoksee miljoonaa, jos toiselle tulee viesti kännyyn, että pääsis lukemaan. Sitä tapahtuu vain silloin, kun toinen on esim. jättänyt puhelimen kotiin tai on muuten estynyt vastaamaan.. - utelias.
Millaisia tai minkä tyyppisiä salaisuuksia sinun ystävilläsi on joista he laittavat sinulle tekstiviestiä?
- "kuukautiset alkoivat"
- "petin miestäni"
- "kävin psykologilla"
??? Kiinnostaisi tietää.
Mitä jos puhelimesi katoaa tai varastetaan?
Millaiset salaisuudet maailmalle silloin leviävät? - kiribati
utelias. kirjoitti:
Millaisia tai minkä tyyppisiä salaisuuksia sinun ystävilläsi on joista he laittavat sinulle tekstiviestiä?
- "kuukautiset alkoivat"
- "petin miestäni"
- "kävin psykologilla"
??? Kiinnostaisi tietää.
Mitä jos puhelimesi katoaa tai varastetaan?
Millaiset salaisuudet maailmalle silloin leviävät?sitten vaikka että "kuukautiset alkoivat", mutta jos viesti on minulle tarkoitettu niin silloin se todellakin on vain minulle eikä muille.
Miksi kumppanini pitäisi päästä lukemaan minulle lähetetyt viestit?? Miksi hänen pitäisi ylipäänsä haluta lukea ne?? Miksi minun pitäisi haluta lukea kumppanini viestit tai tietää kenen kanssa hän milloinkin puhuu? Pitäisikö minun vaatia häneltä selvitys puheluistaan, tekstareistaan ja sähköposteistaan myös niiltä päiviltä viikossa, jolloin emme ole yhdessä (4-5 pv)? Sorry, mutta minulla ei mene järkeen miksi pitäisi olla tilivelvollinen/vaatia toiselta tilivelvollisuutta.
Jos ihminen on mustasukkainen, niin mikään vakuuttelu ja todistelu ei riitä parantamaan häntä siitä. Mustasukkaisen ihmisen on itse haettava apua luottamuksen puutteeseensa eikä odotettava, että toinen käytöksellään poistaa sen.
- ottaa pattiin
Kai pengot taskutkin kun mies on poissa silmistä.
Olet skitso miehesi pitäis tajuta jättää sinut,
ennen kuin on myöhäistä.- orvokki76
tämä on kyllä ihan mieheni kanssa yhdessä sovittu juttu. ja mieheni lukee kautta avaa myös minulle tarkoitettua postia, jos sattuu, että on kotona ja minä esim. töissä...
- meillä myös
Meillä on just samalainen suhde mieheni kanssa.. Meidänkään mielestä parisuhteessa ei pitäisi olla salaisuuksia.
Ja kun on yhteiset kaverit niin viestit on yleensä tarkoitettu meille molemmille, tyyliin:Moi!Mitä aiotte tänään tehdä?Lähdettekö illalla vaikka kalalle?
Jos mieheni sattuu viestin lukemaan, hän huutelee heti minulle, että esim.pena pyytää meitä illalla kalaan,mennäänkö?
Ei meille ikinä kukaan kaveri lähetä mitään salaista tai henkilökohtaista viestiä..
Sama on posteissa..jos esim. minä haen postin kun mies ei ole kotona, avaan kaikki (eli siis omani ja hänen) ja soitan miehelle jos on tullut jotain tärkeää, että hän saa tiedon mahd. pian.
Meille tämmöinen parisuhde on normaalia, emmekä haluaisi muulla lailla toimia.
Minusta on ihanaa, että kaikki on yhteistä, ja asiat toimii näin loistavasti!
En henk.kohtaisesti osaa arvostaa suhteita, joissa mainostetaan yksityisyyttä. En yksinkertaisesti osaisi olla jakamatta kaikkia asioita rakkaani kanssa!
