Avioehtopalstalla (laki ja rikos) on monta tarinaa siitä, kuinka perheenisä ryhtyy jossain vaiheessa siirtämään omaisuutta itselleen ja varustautumaan eroamiseen. Älkää hyvät äidit antako miestenne huijata teiltä omaisuuttanne.
Avioehtoa ei pidä allekirjoittaa, jos ei ymmärrä mitä se tarkoittaa. (Järkevässä avioehdossa avioliiton aikana hankittu omaisuus on yleensä yhteistä).
Ensimmäinen merkki tulevista ongelmista on useimmissa tapauksissa ollut se, että vaimo kustantaa ruoka ym. menot ja mies maksaa asuntoa ja autoa tai muuta konkreettista. Jos avioehto on (siis sellainen, jossa avioliiton aikainen omaisuus ei jakaudu tasan) jää erossa miehelle auto ja asunto. Vaimon osuus on syöty ja juotu pois liiton aikana.
Reilu aviopuoliso myös maksaa esimerksiksi kotiäidille eläkevakuutuksen. Tuleviin ongelmiin viittaa se, jos mies marmattaa kotiäidille tämän aiheuttamista kuluista tai vaatii äidin ollessa kotona häntä maksamaan yhtä puolet perheen kuluista.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000008&conference=4500000000001733&posting=22000000028176875
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000008&conference=4500000000001733&posting=22000000026711458
Raha-asioista olisi hyvä keskustella hyvissä ajoin ennen perheen perustamista. Silloin kummallakin on sama käsitys siitä miten toimitaan ja mitkä asiat ovat taloudellisesti mahdollisia. Riitojakin olisi monessa perheessä huomattavasti vähemmän.
Aviomies voi huijata raha-asioissa
24
1669
Vastaukset
- Biologi
Toivoisin, että ennen kommentointia lukisitte antamani esimerkkitapaukset, jotta kommentoitte oikeaa asiaa.
- tyhjä tasku
Eipähan oo meillä köyhillä tollasii ongelmii...
Kaikki mikä tulee. Menee vuokraan ja ruokaan ym. pakolliseen. Eipä tässä oo kumpikaan päässy omaisuutta haalimaan...
- annette27
Meillä on ollut avioehto, ja nyt ehto puretaan osittain, kun meillä on yhteinen lapsi ja alamme ostaa asuntoa. Toisella meistä on jonkun verran osakkeita ym. ja näitä rahoja käytetään juuri asunnon hankintaan.
Eli toisin sanoen avioehtomme ei koske enää likvidiä (tai sitten asuntoa, autoa ym. yhdessä hankittua). Asuntoa ostettaessa kaikki osakkeiden myynnistä saadut rahat käytetään, ja siitä jäljelle jäävä laina on yhteinen. Se maksaa kuka sattuu olemaan töissä. Meillä kun on suunnitelmissa, että olemme mahdollisimman paljon kumpainenkin kotona lasten ollessa pieniä.
Sekä mieheni että minun suvussani on metsiä, maata yms. Tuollaiset jutut kuuluvat edelleen avioehdon piiriin. Eli jos ero tulisi, niin minulla ei olisi asiaa mieheni metsiin ja päinvastoin.
Avopuolisoiden (varsinkin jos toinen hoitaa kotona lapsia ja toinen maksaa asuntoa) tulisi olla aika tarkkana näissä omaisuusasioissa, vaikka eihän elämäänsä voi elää mahdollista eroa silmällä pitäen. Tiedän parikin avopari-tapausta, kun nainen on ollut kotiäitinä ja taloa ja autoa ollaan maksettu miehen pussista vuositolkulla. Mikäli ero yllättää, niin nainen on puilla paljailla miehen nauttiessa työnsä hedelmistä.- Lisäys vaan...
"Mikäli ero yllättää, niin nainen on puilla paljailla miehen nauttiessa työnsä hedelmistä."
Mikäli ero yllättää, niin nainen on puilla paljailla miehen nauttiessa MOLEMPIEN työn hedelmää.
Kyllähän se nainen on tehnyt osuutensa työstä hoitamalla kotia ja lapsia. Jos hän olisi töissä ja kaikki yhteiset menot olisi jaettu tasan, niin ympärivuorokautinen kodin- ja lastenhoitaja olisi vienyt puolet molempien palkasta. - Ja tulee menemään
Ei olla eroamassa, mutta jos noin joskus käy, vaimo on sitten pulassa. Tosin hän ei ole kotiäiti, kun meillä eivät naiset kotona makaa.
