Oli tänään palaveri lastiksen ja toisen sossun kaa.
Olen siis antamassa Vauvani sijoitukseen, joka piti olla ihan läpihuuto juttu.
"Ei sitä palaveria ole niin kiirettä pitää, kyllä Vauvalle löytyy sijaisperhe pian" (kun ihmettelin palaverin myöhäistä ajankohtaa rv36 )
Nyt sitten lastis sanoi että noin vuosi menee että perhe löytyy, mutta kyllähän se vauva pärjää sen aikaa vastaanottokodissa. Voi H****tti, mä en halua lastani mihinkään laitokseen jossa työntekijät vaihtuvat yhtenään.
"Voithan sä pitää Vauvan siihen saakka että perhe löytyy"
Eläköön! Juuri näin järkeviä ratkaisuja kaipasinkin. Mutta en mä kyllä parempaa odottanutkaan, koska samanalueen työntekijät ne vanhemmatkin lapseni päättivät isälleen antaa -Ja siitähän ei mitään tullut- Mutta mitäpä sitä Äitiä kuuntelemaan.
No jokatapauksessa, vanhemmat lapseni on nyt siis sijoitettuna yhteen perheeseen, johon tämä Vauva ei mene, koska kaupunkini ei sijoita siihen perheeseen lapsia.
Mä en tiedä mitä mä teen!!
Ahdistaa niin perkeleesti. Taas tuntuu siltä että olis vaan kuitenkin pitänyt se abortti tehdä, ei niinkään itseni takia vaan Vauvan kun hän nyt näköjään kuitenkin joutuu elämään elämänsä yhden tärkeimmän vuoden laitoksessa -joka ei todellakaan tee mitään hyvää.
Kävin tänään hakemassa pullon VIINAA ajattelin että huitasen sen turpaani ja mietin sitten mitä teen -No enhän mä sitä tietenkään juonut, naurattaa jo itteenikin että mikähän idea sekin oli =)
Emmä tiedä mitä mä teen! Musta tää on aivan kauhee tilanne. Lastis huutaa adoption nimeen, ja mä en siihen suostu koska tahdon Vauvan kuuluvan sisaruksiensa ja minun elämääni (mihinkään "avoimiin" adoptioihin en usko)
Tämä perhe jossa isommat lapset ovat, ovat luvanneet pitää huolta siitä että sisarukset tapaavat toisiaan, ja olen sitä pohtinutkin että paras paikka Vauvalle olisi sama paikkakunta kun heilläkin.
Tähän Lastis taas viisaana "Emme me välttämättä edes sijoita lapsia siihen suuntaan" Mutta nämä toiset sijaisvanhemmat kertoivat siellä olevan muissa perheissä paikkakuntani sijoittamia lapsia.
Ja miksei he oisi lähekkäin, onhan tää muutenkin outoa että samaa perhettä ollaan ja silti kahden eri paikkakunnan sossujen kanssa joutunut työskentelemään. Koitin tässä just miettiä että jos pikasesti siirtäisin kirjani naapuri paikkakunnalle niin helpottaisiko se tilannetta.
Oon ihan väsynyt..
AHDISTAA
16
921
Vastaukset
- Mitä perhettä?
Hanki sterilisaatio, niin ettet enää yhtään ainutta lasta tähän maailmaan tee. Oletko kuullut sanasta ehkäisy? Voi Luoja mistä teitä oikein tulee? Ja sinäkö pidät lapsia nukkeina, joiden kanssa leikitään kun sille tuulelle satutaan? Toivottavasti isän puolelta tulee geenit...
- niin pitäisit
suusi kiinni :D :D :D :D :D
- ap.
Olen toki kuullut ehkäisystä. ja omasta mielestäni aika onnistuneesti sitä käyttänytkin, mutta joskus sattuu Tälläisiä tapauksia.
Ja lapset on mun perhe, ne on mulle kaikki kaikessa, sanot sinä mitä hyvänsä -voisin tähän väliin todeta sinusta paljon yhtä aikuismaisia kommentteja mitä itse suollat-
Ja mitä geeneihin tulee, niillehän emme voi mitään -vai voimmeko?
Mulla ei oo paha sanottavaa isästä -ainakin hän yritti parhaansa, aivan niin kuin minäkin.
Aina ei vaan asiat mene niinkuin olisi toivonut.