Me eletään yhteistä elämää ja haluan jakaa mieheni kanssa kaiken ja hänen tietävän minusta kaiken mahdollisen!
Elikkä siis, ette todellakaan ole outoja! Päinvastoin! Kuullostaa, että teillä on varmaan aika paljon saman kaltainen suhde kuin meilläkin. Eli paljon rakkautta ja hellyyttä, ja kaikin puolin lähes täydellistä;)- orvokki76
minun kaverini on ollut miehensä kanssa yhdessä 11 vuotta ja heillä on yksi lapsi. ystäväni ei edes tiedä, saako miehensä veronpalautusta vai eikö saanut. jos on joku mainoskirje miehen nimellä, joutuu kysymään luvan, että saako avata sen kuoren.
kaverini ostaa siivoojan palkalla omat laskunsa ja ruuan talouteen. joutuu kysymään mieheltää joskus 20 euroa lainaksi.
minun elämäntilanteeseen tuo ei vaan mahdu järkeeni..heh - ajatella itse
vai pitääkö sekin tehdä sinun kanssasi yhdessä? Kirjoititteko viestin yhdessä vai puhutko teidän molempien puolesta? Olisi mukava kuulla miehesi kommentti tuohon ihanuuteen. Ja nimenomaan niin että hän pääsisi kertomaan sen sinun tietämättäsi... mutta siihenhän sinä et antaisi hänelle edes lupaa.
- ....................
ajatella itse kirjoitti:
vai pitääkö sekin tehdä sinun kanssasi yhdessä? Kirjoititteko viestin yhdessä vai puhutko teidän molempien puolesta? Olisi mukava kuulla miehesi kommentti tuohon ihanuuteen. Ja nimenomaan niin että hän pääsisi kertomaan sen sinun tietämättäsi... mutta siihenhän sinä et antaisi hänelle edes lupaa.
Satumpahan vain tietämään mitä mieltä mieheni asiasta on, koska olemme aiheesta KESKUSTELLEET!!
Ja ihan molempien tahdosta meidän suhde toimii niinkuin toimii! Hän usein ihmettelee, miten samalaisia me olemme! Ja kutsuu minua sielunkumppanikseen ja kohtalotoverikseen..Että se siitä;)Voit jättää availut ihan vaan omaan mieleesi=)
- Kukkomies
Mun mielestä suhteessa pitää olla yksityisyyttäkin, mutta sen pitää olla sellainen oma lokeronsa. Jos ajatellaan huoneistoa niin yksityisyys on yksi pienehkö laatikko siellä huoneistossa, ei sen enempää.
Mulla yksityiseen laatikkoon kuuluu mm. ne ihastukset joita syntyy toisiin naisiin suhteen aikana. Niistä en kerro, vaan elän niiden kanssa (siis ihastuksen tunteeni, en niiden toisten :). Samoin sinne kuuluu pari synkintä asiaa taustastani, vain yhdelle kumppaneistani niistä olen avautunut. Ei olisi pitänyt, meni liian diipiksi. Kumppania kohtaan tuntemani väkivaltaiset ajatukset kuuluvat myös ko. laatikkoon. Tietyt radikaalit ajatukset ja uskonnolliset perinäkemykset pidän myös omana tietonani (vaikka sinänsä niissä ei ole mitään väärin.. mutta ne ovat kesken.). Samoin sinne menee monet mun pienet yksityiset huvit, en todellakaan kerro jos käyn kauppareissulla myös kahvilassa pullakahvilla yms. jutuista. Musta vaan on kivaa olla omissa oloissani ja tehdä omia harmittomia juttuja välillä, ilman sitä tilivelvollisuutta.
Tässä ne suunnilleen olikin. Loput yhteistä.