- ole tuosta
pelkoa :)
meistä ei kumpikaan halunnut eikä olisi edes suostunut mihinkään avioehtoihin naimisiin mennessä.
meillä on miehen kanssa ollut yhteiset rahat jo kihlauksesta asti. yksi käyttötili ja yksi säästötili, molempien palkat yms. menee samalle tilille ja molemmilla sinne kortit ja käyttöoikeudet.
todellakin keskustelimme raha-asioista ennen sitoumusta ja olimme alusta asti sitä mieltä että kaikki on 100% yhteistä. avioehto on mitä epäromanttisin ele mitä on koskaan keksitty. eikä naimisiin mennessä edes tiedetty että kumpi aikoinaan tulee paremman tienestin tulevaisuudessa saamaan... mutta ei olisi moinen tullut mieleenkään.
silloin kun kaksi elämää muuttuu yhdeksi, on se yhtä joka saralla - myös taloudellisesti.- mapee
vaikka avioehto on epäromanttinen ele niin se on myös ele joka mahdollisesti turvaa tulevaisuuden.
Vaikka pariskunnalla on avioehto niin se turvaa avioeross avasta sen omaisuuden. Avioliiton aikana talous on tai voi olla kuten kumpikin sen tahtoo. Nimenomaan käyttötalous. Ei ilman avioehtoakaan toisen tili ole automaattisesti toisen tili jos niin ei tahdota jne.
Eli sikäli epäromanttinen ele se on että sillä on tarkoitus turvata omaisuus olipa se mitä vain eron sattuessa. Ja kukaanhan ei eroa koskaan, vain noin puolet pareista..
Moni ei edes tajua että jos oma avaikka kampaamon jossa tekee työtä niin avioeron sattuessa joutuu ostamaan puolison ulos siitä liikkeestään jonka arvo perustuu omaan työpanokseen! Ja vastaavia on monia. Ainoastaan tavallisella palkansaajalla ei ole tarvetta vioehtoon, muilla rajattu on hyvinkin järkevä asia. - haluttu miettiä
mapee kirjoitti:
vaikka avioehto on epäromanttinen ele niin se on myös ele joka mahdollisesti turvaa tulevaisuuden.
Vaikka pariskunnalla on avioehto niin se turvaa avioeross avasta sen omaisuuden. Avioliiton aikana talous on tai voi olla kuten kumpikin sen tahtoo. Nimenomaan käyttötalous. Ei ilman avioehtoakaan toisen tili ole automaattisesti toisen tili jos niin ei tahdota jne.
Eli sikäli epäromanttinen ele se on että sillä on tarkoitus turvata omaisuus olipa se mitä vain eron sattuessa. Ja kukaanhan ei eroa koskaan, vain noin puolet pareista..
Moni ei edes tajua että jos oma avaikka kampaamon jossa tekee työtä niin avioeron sattuessa joutuu ostamaan puolison ulos siitä liikkeestään jonka arvo perustuu omaan työpanokseen! Ja vastaavia on monia. Ainoastaan tavallisella palkansaajalla ei ole tarvetta vioehtoon, muilla rajattu on hyvinkin järkevä asia.mahdollista eroa siinä vaiheessa kun menimme naimisiin... siinä tapauksessa ei olisi mitään järkeä edes mennä naimisiin.
en rupea kanssasi väittelemään siitä että tuleeko ero vai ei. olen 110% varma siitä ettei tule ikinä, sen verran hyvin tunnen itseni, mieheni ja tämän suhteen.
sen verran olen kyllä joutunut tätä kantaani puolustelemaan, että tiedän tulevat kommentit: ei koskaan voi tietää mitä tapahtuu... blaah blaah.
mielipiteeni on eri.
olemme menneet naimisiin "kunnes kuolema meidät erottaa" ja joka päivä vannomme ikuista rakkautta toisiamme kohtaan.
nyt voisit sanoa että tämä on naiivia ja voi joskus käydä huonosti... olen kuullut kaikki selityset eli älä turhaan vaivaudu...
olet oikeassa, puolet aviopareista eroaa. mutta myös puolet pysyy yhdessä. me olemme päättäneet pysyä yhdessä tuli mitä hyvänsä.
en mennyt naimisiin koska se oli järkevää. menimme rakkaudesta. järkevyys ei siis ole meille ainakaan tarpeeksi pätevä syy avioehtoon. pidä minua sitten lapsellisena tai tyhmänä, mutta kantani on tämä. - Biologi
haluttu miettiä kirjoitti:
mahdollista eroa siinä vaiheessa kun menimme naimisiin... siinä tapauksessa ei olisi mitään järkeä edes mennä naimisiin.
en rupea kanssasi väittelemään siitä että tuleeko ero vai ei. olen 110% varma siitä ettei tule ikinä, sen verran hyvin tunnen itseni, mieheni ja tämän suhteen.
sen verran olen kyllä joutunut tätä kantaani puolustelemaan, että tiedän tulevat kommentit: ei koskaan voi tietää mitä tapahtuu... blaah blaah.
