Eli onko mahdollista että kunta/kaupunki hakee edunvalvontaa, asia käsitellään, päätetään ja kenellekkään lähiomaiselle ei tarvitse asiasta mitään mainita? Eli katsovat että ihminen on kykenemätön päättämään omista asioistaan, mutta itsenäisesti pitää silti päättää allekirjoittaako paperiin suostumuksensa, pieni ristiriita?
EDUNVALVONTAAN kysymättä sukulaisilta?
Friia
5611
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
On.
Edunvalvojan määrää joko maistraatti tai käräjäoikeus.
Asianomaista kuullaan, samoin hänen puolisoltaan, mikäli sellainen on. Muilta lähiomaisilta ei tarvitse kysyä.
Edunvalvoja määrätään ilman asianomaisen suostumustakin, mikäli edunvalvojan tarve on. Maistratti/käräjäoikeus määrää siis edunvalvojan, vaikka asianomainen sitä vastustaisikin taika hänen kuulemisesnsa olisi mahdotonta.
Jos alullepanija on muu kuin mahdollisen edunvalvonnan kohde, kuuluu asia käräjäoikeuden toimivaltaan. Käytännössä ei lähisukulaisia kuulla kuin poikkeustapauksissa (aviopuoliso kuullaan lain perusteella). Laki ei velvoita lähiomaisia kuulemaan. Henkilöä itseään kuullaan, mikäli se on mahdollista ja tuo henkilön oman mielipiteen esille.
Mikäli maistraatti tekee hakemuksen käräjäoikeudelle (kuten suurimmassa osassa tapauksia on tilanne), kuulee maistraatti mahdollisesti lähisukua ennen hakemuksen jättämistä. Näiltä osin eroja on maistraattikohtaisesti. Toiset kuulevat, toiset eivät. Mikäli maistraatti ei tee hakemusta, kuulee käräjäoikeus maistraattia.
Olennaista on ymmärtää, että käräjäoikeus ei määrää henkilöä edunvalvontaan, mikäli edunvalvonnan edellytykset eivät täyty. Edellytykset tutkitaan viran puolesta.
Minä olen erään sukulaiseni edunvalvoja, olin myös aloitteentekijä. Edunvalvonnan kohde ei vastustanut eikä puolisoa ole. Päätöksen teki maistraatti.
Edunvalvonnan kohde esitti minua edunvalvojaksi.
Näinhän se on. Olennaista on, että edunvalvonnan kohde yhtäältä ymmärtää asian merkityksen sekä toisaalta pyytää määrättyä henkilöä. Tosiasiassa siis esim. edunvalvonnan tarpeesta voi 'ilmoittaa' muukin taho. Tosiasiassahan tällöin edunvalvonnan kohde pyytää nimenomaan määrättyä tahoa edunvalvojakseen. Näissä tapauksissa toimivalta on rinnakkainen maistraatin ja tuomioistuimen välillä. Tulkintaeroja maistraattien välillä tästä edellytyksestä on - joissain maistraateissa annetaan ilmeisesti enemmän merkitystä sille, miten aktiivisesti edunvalvonnan kohde toimii.
Lisäksi tilannetta koskevat rajoitukset edunvalvonnan perusteeseen liittyen - eli pääsääntöisesti kyseeseen tulevat "terveysperäiset" tilanteet ja sijaiset sekä edunvalvojatta olevat, joiden toimintakelp. rajoitettu.