Teidän systeemi vaikuttaa oikein hyvältä ja toimivalta teille, onnittelut siitä. Mä olen itseisempi ihminen, en sietäis tollasta täyttä ehdotonta avoimuutta ja aina yhdessä olemista. Eihän siinä tuntisi koskaan edes kaipuuta toista kohtaan? Sekin on hieno tunne, ainakin minusta.- orvokki76
että sulla on oma pieni laatikko, jos sun ajatusmaailmasi ja kayttäytymisesi on tuota luokkaa...moni nainen ei varmasti haluaisi edes kuulla...heh.
ja pieni korjaus, emme ole todellakaan aina ole yhdessä. mieheni tekee n. 1-2 viikkoa kuukaudesta töitä toisella paikkakunnalla...eli ikäväkin pääsee tulemaan.
- tosi hyvä juttu
Jos ite en olis koskaan vilkassu ukkoni kännykkää niin en olis tajunnu mistä ne järkyttävän suuret puhelinlaskut tulee. Pornoo pornoo pornoo. Ja vaikka olen saanut sen kiinni jo monesti niin silti viä jatkaa kun luulee et oon lopettanu kyttäyksen. Juuri eilen viimeks narahti. Ja laskua on tulossa n. 300€!!! Ja jos en niit kirjeitä avais nii se piilottais ne niinku joskus ennenkin. Pankkitili on välillä pakko tarkistaa kun sielt hävii pokeriin ja muihin peleihin paljon rahaa. Jos en mitään kyttäis niin menis kaikki varmasti ulosottoon. Ja lapsetkin pitäis viä jollain pystyä ruokkiin. Mites tämmöstä ukkoo edes pysäyttää muutakun lähtee lätkiin vaan...
- eräs nuori nainen
Itse ajattelen, että avoimuuden hyvyys riippuu paljon siitä, mikä on motiivina avoimuuden taustalla. Jos toinen haluaa lukea viestit, kysyä kuka soittaa ja muutenkin vahdata mustasukkaisuuttaan, on se minusta hirvittävän rasittavaa koko suhteelle. Jos taas toisen asioista kysellään ohimennen tai jos asiat tehdään luonnostaan yhdessä, niin siinä ei mielestäni ole mitään pahaa.
Meillä mieheni kanssa menee niin, että joskus jos puhelin soi, toinen voi katsoa kuka soittaa tai lähettää viestiä ja kertoa toiselle (jos toinen on vaikka suihkussa) tai vastata puheluihin. Toisen viestejä emme yleensä lue. Toisenkin nimissä tulleet laskut avaa yleensä se, joka ensin kotiin tulee, koska yhteisiä menojahan ne ovat. Toisen sähköpostia tai muulta näyttävää postia, emme kyllä lue ellei toinen pyydä lukemaan (toisinaan kiireessä toinen kyllä pyytää katsomaan myös omasta sähköpostistaan sen, onko postia tullut ja ketä on lähettänyt ja myös lukemaan esim. virallisemmilta tahoilta tullutta postia). Molemmat siis kyllä tiedämme toisemme salasanat, vaikkei niitäkään ole ikinä varsinaisesti kysytty vaan pitkässä suhteessa niistä toinen on ohimennen jossain tarpeellisessa tilanteessa toiselle sanonut. Muutenkaan meillä ei oikeastaan ole mitään ehdottomia periaatteita siitä, mitä toinen saa tehdä ja mitä ei, vaan käytännöt ovat suhteen aikana vähitellen muotoutuneet. Kumpikaan meistä ei edes loukkaantuisi verisesti, jos toinen omat sähköpostit tai viestit lukisi, keskustelun paikka se tosin saattaisi joissain tilanteissa olla.
Kaipa nämä käytännöt osittain riippuvat myös siitä, millaisiin asioihin sähköpostia tai kännykkää käyttää eli kuinka henkilökohtaisia asioita niissä viestii. - ihan normaalia
Moi,
Kuulostaa mulle ainakin ihan normaalilta.
Meillä ollaan samoilla linjoilla.
Tosin luulen, että toisille se yksityisyyden raja on jotenkin tärkeämpi. Eli jos löytää yhtä avoimen kumppanin kuin mitä itse haluaa olla, niin aina parempi!
