Nyt vanhan tuntijat esiin:
Kyseessä 100v. vanha talo, jossa tuvan päässä vanha multapenkkiperusta, ja loput talosta rossilla. Talo ollut kylmillään 20v ja multapenkkiähän tilan ja uunin perustusten lämpö pitää kunnossa. Neuvottu, ettei uudelleen käyttöönotettuna tupa tarvitse peruslämpöä, jos jätetään kesäkäyttöön. Uunin satunnainen lämmitys riittää. Loput talosta vakituiseen lämpöön.
Riittääkö satunnainen lämmitys, vai kannattaako asentaa esim. 5-10C peruslämpö?
Maaperänä kuiva hiekkamaa, valumavedet ohjautuu mäkiä pitkin pois, eli kuivaa alustassa ja luonnonkivijalka korkea.
Kyseessä 100v. vanha talo, jossa tuvan päässä vanha multapenkkiperusta, ja loput talosta rossilla. Talo ollut kylmillään 20v ja multapenkkiähän tilan ja uunin perustusten lämpö pitää kunnossa. Neuvottu, ettei uudelleen käyttöönotettuna tupa tarvitse peruslämpöä, jos jätetään kesäkäyttöön. Uunin satunnainen lämmitys riittää. Loput talosta vakituiseen lämpöön.
Riittääkö satunnainen lämmitys, vai kannattaako asentaa esim. 5-10C peruslämpö?
Maaperänä kuiva hiekkamaa, valumavedet ohjautuu mäkiä pitkin pois, eli kuivaa alustassa ja luonnonkivijalka korkea.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Minä remontoin suunnilleen yhtä vanhaa kotitaloani, ja siinä yhteydessä huomasin, että ne alahirret, joita vasten ei ollut multaa, olivat terveet. Mullan takana oli mätää.
Se lämmityspuoli on rakenteiden kannalta samantekevää. Kotitalossanikin on nyt puoli rakennusta kylmillään, ja hyvin se jakselee.
Turha tuhlata rahaa peruslämpöön.
Muistelisin, että tässä asiassa olennaista on tuuletusluukkujen käyttö. Jos talossa asutaan talvisin, pidetään luukut kiinni, ettei lattiasta vedä. Jos ei asuta, luukut auki, että alusta tuulettuu ja pysyy puu kunnossa.
Mikäli talon alusta on ollut 20 v. ilman tuuletusta, veikkaan juoniaisten (ne lovetut hirret penkkiä vasten) olevan lahot, vaikka olisi kuinka hiekkamaa.
Luukut ovat tosiaankin olleet kiinni koko talon tyhjillään oloajan, mutta silti hirret ällistyttävän hyväkuntoiset syystä tahi toisesta. Nyt luukut kaikki avattu.
Jos talon toinen pää asuttu, eikö multapenkkipuolen pään luukut kannata talvella silti pitää kiinni?
Talvellahan ilmankosteus pienimmillään, ja avonaiset luukut aiheuttanevat tarpeetonta "puhuria" tupaan. Myös lämmittäminen juhlia ym. varten työlästä, jos luukut olleet auki koko ajan, vai?
Maailman sivu niitä on pidetty kesäisin auki ja talvisin kiinni. Eikä se avaaminen tai sulkeminen ole parista päivästä kiinni. Nykyäänhän sekin tuntuu tieteeltä.
Jos pidät pirtin kylmillään talvella, kannattanee pitää kissanluukut silloinkin auki. Tosin vanhat ihmiset laittaisivat ne kiinni sen kummemmin asiaa ajattelematta - ja hyvin kaikki sujuisi.
Ei jokin mummo hirmuisesti ilman suhteellisen kosteuden päälle ymmärrä.
Kyllähän nitä vinkkejä aukaisuun on paljonkin, auki ja kiinni renkaiden vaidhon mukaan, auki kun jäät ei kanna ym., mutta tärkeintä tottakai on, että ylipäätään aukaistaan.
Mietin vain, että kylmentääkö talvella auki pidetyt luukut koko tupapuolen niin kylmäksi rakenteiltaan, että esim. sukujoulua varten lämmittäminen mahdoton urakka.
Jos pitäisi luukut kiinni, niin lämmittäisi sitten leivinuunia ajoittain pesän/kaksi, jolloin alustakin pysyisi kuivempana...
Yksi vaihtoehto olisi laittaa tupaan muutama sähköpatteri tupaan, joilla apu/esilämpöä uunin avuksi juuri juhlia ym. varten. Vai onko sähköpatterit yhtä turhan kanssa sähköä syömässä?
Vanhan, ison maalaistalon lämmitys syö niin paljon sähköä, että ei kannata ajatellakaan.
Voihan tarvittaessa käydäpä laittamassa vaikkapa viikkoa ennen majoittumista sähkölämmityksen päälle. Siinähän voi samalla varovasti lämmitellä myös leivinuunia - ettei sitä rikota äkillisillä, liian kovilla tulilla.
Tarkoitinkin, että sähköpattereita vain tupaan, muu osa talosta vesikiertoisella. Jos vesikiertoisen vetäisi tupaan, ja pitäisi viileänä, saattaisi olla jäätymisriski, joten sähkö satunnaisena lämpönä siellä fiksumpi...
Multapenkinkin tuuletus toimii todella tehokkaasti, avattuani luukut avasin lattian läpi menevän kellarin luukun, ja luukku melkein "ponnahti" auki tuulen voimasta.
Kotitaloni lattian alla olevaan monttuun tulee vettä normaaleina keväinä, ja toisinaan syksyisinkin. Syvimmissä paikoissa sitä on joskus puoli metriä. Ei siitä kuitenkaan ole huolta kannettu. Tuuletus hoitaa asian, ja imeehän se maakin.
Ihmettelen nykyisten rossipohjatalojen tuuletusongelmia.
Liekö osasyynä uusien rakenteiden liian tiivistyksen ja eristyksen syytä, jolloin alapohjan lämpötila laskee ja kosteus lisääntyy. Myös käsittämättömät ohjeet maapinnan peittämisestä muovikelmulla ym. kuullostavat kummallisilta...
Muutenkin alapohja pienin energiansyöppö, joten liiallinen sokkelin/alapohjan eristys hieman kyseenalaista, poislukien tietysti routimisen huomioonottaminen maaperän ym. mukaan.