Plasma-taulu-lcd

LCD- ja plasmanäytöissä käytetään erilaista tekniikkaa kuvan muodostamiseen. Tuolta löytyy lisätietoa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/LCD
http://fi.wikipedia.org/wiki/Plasmapaneelinäyttö

Taulutelevisioksi nimitetään ohutta televisiota, siis juuri LCD- ja plasmatelevisioita.

Plasmatelevision tehonkulutus on suurempi kuin LCD:llä. Plasmalla yleensä saadaan parempi tummien sävyjen toisto. Plasmatelevision kestoikää väitetään lyhyemmäksi kuin LCD:n.

http://www.plasma-lcd-fakta.fi/home/

LCD, televisiosi korvaaja

Nestekidetelevisio, tai paremmin sanottuna LCD, on teknisesti hyvin lähellä tietokoneen litteää näyttöä. Isoimmat mallit ovat jopa 119 cm halkaisijaltaan (47 tuumaa). LCD-teknologia hallitsee markkinoita televisioluokassa alle 101 cm halkaisijalta (40 tuumaa), noilla markkinoilla plasmatelevisiosta ei ole kilpailijaksi ja näyttääkin siltä että LCD-näytöt syrjäyttävät perinteiset televisiot. LCD-näytön valoherkkä kuva on kuitenkin kylmempi kuin plasmatalevisiossa. Kaikki on tietysti subjektiivista. LCD-näytön valoherkkyys ja kontrasti huononevat kun näyttöä suurennetaan, eivätkä enää toistu tarkasti koko näytöllä. Usein kuitenkaan silmä ei tätä huomaa. Varo näyttöjä joiden kuva on käsitelty, tämän huomaa etenkin nopeiden actionkohtauksien aikana jolloin kuva näyttää jumittuvan. Onneksi kokemus opettaa valmistajia välttämään tälläisiä virheitä valmistuksessa. Lopuksi, LCD-näyttö on toki pienempi kuin plasmatelevisio mutta sitä vastoin myös kevyempi ja kuluttaa vähemmän sähköä..

Plasma, elokuvaa suurelta näytöltä

Ulkoisesti samannäköinen kuin LCD-televisio, plasmatelevisio tuottaa kuvan eri tekniikalla, perustuen kaasusoluihin. Plasmatekniikka soveltuu läpimitaltaan yli 94 cm (37 tuuman)näyttöihin... aina 1,60 metriin saakka. Jos haluat suuren taulutelevision, plasmanäyttö vastaa varmasti odotuksiasi. Plasmanäytön mustan pohjan ansiosta kuvan kontrasti on parempi kuin LCD-näytössä. Värikylläisyys on kerrassaan hämmästyttävä (alkaen miljoonista jopa 16 miljardiin värisävyyn saakka) ja parantaa samalla kuvan virhekorjausta. Tulos on todellakin « elokuvatasoa », paljon pehmeämpää kuvaa kuin LCD-näytöltä. Mutta plasmanäyttö heijastaa ympäristön valoa joka saattaa haitata katselua. Asennusta suositellaankin hieman hämärään tilaan. Vältä malleja joiden kuva tuntuu vilisevän joissain kohdissa, sillä tämä on merkki riittämättömästä digitaalisesta kuvankäsittelystä. Plasmanäyttöjä on haukuttu lyhytikäisiksi : jos televisiota pidetään päällä 24 tuntia vuorokaudessa, se toki tulee tiensä loppuun hyvin pian. 3-4 tunnin käytöllä päivässä nykyiset plasmatelevisiot kestävät parikymmentä vuotta.

Lähdin aamulla ostamaan 37 tuuman LCD-televisiota, kiersin liki 10 kauppaa ja tulin kotiin päätyneenä saman kokoiseen plasmaan. Perusteena oli ylivoimainen kuvan laatu (omin silmin tehty empiirinen havainnointi). Epäilin etukäteen plasman kestoa, vakuuttivat, että omalla katselumäärälläni kestää 15 vuotta, epäilin virrankulutusta, mutta kertoivat, että todellisessa katselussa kuta kuinkin sama plasmalla ja LCD:llä, vaikka testiolosuhteiden hetkellinen kulutus on korkeampi. Plasma oli myös hieman halvempi vastaaviin LCD-televisoihin, tosin ei oleellisesti. Koska en tarvitse televisiolta peli- tai tietokonenäyttöä, plasma oli vastaus tarpeisiini. Valintaa helpotti kun SONY ei tee 37 tuuman LCD-televisioita. Aika näyttää meninkö retkuun.