mielipiteeni on eri.
olemme menneet naimisiin "kunnes kuolema meidät erottaa" ja joka päivä vannomme ikuista rakkautta toisiamme kohtaan.
nyt voisit sanoa että tämä on naiivia ja voi joskus käydä huonosti... olen kuullut kaikki selityset eli älä turhaan vaivaudu...
olet oikeassa, puolet aviopareista eroaa. mutta myös puolet pysyy yhdessä. me olemme päättäneet pysyä yhdessä tuli mitä hyvänsä.
en mennyt naimisiin koska se oli järkevää. menimme rakkaudesta. järkevyys ei siis ole meille ainakaan tarpeeksi pätevä syy avioehtoon. pidä minua sitten lapsellisena tai tyhmänä, mutta kantani on tämä.Joskus kannattaisi miettiä eron lisäksi myös miten jomman kumman vanhemman kuolema vaikuttaa perheen raha-asioihin. Perintö, avioehto jen. seikat voivat vaikuttaa rajustikkin siihen kenen käsissä perheen varat ovat kuolemantapauksen jälkeen. Samoin jäljelle jääneen avioituminen uudelleen voi mutkistaa tilannetta. Pahimmissa tapauksissa opiskeluikäiset lapset voivat joutua maksamaan kymmenien tuhansien eurojen perintöverot perinnöstä, josta he eivät saa penniäkään käteen (esim. vaimolle ja vielä ehkä tämän uuden puolison käyttöön jäävä asunto, jonka omistus siirtyy lapsille).
- tai paremminkin
Biologi kirjoitti:
Joskus kannattaisi miettiä eron lisäksi myös miten jomman kumman vanhemman kuolema vaikuttaa perheen raha-asioihin. Perintö, avioehto jen. seikat voivat vaikuttaa rajustikkin siihen kenen käsissä perheen varat ovat kuolemantapauksen jälkeen. Samoin jäljelle jääneen avioituminen uudelleen voi mutkistaa tilannetta. Pahimmissa tapauksissa opiskeluikäiset lapset voivat joutua maksamaan kymmenien tuhansien eurojen perintöverot perinnöstä, josta he eivät saa penniäkään käteen (esim. vaimolle ja vielä ehkä tämän uuden puolison käyttöön jäävä asunto, jonka omistus siirtyy lapsille).
kuin jommankumman vanhemmat kuolevat niin isoin murheen aihe ei siinä ole tuleva perintö, vaan suru.
sitten kun se aika tulee että vanhemmista aika jättää, heidän omaisuutensa siirtyvät minulle ja miehelleni... en ymmärrä mikä tässä on niin kummallista??
yhdessä otetaan vastaan se mitä tulee... kaikki on yhteistä. olen täysin tietoinen että vanhemmiltani perimäni ovat yhtä hyvin mieheni omaisuutta. niin sen pitääkin olla :) - Yksi vain
tai paremminkin kirjoitti:
kuin jommankumman vanhemmat kuolevat niin isoin murheen aihe ei siinä ole tuleva perintö, vaan suru.
sitten kun se aika tulee että vanhemmista aika jättää, heidän omaisuutensa siirtyvät minulle ja miehelleni... en ymmärrä mikä tässä on niin kummallista??
yhdessä otetaan vastaan se mitä tulee... kaikki on yhteistä. olen täysin tietoinen että vanhemmiltani perimäni ovat yhtä hyvin mieheni omaisuutta. niin sen pitääkin olla :)Otetaan esimerkki:
On äiti 50v, Isä 50v ja lapset 2 kpl 25v. Isä ottaa eron äidistä. Heillä on nuoruuden päivinä tehty avioehto, joka siirtää 70% omaisuudesta isälle. Isä löytää ihanan venäläisen naisen 27v. He menevät naimisiin. Isä kuolee, jolloin 70% omaisuudesta siirtyisi lapsille. Isä on sijoittanut kaikki rahansa hienoon uuteen asuntoon ja autoon. Koska venäläisellä leskellä on oikeus asua asunnossa loppu elämänsä eivät lapset saa mitään muuta kuin verot tuosta asunnon ja auton arvosta. 10v myöhemmin leski aiheuttaa asunnossa tulipalon ja lasten omaisuus katoaa savuna ilmaan. Samaan aikaan äiti kituuttaa olemattomalla eläkkeellään (oli kotiäitinä 10v) ja lasten olisi autettava häntä taloudellisesti. - kun satuit
Yksi vain kirjoitti:
Otetaan esimerkki:
On äiti 50v, Isä 50v ja lapset 2 kpl 25v. Isä ottaa eron äidistä. Heillä on nuoruuden päivinä tehty avioehto, joka siirtää 70% omaisuudesta isälle. Isä löytää ihanan venäläisen naisen 27v. He menevät naimisiin. Isä kuolee, jolloin 70% omaisuudesta siirtyisi lapsille. Isä on sijoittanut kaikki rahansa hienoon uuteen asuntoon ja autoon. Koska venäläisellä leskellä on oikeus asua asunnossa loppu elämänsä eivät lapset saa mitään muuta kuin verot tuosta asunnon ja auton arvosta. 10v myöhemmin leski aiheuttaa asunnossa tulipalon ja lasten omaisuus katoaa savuna ilmaan. Samaan aikaan äiti kituuttaa olemattomalla eläkkeellään (oli kotiäitinä 10v) ja lasten olisi autettava häntä taloudellisesti.ottamaan juuri tämmöisen esimerkin... :)
mieheni vanhemmat ovat eronneet ja molemmilla on uudet puolisto. heistä molemmat ovat myös pitäneet huolen siitä, että heidän perintö siirtyy suoraan pojalle EIKÄ uudelle puolisolle joka ei ole mitään sukua miehelleni. näillä vanhempien puolisoilla on myös omia lapsia, jotka tulevat heistä huolehtimaan silloin kun on sen aika ja jotka myös perivät VAIN sen osan, joka on ollut heidän äitinsä/isänsä.