Kiitos silti huomiostasi ja toivon että oma elämäsi sujuisi ilman ongelmia.
Sterilisaatioita ei ihan niin vaan hankita, siihen tarvitaan suostumus, joten...
Mutta senhän Sinä Hyvänä Aikuisena toki tiedätkin =)
Lapsiani en kadu! - päivänä riehunut
ap. kirjoitti:
Olen toki kuullut ehkäisystä. ja omasta mielestäni aika onnistuneesti sitä käyttänytkin, mutta joskus sattuu Tälläisiä tapauksia.
Ja lapset on mun perhe, ne on mulle kaikki kaikessa, sanot sinä mitä hyvänsä -voisin tähän väliin todeta sinusta paljon yhtä aikuismaisia kommentteja mitä itse suollat-
Ja mitä geeneihin tulee, niillehän emme voi mitään -vai voimmeko?
Mulla ei oo paha sanottavaa isästä -ainakin hän yritti parhaansa, aivan niin kuin minäkin.
Aina ei vaan asiat mene niinkuin olisi toivonut.
Kiitos silti huomiostasi ja toivon että oma elämäsi sujuisi ilman ongelmia.
Sterilisaatioita ei ihan niin vaan hankita, siihen tarvitaan suostumus, joten...
Mutta senhän Sinä Hyvänä Aikuisena toki tiedätkin =)
Lapsiani en kadu!täysin ala-arvoinen häirikkö, hänen kirjoittelunsa voi jättää omaan arvoonsa.
Jokainen järkevä ihminen tietää, että vauvat eivät pidä tapana katsoa aina parasta aikaa syntymiseensä. Eräs ystäväni yritti aikanaan kalliilla hedelmöityshoidolla kauan vauvan saamista, eikä onnistunut. He olivat jo luovuttaneet koko ajatuksen, kävi vielä niin, että äidiltä jouduttiin poistamaan toinen munasarja, jolloin peli tuntui kokonaan luovutetulle. Mutta yllätys, yllätys: Vauva päättikin syntyä silloin, täysin ilman hedelmöityshoitoa ja toisen munasarjan varassa homma hoitui.
Ja ymmärrän kyllä omastakin elämästäni, että asiat eivät nyt vain kerta kaikkiaan aina mene niin kuin on suunniteltu, yllätyksiä sattuu.
Tietysti asiastasi heräsi ajatus, että miksi et pitäisi vauvaa. Mutta vaikutat olevan sinut itsesi kanssa, joten varmaan osaat tehdä oikeat ratkaisut.
Se nyt on tunnettu tosiasia, että lastensuojelussa ei aina toteuteta lapsen parasta. Olisiko tosiaan mahdoton ajatus vaihtaa paikkakuntaa, että saisit lapset lähelle toisiaan.
Huomasitko muuten viimeisen parin viikon sisällä lehdistössä ihmettelevän keskustelun aiheesta "lastensuojelussa on alettava ottaa huomioon lapsen tunteet". Hesarin nettikeskustelu tulvi järkyttyneitä kommentteja tyyliin, "eikö niitä sitten tähän asti ole otettu huomioon". Sillä tavalla meillä touhuaa lastensuojelu... - kuka nyt lapsiaan katuisi
ap. kirjoitti:
Olen toki kuullut ehkäisystä. ja omasta mielestäni aika onnistuneesti sitä käyttänytkin, mutta joskus sattuu Tälläisiä tapauksia.
Ja lapset on mun perhe, ne on mulle kaikki kaikessa, sanot sinä mitä hyvänsä -voisin tähän väliin todeta sinusta paljon yhtä aikuismaisia kommentteja mitä itse suollat-
Ja mitä geeneihin tulee, niillehän emme voi mitään -vai voimmeko?
Mulla ei oo paha sanottavaa isästä -ainakin hän yritti parhaansa, aivan niin kuin minäkin.
Aina ei vaan asiat mene niinkuin olisi toivonut.
Kiitos silti huomiostasi ja toivon että oma elämäsi sujuisi ilman ongelmia.
Sterilisaatioita ei ihan niin vaan hankita, siihen tarvitaan suostumus, joten...