Ne joilla yksityisyyden raja on korkealla, niin toivon että parisuhteen toinen osapuoli ajattelee myös samalla tavalla.
Oma periaatteeni on, että minun ajatukseni ja tekemiseni kestävät kyllä päivän valon. Parisuhteen ongelmat puidaan keskenään, ja ystävien ongelmat jutellaan ystävien kanssa kasvotusten tai puhelimessa. Miehelle voi kyllä sanoa että "Saijalla" on hieman rankkaa, ja hän toteaa että toivottavasti selviää.
Luulen että yksityisyyden ja jakamisen tasoja on monia. Pääasia että pariskunta on samoilla aaltopituuksilla näiden asioiden suhteen.- joku
ymmärtää myös sen että olemme yksilöinä erilaisia.
Meillä on tilanne niin, etten edes suostu vastaamaan puolisoni puhelimeen. En edes katso kuka soittaa. En avaa mitään kirjeitä, saati lue sähköpostia edes selän takaa. Minusta se on liian tunkeilevaa. Toisen yksityistä tilaa on kunnioitettava.
Mielestäni juuri se on luottamista, että tietää toisen kyllä kertovan jos on jotain sellaista kerrottavaa. Mieheni kyllä on antanut luvan, mutta koska en pidä siitä että tavaroita, puhelintani jne. sorkitaan. Samoin ei jokaista menemistä tarvitse tilittää. Me luotamme että olemme aikuisia ihmisä ja pidämme huolen itsestämme. Usein en edes kysy mihin mieheni menee, koska joko tiedän sen tai kysyn, milloin tulee. Rehellisesti ei aina edes kerkeä kun on muutakin tekemistä.
Edellisessä suhteessani mies oli juuri tuollainen ja yritin parhaani mukaan sopeutua. Ei onnistunut, koin olevani kontollin alla kuin joku mielenvikainen. Ahdistuin valtavasti.
Olen luova ihminen, se mitä päässäni liikkuu on oma juttuni. En koskaan saisi purettua sitä ulos, jos joutuisin selittämään vaikka esim novellin kirjoittamisen prosessia toiselle, joka todennäköisesti ei ymmärrä koko juttua. Sisäiset prosessit ovat aika herkkiä, äkkiä huomaa olevansa itsesensuurin uhri, eikä mitään aitoa saa tehtyä.
Toinen puoli on työmme, jossa vaaditaan luottamusta ja salassapitoa. Näitä viestejä ja puheluita tulee myös minun kuin mieheni yksityiseen kännykään. Samoin ystäväni kertovat asioita, joita he eivät halua muiden tietävän. En riko heidän luottamustaan, en edes miehelleni jolle suon saman oikeuden. Jotkut asiat ovat vain niin kipeitä, että ehkä joskus myöhemmin juttelemme niistä.
Mielestäni akuiseksi kasvaminen tarkoittaa juuri sitä että opimme pikkuhiljaa luopumaan lapsenomaisesta symbioosista toinen toisiimme ja elämään rinnakkain kahtena erillisenä aikuisena ihmisenä. Mielestäni se on hyvin tärkeää etenkin pitempiaikaisissa suhteissa. Olla yhdessä erillisinä ihmisinä. - orvokki76
tälläinen ei tietenkään toimisi, jos toinen ajatteleepi erilailla. meillä oikeastaan mieheni sanoi alunperin, että saan hoitaa kaikkia asioita, myös hänen, koska on välillä toisella puolella suomea töissäkin..
- kiribati
joku kirjoitti:
ymmärtää myös sen että olemme yksilöinä erilaisia.
Meillä on tilanne niin, etten edes suostu vastaamaan puolisoni puhelimeen. En edes katso kuka soittaa. En avaa mitään kirjeitä, saati lue sähköpostia edes selän takaa. Minusta se on liian tunkeilevaa. Toisen yksityistä tilaa on kunnioitettava.