tämä on tilanne missä meidän ei tarvitse huolehtia mistään avioehdoista, koska me emme ole eroamassa. miehen vanhemmat sen sijaan erosivat kiltisti, omaisuus meni puoliksi ja se omaisuus mitä on kun he kuolevat siirtyy heidän lapselleen - miehelleni. he ovat halunneet varmistaa sen, että heidän perintö tulee suoraan lapselle, eikä uudelle puolisolle.
edelleenkään en ymmärrä miksi minun olisi pitänyt avioehto ottaa, mutta ehkä tämän ei olekaan tarkoitus olla esimerkki siitä. ??? - Yksi vain
kun satuit kirjoitti:
ottamaan juuri tämmöisen esimerkin... :)
mieheni vanhemmat ovat eronneet ja molemmilla on uudet puolisto. heistä molemmat ovat myös pitäneet huolen siitä, että heidän perintö siirtyy suoraan pojalle EIKÄ uudelle puolisolle joka ei ole mitään sukua miehelleni. näillä vanhempien puolisoilla on myös omia lapsia, jotka tulevat heistä huolehtimaan silloin kun on sen aika ja jotka myös perivät VAIN sen osan, joka on ollut heidän äitinsä/isänsä.
tämä on tilanne missä meidän ei tarvitse huolehtia mistään avioehdoista, koska me emme ole eroamassa. miehen vanhemmat sen sijaan erosivat kiltisti, omaisuus meni puoliksi ja se omaisuus mitä on kun he kuolevat siirtyy heidän lapselleen - miehelleni. he ovat halunneet varmistaa sen, että heidän perintö tulee suoraan lapselle, eikä uudelle puolisolle.
edelleenkään en ymmärrä miksi minun olisi pitänyt avioehto ottaa, mutta ehkä tämän ei olekaan tarkoitus olla esimerkki siitä. ???Aviopuolisolla on AINA oikeus jäädä asumaan yhteiseen asuntoon puolison kuoltua, vaikka se kokonaankin siirtyisi perintönä lapsille. Leskeä ei voi laillisesti ajaa asunnosta vaikka perijät niin haluaisivat. Lapset joutuvat maksamaan perintöveron vaikka eivät välttämättä saa asuntoa käsiinsä vuosiin. Miljoonan asunnosta vero on yli 1000000 euroa! Miehesi (tuleva asunnon omistaja) on myös velvoitettu pitämään talo kunnossa. Esimerkiksi putkiremonttien jne. hoitamisen maksaminen kuuluu omistajalle, eikä leskelle joka asunnossa asuu.
Puolisolla on myös oikeus pitää irtaimisto jakamattomana, eli hänen ei tarvitse antaa kuolleen tavaroita lapsille, jos hän ei halua.
Ovatko miehesi vanhemmat tehneet avioehdon vai miten asiaa on pyritty hoitamaan? - kummemmin
Yksi vain kirjoitti:
Aviopuolisolla on AINA oikeus jäädä asumaan yhteiseen asuntoon puolison kuoltua, vaikka se kokonaankin siirtyisi perintönä lapsille. Leskeä ei voi laillisesti ajaa asunnosta vaikka perijät niin haluaisivat. Lapset joutuvat maksamaan perintöveron vaikka eivät välttämättä saa asuntoa käsiinsä vuosiin. Miljoonan asunnosta vero on yli 1000000 euroa! Miehesi (tuleva asunnon omistaja) on myös velvoitettu pitämään talo kunnossa. Esimerkiksi putkiremonttien jne. hoitamisen maksaminen kuuluu omistajalle, eikä leskelle joka asunnossa asuu.
