Käyttöoikeudesta hallintaoikeus?

..kysymys.
"Ero ilmenee siinä, että käsitettä "käyttöoikeus" käytetään siviilioikeudessa, kun taas esimerkiksi vero-oikeudessa (perintö- ja lahjaverolaki) puhutaan omaisuuden hallinnasta ja hallintaoikeudesta (esim. "hallintaoikeustestamentti"). Samaa ne kuitenkin merkitsevät."
Luulen kanssa että nimenomaan perhe- ja perintöoikeuden kohdalla asia on juuri kuten mainitsit, sen sijaan esim. talousoikeudessa, kun vaikkapa tehdään sopimuksia, tilanne on vähän erilainen.

Eli vaikkapa sopimusoikeudessa maininta käyttöoikeudesta ei tarkoitakaan samanlaista laajaa käyttöoikeutta, kuin siviilioikeudessa, vaan suppeaa käyttöoikeutta, eli esim. käyttöoikeuden sopimuksessa saaneella on harvoin oikeutta luovuttaa käyttöoikeutta eteenpäin, ja siihen saattaa liittyä käytön laajuuteen tai käyttötarkoitukseen liittyviä rajoituksia. Sen sijaan jos normaalilla sopimuksella luovutetaan hallintaoikeus, tällöin on tavallista, että on sen voi luovuttaa halutessaan eteenpäin, ja hallintaa on sisällöllisesti harvoin tarkemmin rajoitettu.

Mutta kieltämättä hankala terminologinen asia, varsinkin kun termistöä käytetään yleisesti varsin löysästi ja ristiriitaisesti, niin taitaa olla varminta pysyä laissa mainituissa termeissä.

Itse asiassa jos asia ei ole vielä tarpeeksi hankala, niin maa- ja vesioikeudesta, muusta ympäristölainsäädännöstä, sekä maataloustukien erityispykälistä löytyy lisää mukavia määräyksiä saada joissain tilanteissa käyttö- tai hallintaoikeus, tai termin sisällölle oma määrittely.

>>Perintökaari määrittelee aika tarkkaan miten rahaa ja rahaan rinnastettavaa omaisuutta käytetään hallinto-oikeuden nojalla.

eikä leski saa niitä käyttää. Korkotulot hän voinee ottaa haltuunsa, mutta ei saa kajota pääomaan. Jos yksikin perillinen vaatii rahoja jaettavaksi, ne jaetaan.