Mielestäni juuri se on luottamista, että tietää toisen kyllä kertovan jos on jotain sellaista kerrottavaa. Mieheni kyllä on antanut luvan, mutta koska en pidä siitä että tavaroita, puhelintani jne. sorkitaan. Samoin ei jokaista menemistä tarvitse tilittää. Me luotamme että olemme aikuisia ihmisä ja pidämme huolen itsestämme. Usein en edes kysy mihin mieheni menee, koska joko tiedän sen tai kysyn, milloin tulee. Rehellisesti ei aina edes kerkeä kun on muutakin tekemistä.
Edellisessä suhteessani mies oli juuri tuollainen ja yritin parhaani mukaan sopeutua. Ei onnistunut, koin olevani kontollin alla kuin joku mielenvikainen. Ahdistuin valtavasti.
Olen luova ihminen, se mitä päässäni liikkuu on oma juttuni. En koskaan saisi purettua sitä ulos, jos joutuisin selittämään vaikka esim novellin kirjoittamisen prosessia toiselle, joka todennäköisesti ei ymmärrä koko juttua. Sisäiset prosessit ovat aika herkkiä, äkkiä huomaa olevansa itsesensuurin uhri, eikä mitään aitoa saa tehtyä.
Toinen puoli on työmme, jossa vaaditaan luottamusta ja salassapitoa. Näitä viestejä ja puheluita tulee myös minun kuin mieheni yksityiseen kännykään. Samoin ystäväni kertovat asioita, joita he eivät halua muiden tietävän. En riko heidän luottamustaan, en edes miehelleni jolle suon saman oikeuden. Jotkut asiat ovat vain niin kipeitä, että ehkä joskus myöhemmin juttelemme niistä.
Mielestäni akuiseksi kasvaminen tarkoittaa juuri sitä että opimme pikkuhiljaa luopumaan lapsenomaisesta symbioosista toinen toisiimme ja elämään rinnakkain kahtena erillisenä aikuisena ihmisenä. Mielestäni se on hyvin tärkeää etenkin pitempiaikaisissa suhteissa. Olla yhdessä erillisinä ihmisinä.kiitos.
- yksityisyyttä.
Joo, mutta ihmisellä pitää olla myös yksityisyyttä. En minä ainakaan halua että joku menee tonkimaan postejani, ja vaikkei mulla oo mitään salailtavaa poikaystävältä, ei hän silti lue mun viestejäni enkä minä koske hänen puhelimeensa.
Sen verran pitää olla luottamusta, että antaa toisella olla sen "intimiteettisuojan", mikä kuuluukin olla.
Ettet vain epäilisi miestäsi kun noin tarkkaan haluat tutkia hänen postinsa ja puhelimensa.
Omituista.- orvokki76
olen vastannutkin, että en tee sitä ominpäin, vaan ihan yhteisestä sopimuksesta. mieheni tekee ihan samoin, joten en ole meidän perheen yksinvaltias kyttääjä..heh.
mieheni on välillä poissa kotoa töissä toisella paikkakunnalla, joten joudumme/saamme olla ihan yksiksemmekin välillä.
yleensä, kun mieheni lähtee täällä kotipaikalla töihin, niin jättää oman puhelimensa kotiin ja ottaa vain mukaan työpuhelimensa. sanoo, että vastaa sinä, jos joku soittaa tai lähettää viestin. ei halua ottaa puhelinta töihin mukaan, kun aina soittelee kaikenmaailman puhelinmyyjät sun muut.
postia hänen nimellään ei tule kuin laskuja, jotka maksamme yhteisistä rahoista, joten miksen niitä avaisi???
joskus tulee ihan kirje, joka on kutsu johonkin juhlaan ja sekin aina molemmille tarkoitettu, vaikka vain mieheni nimi kuoressa olisikin.
mieheni ei harrasta kirjeenvaihtoa ja inhoaa jopa tekstiviestien lähettämistä sen verran, että jos joku lähettää viestin, niin laittaa minut siihen vastaamaan...
tämä ei tarkoita, että kumpikaan kyttää toisiaan. itseasiassa juuri äsken vein mieheni työkaverinsa kanssa kaupungille terassi kierrokselle, kun kummallakin heistä alkoi viimeinen loma viikkoa. ihan kotona täällä itse lasten kanssa oleskelen, enkä vie kenenkään yksityisyyttä...