Mutta senhän Sinä Hyvänä Aikuisena toki tiedätkin =)
Lapsiani en kadu!mutta jos tekee lapsia, niin niistä yleensä huolehditaankin. Ja jos vanhemmat lapset on huostassa, niin miksi ihmeessä pitää tehdä lisää lapsia huostattavaksi?
Kenenkään elämä ei suju ilman ongelmia.
Kahden lapsen yli 30-vuotias äiti kyllä saa sterilisaation ja se on kaltaisillesi ainoa oikea ratkaisu.
- .........
pyydäpä laittamaan piuhat poikki Vauvasi syntymän jälkeen, joohan? Sitten voit huitaista viinapulloja poikineen ilman, että siitä kärsisi muut kuin sinä itse.
- en tajua, en
En voi kuin ihmetellä tapaustasi, anteeksi.
Minun silmini jos lakkaisit olemasta itsekäs ja ajattelevasi vauvasi parasta, antaisit hänet adoptioon perheeseen jossa vauvaa on odotettu ja toivottu ja jossa hän voisi toivottavasti kasvaa vauvasta täysi-ikäiseksi.
Onko vauvasi / lapsesi paras asua sijoitettuna jossain, tapailet häntä silloin tällöin? Kerta viikkoon, kerta kuukauteen, kerta vuoteen? Miten selität vauvallesi tilanteen kun hän on isompi, miksei hänellä ole "oikeaa äitiä" jonka kanssa olla ja elää?
"Olen siis antamassa Vauvani sijoitukseen, joka piti olla ihan läpihuuto juttu." Mielestäni koskaan - ei koskaan - yleensä vauvan saaminen ja varsinkaan sen sijoitukseen antaminen voi olla mikään läpihuutojuttu.
Yhdyn minäkin edellisiin kirjoituksiin, siihen että toivon että synnytyksen jälkeen pyydät sterilisaation, se on nimittäin todella helppo saada. (Ja luulen että sinun tapauksessasi vielä ehkä helpompi kuin jollain toisella.)
Olisi ihan kiva tietää taustoistasi enemmän; miksi olet antamassa vauvaa pois, miksi muut lapset on sijoituksessa ja montako niitäkin mahtaa olla ja vielä minkä ikäinen olet? Minusta ainakin koko tarinasi kuulostaa ja tuntuu täysin järjen vastaiselta, ei mahdu meikäläisen maailmaan.
Mikä oikeus sinulla on vaatia pitää vauva elämässäsi kun vapaaehtoisesti kuitenkaan et halua vauvastasi vastuuta kantaa vaan haluat antaa hänet sijoitukseen?- ap.
Että kuulostaa täysin järjenvastaselta. Olenhan itsekin pyörittänyt tätä ajatusta mielessäni vaikka kuinka päin.
Ja olen kyllä kaukana itsekkäästä. Sen voin sanoa puhtain sydämin.
Sterilisaatiota olen pyytänyt jo vuosia sitten -jos helpottaa oloanne?? NYT sen vihdoin saan.
Kertoisin mielelläni vaikka koko elämäni tarinan, mutta en tahdo jauhaa sitä enää uusiksi täällä.
Kuten sanoit Ei lapsen synnyttämin ja pois antaminen ole läpihuutojuttu.. Ei olekaan ei! Siksi ihmettelinkin palaverejen myöhäistä ajankohtaa.
Toiveissani olisi että sisarukset saisivat pitää toisensa, vaikka kyse on lapsista, he kyllä tietävät että mikä on vauva, syntymä ja kuolema. Sanoisinko kenties isommille sisaruksille vaan että "Ohho, ei tullut mitään vauvoja" Kun he miettivät mikseivät häntä tapaa?
Toki tuo adoptio olisi ihanteellisin, tiedän että on ihmisiä jotka voisivat antaa ihanan kodin ja rakastavan ympäristön Vauvalle, mutta.. (usko pois tätä asiaa ollaan käännelty ja väännelty jos jonkinmoisen verkoston kanssa)
Lapset kotiin kaikki!!
Se olisi ehdottomasti MINUN mielestäni paras ratkaisu, mutta näin ei vaan nyt tule tapahtumaan, ei viellä -Uskon että jossain vaiheessa-
Tiedän että kuulostaa vähintäänkin oudolta, mutta kuten totesin, en jaksa selittää koko elämän tarinaani täällä.
Mikä oikeus minulla on vaatia??