Puolisolla on myös oikeus pitää irtaimisto jakamattomana, eli hänen ei tarvitse antaa kuolleen tavaroita lapsille, jos hän ei halua.
Ovatko miehesi vanhemmat tehneet avioehdon vai miten asiaa on pyritty hoitamaan?tiedä ovatko tehneet avioehdon vai jonkun muun laillisen sopimuksen (oletan että avioehdon).
Sen mitä olen kuullut on se, että koska mieheni isällä on paljon omaisuutta, on hän varmistanut sen että uusi vaimo sekä hänen lapsensa eivät ole siihen oikeutettuja jos ja kun hän kuolee.
Tottakai hänen vaimonsa saa jäädä yhteiseen kotiin ja pitää yhteiset tavarat. Tiedän ettei mieheni olisi niitä häneltä edes pois ottamassa. Kyllä muut asiat ovat tärkeempää kuin omaisuus.
Ja tässähän on nyt loppuviimeksi kysymys henkilö kohtaisesta avioehdosta eikä vanhempien tai puolison vanhempien. Meillä ei sitä haluttu eikä haluta edelleenkään. - mapee
haluttu miettiä kirjoitti:
mahdollista eroa siinä vaiheessa kun menimme naimisiin... siinä tapauksessa ei olisi mitään järkeä edes mennä naimisiin.
en rupea kanssasi väittelemään siitä että tuleeko ero vai ei. olen 110% varma siitä ettei tule ikinä, sen verran hyvin tunnen itseni, mieheni ja tämän suhteen.
sen verran olen kyllä joutunut tätä kantaani puolustelemaan, että tiedän tulevat kommentit: ei koskaan voi tietää mitä tapahtuu... blaah blaah.
mielipiteeni on eri.
olemme menneet naimisiin "kunnes kuolema meidät erottaa" ja joka päivä vannomme ikuista rakkautta toisiamme kohtaan.
nyt voisit sanoa että tämä on naiivia ja voi joskus käydä huonosti... olen kuullut kaikki selityset eli älä turhaan vaivaudu...
olet oikeassa, puolet aviopareista eroaa. mutta myös puolet pysyy yhdessä. me olemme päättäneet pysyä yhdessä tuli mitä hyvänsä.
en mennyt naimisiin koska se oli järkevää. menimme rakkaudesta. järkevyys ei siis ole meille ainakaan tarpeeksi pätevä syy avioehtoon. pidä minua sitten lapsellisena tai tyhmänä, mutta kantani on tämä.todella kuten sanoit niin toistat ne kaikki samat lauset joit atoista ajokainen naimisiin mennyt pari ja yhdessä onnellisesti asuvatkin vielä.
Silti koskaan ei elämästä tiedä eikä siitä mitä se eteen tuo. Kun alkaa ikää olla enemmän niin tietää toisin.. J avaikka itsensä tietäisi niin toista ei. Ja edelleen elämä muuttaa ihmistä aina. Lisäksi voi tulla sairastumisia yms jotka sotkee asioita ja puhun nyt sairastumisesta niin että avioliitosta ei enää ole kys eeikä parisuhteesta vaan toinen on todella kokopäiväsairas esim skitso tms..
Meilläkään ei ole avioehtoa kun ei ole avioliittoa, mutta jos olisi niin olisi ehtokin varmaan.
Avioehdon kuten kaikkien lakipapereiden ainoa syy on järkevyys ja sitä on tai ei. Tunteella voi elää ja toivoa että se toimii ja jopa tehdä töitä sen teen että se suhde toimii. Täälläkin kuten elämässäkin vaan on äkkiä ihmiset siinä tilanteessa ettei kaikki ole niin kuin on suunniteltu vaikka on vannottu ja vakuuteltu.
Omille lapsilleni ehdotan avioehtoa myös ihan tosissaan kumppanista riippumatta jos sen aika joskus tulee. Ainakin se pitää tietoisesti harkita j apunnita ja miettiä ei siis tunteella vaan nimenomaan järjellä.
Ja yksi juttu; itsestään voi ola aina varma, toisesta ei koskaan sen enempää kuin että toista voi muuttaa..
- mapee
noissa esimerkeissä on oikeastaan tilanne joissa ei ole järkeä häivääkään ja törkeyskin jossain määrin huipussaan. Eli ekassa tilenteessahan ei avioehdolal ole mitään virkaa jos ei eroa ja tokassa kun erotaan on aika tyhmää alkaa tekemään uutta avioehtoa..