- dooris
Meillä on miehen kanssa sama juttu kuin alkuperäisellä kirjoittajalla. Ei ole salaisuuksia, mutta se ei tarkoita kyttäämistä. En lue tieten tahtoen miehen viestejä tai vastaa hänen puhelimeen, mutta tietyissä tilanteissa niin teen. Avaan myös meillä kaiken postin, koska yleensä sen haen ja jos en avaisi, niin laskut yms. tärkeät paperit jäisivät pinoihin kuleksimaan. Pankkitilit meillä on myös yhteiset. En vahtaa mihin mieheni rahaa käyttää, mutta esim. jos huomaan hänellä olevan käyttötili tyhjillään, siirrän sinne rahaa. Yhdessä olemme olleet jo yli 20v ja uskon tämän tyylin olevan yksi syy siihen: ei ole tarvetta salailla mitään. Ihan kaikkea en hänelle kerro, enkä usko hänenkään niin tekevän, mutta näin toimii meillä.
- kateellinen
Ei ole outoa. Tuo on hyvä suhde ja sellaisen toivon saavani tulevaisuudessa itsekin. Ole onnellinen siitä, mitä sinulla on.
- yksilö
minun mielestäni luottamus on sitä ettei tarvitse lukea/katsoa toisen postia, viestejä ym. luottaa siihen ettei toinen tee mitään sopimatonta. minun mielestäni se on toisen vahtimista jos tarvitsee lukea toisen posti. jos mä luen viestiäni ja toinen tulee selän taakse lukemaan se tuntuu mun mielestä just siltä, että toinen ei luota muhun. jonkinlainen yksityisyys suhteessakin tarvitsee olla. tietenkin jos molemmille sopii, että luetaan toisen posti ym. okei, mut sen pitää olla molempien mielipide eikä vaan toisen johon toisen on alistuttava. Samanlaista närää suhteessa voi aiheuttaa se, että toinen ei anna toisen osapuolen tavata kavereitaan ilman, että hän on paikalla. Suhde ei tarkoita sitä, että on toisesta riippuvainen aivan kokonaan ja unohdettava oma itsensä.
- ei...
Tässä ei nyt olekkaan kyse kyttäämisestä..Tai kirjoittaja miehensä kanssa ei varmasti sen takia lue puhelimia ja kirjeitä, että haluaisi saada selville mtn. sopimatonta..Vaan se tulee ihan luontevasti mitään sen kummempia ajattelematta!
Ei tätä voi ymmärtää sellainen, joka itse ei halua puhelimensa tulla luetuksi..Enkä minä voi voi ymmärtää niitä, joita se haittaa..
Minulle puhelin ei ole salaisuuksien hoito väline..
Muutenkin itselläni on tapana hölöttää miehelleni lähes kaikki päivän aikana tapahtuneet asiat=)Minusta vaan on mukavaa, jos miehenkin tietää millaista minulla päivisin töissä on ja voin sitä hänen kanssaan jakaa
Minä olisin sitäpaitsi ennemminkin loukkaantunut miehelleni, jos hän ei näyttäisi minkäänlaista kiinnostusta menemisiäni tai asioitani kohtaan...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa
Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol2614218Stefu haikailee
Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.2653446Harmi mies ettet arvostanut
Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku1541796Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!
Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde251663Lavrov väläyttelee WW3:sta
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,2971430Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?
Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?132928Voiko hyvää omatuntoa ostaa?
Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo235858en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va115835Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe18804