Tähän sanon että tokihan minullakin oikeuksia on. Nyt on kyse löytää vaihtoehdoista vähiten huonoin. Ei siis ole kyse siitä että "Minä tahdon että saan tavata Vauvaani silloin kun minä jaksan" Ei todellakaan!
No mutta.. - pohtia ja tehdä
ap. kirjoitti:
Että kuulostaa täysin järjenvastaselta. Olenhan itsekin pyörittänyt tätä ajatusta mielessäni vaikka kuinka päin.
Ja olen kyllä kaukana itsekkäästä. Sen voin sanoa puhtain sydämin.
Sterilisaatiota olen pyytänyt jo vuosia sitten -jos helpottaa oloanne?? NYT sen vihdoin saan.
Kertoisin mielelläni vaikka koko elämäni tarinan, mutta en tahdo jauhaa sitä enää uusiksi täällä.
Kuten sanoit Ei lapsen synnyttämin ja pois antaminen ole läpihuutojuttu.. Ei olekaan ei! Siksi ihmettelinkin palaverejen myöhäistä ajankohtaa.
Toiveissani olisi että sisarukset saisivat pitää toisensa, vaikka kyse on lapsista, he kyllä tietävät että mikä on vauva, syntymä ja kuolema. Sanoisinko kenties isommille sisaruksille vaan että "Ohho, ei tullut mitään vauvoja" Kun he miettivät mikseivät häntä tapaa?
Toki tuo adoptio olisi ihanteellisin, tiedän että on ihmisiä jotka voisivat antaa ihanan kodin ja rakastavan ympäristön Vauvalle, mutta.. (usko pois tätä asiaa ollaan käännelty ja väännelty jos jonkinmoisen verkoston kanssa)
Lapset kotiin kaikki!!
Se olisi ehdottomasti MINUN mielestäni paras ratkaisu, mutta näin ei vaan nyt tule tapahtumaan, ei viellä -Uskon että jossain vaiheessa-
Tiedän että kuulostaa vähintäänkin oudolta, mutta kuten totesin, en jaksa selittää koko elämän tarinaani täällä.
Mikä oikeus minulla on vaatia??
Tähän sanon että tokihan minullakin oikeuksia on. Nyt on kyse löytää vaihtoehdoista vähiten huonoin. Ei siis ole kyse siitä että "Minä tahdon että saan tavata Vauvaani silloin kun minä jaksan" Ei todellakaan!
No mutta..pitkän ajan suunitelmaa elämäsi ja lastesi tulevaisuuden suhteen.
Jos viranomaistenkin tavoitteena on lasten palauttaminen kotiin jossakin vaiheessa
(tämän pitäisi näkyä myös sossujen teille tekemässä Huoltosuunitelmassa)
niin siihen päämäärään ja sellaiseen tulevaisuuden kuvaan on sitten tartuttava
ja tehtävä asioita ja elämänratkaisuja sen mukaisesti!
Kun viranomaiset ovat osa perheen elämää ja päättämässä perheen tulevaisuudesta
myös heidät on otettava huomioon näissä tulevaisuuskuvissa
(joko omia päätöksiä rajoittavana tai avustavana tekijänä).
Teetpä sitten mitä teet niin lapsesihan ovat kuitenkin etusijalla. Ja jos niin päättää ja haluaa myös heidän kannaltaan hyvään tulevaisuuteen on mahdollista päästä omilla valinnoillaan. Myös ilman että pitkäaikainen sijoituskaan olisi se ainoa ja lopullinen ratkaisu.
Adoptiota haluavia on ilmeisesti jonoksi asti, mutta älä anna painostaa itseäsi sellaiseen mitä et näe edes itsesi kannalta ratkaisuksi saatika vauvan ja muiden lastesi kannalta. - heti on lapsiaan
pohtia ja tehdä kirjoitti:
pitkän ajan suunitelmaa elämäsi ja lastesi tulevaisuuden suhteen.
Jos viranomaistenkin tavoitteena on lasten palauttaminen kotiin jossakin vaiheessa
(tämän pitäisi näkyä myös sossujen teille tekemässä Huoltosuunitelmassa)
niin siihen päämäärään ja sellaiseen tulevaisuuden kuvaan on sitten tartuttava
ja tehtävä asioita ja elämänratkaisuja sen mukaisesti!