Noissa tapauksiss aei ole edes kyse huijaamisesta vaan yrityksestä vedättää tyhmää ja vielä niin ettei siitä oikeastaan välttämättä edes hyödy. Avioehtoahan ei voi tehdä takautuvasti joten se astuu voimaan kun se on rekisteröity jolloin sitä ennen haalittu omaisuus on edelleen omistuksessa kuten sitä ennen..
Monilla on avioehdoista aika väärä käsitys ja niiden mahdista. Ja vaikka avioehto olisikin niin sitä voidaan kohtuullistaa jos toiselle puolisolle se on ollut kohtuuton vaikkajuuri kotona olon takia. Raastupareissuhan se on, mutta usein kannattava tai järki tulee päähän ja asia sovitaan ennen kuin lakimiehet rikastuu ja asianosaiset köyhtyy.
Avioliitto on sikäli hassusti epäreilumpi tässä kohtaa kuin avoliitto että avoliitossahan omaisuus on omaa eikä mutinoita, vasta avioliitossa on mahdollisuus vedättää ja kunnolla. Tässä on mielestäni tiettyä komiikkaa varsinkin kun avioliitto koetaan turvaksi jne..
Mielestäni liitto on jo poskellaan silloin jos talous ei ole yhteistä ainakin jossain määrin. Kummallakin pitää olla omia varoja olipa tulot mitkä tahansa. Omilla vanhemmillani oli järjestely jossa isäni isotuloisempana siirsi äidille ns talousmenoihin kuukausittain varoja. Vaikka kumpikin oli töissä niin se oli reilua varsinkin kun äitini hoiti talousmenot jne. Meillä taas parisuhteessani on aina talous ollut tasan ja kun avoss aollaan niin ei tarvitse omaisuuksista huolehtia. Aikanaan lapset perii suoraan ehdoitta ja siinä se.
varsinkin uusperheissä raha on isoin riita, mutta todella muissakin. Avioehto ei ole edes se ainoa asia jonka puitteista riidellään vaan ne jokapäiväiset menot.
Tuolla kun joku kirjoitti avioehdon epäromanttisuudesta niin oikeastaan voisi myös sanoa, että eikö se ole iso rakkaudentunnustus jos on valmis uskomaan liiton kestävyyteen jolloin ei avioehto ole kuin paperi jolla ei tee mitään? Sehän on turha, mutta kuin vakuutukseksi otettu ei siis siksi että odotetaan pahaa sattuvan vaan että on varustauduttu sen varalle? Ja sen voi todella tehdä vain esim perintöä koskevaksi tai ennen liitto ahankitun omaisuuden suojaksi jne eikä kaiken kattavaksi mikä on minun on minun ja mikä on minun ei ole sinun!- apuva...
ei voi olla totta...
"eikö se ole iso rakkaudentunnustus jos on valmis uskomaan liiton kestävyyteen jolloin ei avioehto ole kuin paperi jolla ei tee mitään?"
miksi se paperi pitää sitten olla jos sillä ei mitää tee? eikö tuo nyt ole täysin naurettavaa ja todella kaukaa haettua. kyllä se on suurempi rakkaudentunnustus ettei tartte hankkia koko paperia ollenkaan. siinä todellinen luottamus ja usko suhteen kestävyyteen näkyy... ei siinä että ottaa sen että voi sitten leuhkia paperilla jolla ei mitää tee.
kylläpä voi mitä huonompia selityksiä kuulla... :D - mapee
apuva... kirjoitti:
ei voi olla totta...
"eikö se ole iso rakkaudentunnustus jos on valmis uskomaan liiton kestävyyteen jolloin ei avioehto ole kuin paperi jolla ei tee mitään?"
miksi se paperi pitää sitten olla jos sillä ei mitää tee? eikö tuo nyt ole täysin naurettavaa ja todella kaukaa haettua. kyllä se on suurempi rakkaudentunnustus ettei tartte hankkia koko paperia ollenkaan. siinä todellinen luottamus ja usko suhteen kestävyyteen näkyy... ei siinä että ottaa sen että voi sitten leuhkia paperilla jolla ei mitää tee.
kylläpä voi mitä huonompia selityksiä kuulla... :Dpointti oli se että miksi ei ota avioehtoa jos ei eroa jolloin sitä käytetään? Silloinhan esim jos tietää puolison saavan aikanaan perinnön ei ole ainakaan sen perässä vaikka harvinaistahan se onkin tosielämässä vaikka nyt se käy esimerkistä.
Niin ja tarkoitu soli ehkä vähän provosoida... - hyvänen aika...
mapee kirjoitti:
pointti oli se että miksi ei ota avioehtoa jos ei eroa jolloin sitä käytetään? Silloinhan esim jos tietää puolison saavan aikanaan perinnön ei ole ainakaan sen perässä vaikka harvinaistahan se onkin tosielämässä vaikka nyt se käy esimerkistä.
Niin ja tarkoitu soli ehkä vähän provosoida...Jos molemmat osapuolet aidosti rakastavat toisiaan (minkä kyllä tietää) niin eiköhän siinä ole tulevat perinnöt ihan yhdentekeviä? Ei meillä ainakaan aikoinaan kumpikaan miettinyt että mitäköhän toisen puolelta on tulossa... rankka paikka olla naimisissa jonkun kanssa jota ei rakasta, pelkän perinnön toivossa. Eihän kukaan nyt niin idiootti ole.
Ja onkohan mieleen mahdollisesti juolahtanut sellainen ajatus kun luottamus? Jos luottaa toiseen täysillä, ei ole tarvetta avioehtoihin eikä muihinkaan.
Kirjoitit: "miksi ei ota avioehtoa jos ei eroa jolloin sitä käytetään?"
Parempi kysymys mielestäni on se, että miksi ottaa jotain mitä ei tule tarvitsemaan? Ostatko paljonkin kaupasta sellaista mitä tiedät ettet tule koskaan käyttämään? Täysin naurettavaa! - mapee
hyvänen aika... kirjoitti:
Jos molemmat osapuolet aidosti rakastavat toisiaan (minkä kyllä tietää) niin eiköhän siinä ole tulevat perinnöt ihan yhdentekeviä? Ei meillä ainakaan aikoinaan kumpikaan miettinyt että mitäköhän toisen puolelta on tulossa... rankka paikka olla naimisissa jonkun kanssa jota ei rakasta, pelkän perinnön toivossa. Eihän kukaan nyt niin idiootti ole.
Ja onkohan mieleen mahdollisesti juolahtanut sellainen ajatus kun luottamus? Jos luottaa toiseen täysillä, ei ole tarvetta avioehtoihin eikä muihinkaan.
Kirjoitit: "miksi ei ota avioehtoa jos ei eroa jolloin sitä käytetään?"
Parempi kysymys mielestäni on se, että miksi ottaa jotain mitä ei tule tarvitsemaan? Ostatko paljonkin kaupasta sellaista mitä tiedät ettet tule koskaan käyttämään? Täysin naurettavaa!selittää sinulle millään kun et tahdo ymmärtää mikä on ajatus tuossa tavallaan käänteisesti ajatellussa vaihtoehdossa jota yritin markkinoida..
Ja on ihailtavan naivia tulkita toisia niin tyhmiksi ettei ymmärrä että rakkaus on aitoa! Mollaa vaan lisää niitä jotka syystä tai toisesta eroaa..
Kirjoitinhan tuonne että esimerkki on tarkoituksella provosoiva ja kaukana arkitodellisuudesta? Kirjoitinhan? Siksi se varmaan pitää lukea ihan kirjaimellisesti..
Ostan kaupasta paljon sellaista jota saattaa tarvita jos se sattuu muuten sopimaan ostoslistaani. Esim eilen ostin vesimeloonin vaikka menin ostamaan maitoa ja leipää. Luultavasti se tänään tulee silti syötyä. Lisäksi ostin ihanan paidan jolle luulen löytyvän käyttäjän koska se oli niin ihana ja maksoi vain euron alen loppurytinässä.
Ilmeisesti olet todella järkevä ihminen ja olen kade kun olet noin fiksu!
Huumoria tosin puuttuu ja komiikan tajua, mutta ne ei auta parisuhteessakaan kuin vasta kun kaikki ei ole enää ruusunpunaa.. - minusta
mapee kirjoitti:
selittää sinulle millään kun et tahdo ymmärtää mikä on ajatus tuossa tavallaan käänteisesti ajatellussa vaihtoehdossa jota yritin markkinoida..
Ja on ihailtavan naivia tulkita toisia niin tyhmiksi ettei ymmärrä että rakkaus on aitoa! Mollaa vaan lisää niitä jotka syystä tai toisesta eroaa..
Kirjoitinhan tuonne että esimerkki on tarkoituksella provosoiva ja kaukana arkitodellisuudesta? Kirjoitinhan? Siksi se varmaan pitää lukea ihan kirjaimellisesti..
Ostan kaupasta paljon sellaista jota saattaa tarvita jos se sattuu muuten sopimaan ostoslistaani. Esim eilen ostin vesimeloonin vaikka menin ostamaan maitoa ja leipää. Luultavasti se tänään tulee silti syötyä. Lisäksi ostin ihanan paidan jolle luulen löytyvän käyttäjän koska se oli niin ihana ja maksoi vain euron alen loppurytinässä.
Ilmeisesti olet todella järkevä ihminen ja olen kade kun olet noin fiksu!