Kun viranomaiset ovat osa perheen elämää ja päättämässä perheen tulevaisuudesta
myös heidät on otettava huomioon näissä tulevaisuuskuvissa
(joko omia päätöksiä rajoittavana tai avustavana tekijänä).
Teetpä sitten mitä teet niin lapsesihan ovat kuitenkin etusijalla. Ja jos niin päättää ja haluaa myös heidän kannaltaan hyvään tulevaisuuteen on mahdollista päästä omilla valinnoillaan. Myös ilman että pitkäaikainen sijoituskaan olisi se ainoa ja lopullinen ratkaisu.
Adoptiota haluavia on ilmeisesti jonoksi asti, mutta älä anna painostaa itseäsi sellaiseen mitä et näe edes itsesi kannalta ratkaisuksi saatika vauvan ja muiden lastesi kannalta.ottamassa, kun tekee uusiakin huostattavaksi. Jos hoidattaa lapsensa isoksi, yhteiskunnalla.
- tämän uudenkaan
heti on lapsiaan kirjoitti:
ottamassa, kun tekee uusiakin huostattavaksi. Jos hoidattaa lapsensa isoksi, yhteiskunnalla.
vauvelin osalta turhaa arvailla
mikä äidille on elämässä tullut niin että huostaanotto on jo syntymättömällekin määrättynä. - hetkessä synny
tämän uudenkaan kirjoitti:
vauvelin osalta turhaa arvailla
mikä äidille on elämässä tullut niin että huostaanotto on jo syntymättömällekin määrättynä.Nykyajan ihmiset kyllä rustaa lapsia, kunhan joku muu ne hoitaa, kun ite ei jaksa. MIKSI??
- olekaan
tämän uudenkaan kirjoitti:
vauvelin osalta turhaa arvailla
mikä äidille on elämässä tullut niin että huostaanotto on jo syntymättömällekin määrättynä.jos lapset on huostaanotettu ja äiti päättää jo syntymättömänkin sinne laittaa, niin ei tarvitse mitään arvailla, onhan näitä. Itseasiassa eivät kyllä ansaitse nimitystä äiti, synnyttäjä olisi oikeampi.
- ap.
Te kaikessa onnistuneet Äidit! Toivottavasti mielenne parani kun saitte kertoa mielipiteenne minusta.
Toivon sydämestäni Teille kaikkea hyvää ja ettette joutuis elämään läpi sitä mitä minä ja lapseni olemme joutuneet.
Tämä on nyt Meidän elämässä ainut vaihtoehto, joka ei tule olemaan lopullinen.
Eilen oli äärettömän ahdistunut olo, tänään hieman parempi.
Jopa se että Te arvon Äidit veisitte minulta Äidin tittelin saa minuun uskoa, uskoa siitä että Te ette kuitenkaan selviäisi kaikesta siitä mistä Me olemme selvinneet.
Kiitos heille jotka asiallisesti vastasivat, kiitos myös Teille jotka tahdoitte vaan pönkittää omaa paremmuuttanne, jossainhan sekin on tehtävä =)
Kyllä mä uskon että kaikki asiat vielä selviävät, ja löytyy sellainen hyvä ja kaikkien kannalta onnistunein ratkaisu.
♥- johtaa monesti
ihmisen niiden vaikeuksien yli
joita on elämäänsä saanut.
Jaksamista sinulle. - minultakin!
johtaa monesti kirjoitti:
ihmisen niiden vaikeuksien yli
joita on elämäänsä saanut.
Jaksamista sinulle.Äläkä välitä tuosta sairaasta yksilöstä ja siitä saastasta, jota hän ympäristöönsä levittää.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h572960Jos vedetään mutkat suoraksi?
Niin kumpaan ryhmään kuulut? A) Niihin, jotka menevät edellä ja tekevät? Vai B) Niihin, jotka kulkevat perässä ja ar1062741- 332459
Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv382451Vain vasemmistolaiset ovat aitoja suomalaisia
Esimerkiksi persut ovat ulkomaalaisen pääomasijoittajan edunvalvojia, eivät auta köyhiä suomalaisia.501938Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska151559- 321473
Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1061257- 1771213
En vain unohda
Sitä miten rakastuneesti olet minua katsonut. Oliko tunteet liian suuria että niistä olisi voinut puhua.731060