Huumoria tosin puuttuu ja komiikan tajua, mutta ne ei auta parisuhteessakaan kuin vasta kun kaikki ei ole enää ruusunpunaa..puhut niin et kyllä näiden tekstien perusteella ole oikeutettu arvostelemaan huumoriani tai komiikan tajua. Meilläkun nämä kaksi sattuu olemaan oleellisia osia parisuhdetta.
Ja ettet saa (ilmeisesti jo sait) väärää kuvaa tästä avioliitosta, niin kaikki ei todellakaan ole ruusunpunaa. Olemme nuoreksi pariskunnaksi kokeneet hyvin suuria ja mullistavia asioita avioliittomme aikana, ja osa semmoisia mitä kymmeniä vuosia yhdessä olleet eivät ole kokeneet. Tiedämme kuinka vaikeaa on sulauttaa kaksi elämää yhteen.
Olemme kuitenkin sitoutuneet toisiimme, eikä sinun väheksyminen tai pilkka muuta sitä asiaa miksikään. Jos sinun mielestäsi avioehto on osoitus ihmisen järkevyydestä, voin suosiolla olla sitten tyhmä. Emme ole halunneet suunnitella eron varalle mitään naimisiin mennessä, emmekä sitä halua tehdä nyt. Viimeksi eilen kysyin mieheltä että olisiko pitänyt tehdä, vastaus oli 'olet minun kuolemaan saakka emmekä sitä kuitenkaan tarvitse'. Sanoi vielä että olen hölmö kun luen näitä palstoja, kun kukaan ei kuitenkaan meidän suhteemme laatua voi tietää.
Enkä ole mollannut niitä jotka eroavat. Olen vain ilmaissut sen, että mielestäni avioehtoa ei tarvitse jos on loppu elämänsä naimisissa. Ja se on myös se mitä aion tehdä... vaikka se sinua ottaisi kuinka paljon päähän :)
- -tänävuonna!!!
-Olenpa täysin samaa mieltä.
Kiitos kirjoituksestasi. - laita tämä hesarin
mielipidesivulle!!!!!!!!!
puhutaas välillä naisten töistä, joista kukaan ei ikinä mitään maksa! - Biologille myös
Hyvä on olla varuillaan ja yleensä ns. hyvät naiset tapaa/rakastuvinaan niihin renttumiehiin se on valitettavaa !Älkää hyvät ihmiset antako rakkkauden sokaista vaan järki mukaan ja yritäkää katsoa myös ihmisen ns. ulkokuoren taakse unohtuuko asioita joutuuko selittelemään tapahtuuko outoja asioita onko rahapulaa"hetkelliseti"sovitut asiat ei toteudu ..Hälytyskellot !!!
Mut meillä voisin kertoa et olen avoliitossa ja meillä 2-lasta tämä on kolmas omistamani asunto ja tämä viimeinen on tosi kallis ja kaikki olen itse maksanut avopuolisoni on tullut lähes siivellä eli kaikki olen maksanut lainat ,laskut ,ruuat suurimmalta osiltani ! Olen mies ja naiseni ei ole ns. naisrenttuja vaan on hyvä ihminen ,mut kotikissa ei halua töitä olla vaan näin karkeasti sanottuna. Tekee osa-aikatöitä ja minä hoidan kaiken ! Rupee vaan ottamaan pannuun et aina olen tehnyt kauheasti töitä ja nyt kaikki hankittu ja säästetty raha valuu pikkuhiljaa lainoihin ja perheen elättämiseen ,kun hoidan aina lapsetkin aina yövuorojen jälkeen ja kodista varmaan sen puolet ostan melkein kaiken ruuankin koska olen paljon parempi raha-asioissa..Meillä ei juuri ole seksiä jollei naiseni juo hän ei koske ja hänestä meillä menee hyvin ja välittää minusta tosi paljon tiedän sen ,mut tarviin paljon muuta naiselta en tarkoita rahoja ,mut sekin olisi ihan kiva jos toista huvittas hoitaa yhteisiä kuluja,kun koulutusta ja päätä riittää ,muttei haluja tehdä.. Niin miksi tekisi jos minä teen kaiken ja maksan..?
Naiseni on ihmisenä hyvä ,mut tylsä ja kotona kirjaa lukeva ei mielikuvitusta eikä oikein mitään unelmia eli on vaan ja haluu uutta verhoo lakanaa sohvaa siinä se mitähän tässä tekisi näin votka pullon juotuaa rupeaa kumpuamaan ajtuksia lisää vaikka nämä samat asiat pyörii päivittäin tämä on nimittäin raskasta pitää kaikki pystyssä ja huoöehtia kaikesta..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa
Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol2624341Stefu haikailee
Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.2653538Harmi mies ettet arvostanut
Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku1591861Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!
Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde251734Lavrov väläyttelee WW3:sta
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,2991457Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?
Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?133989Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe18896Voiko hyvää omatuntoa ostaa?
Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo235869en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va115862