Pehmeat sanat, tuoksusi, aanesi, kuvasi, vanha paitasi paallani.. Suolaa, kirvelee. Sattuu mutta silti mietin. Jos jonain paivana en enaa muistaisi. Viilenee, mut nyt polttaa, sattuu. Tarviin laaketta, mista loydan sen.. Jonain paivana unohdan, tiedan se, muttei lohduta. Tunne niin vahva. Odotus niin pitka.. Kohta unohdan kasvosi, kohta unohdan. Mutten koskaan sita kun olin sylissasi onnellinen.
Kyynel helpottaa, kyynel lohduttaa, paiva paivalta vahemman kyyneleita. Yhtena paivana heraan linnun lauluun ja aurinko paistaa silmiini. Tiedan sen mut lohduta nyt ei mikaan.
Kyynel helpottaa, kyynel lohduttaa, paiva paivalta vahemman kyyneleita. Yhtena paivana heraan linnun lauluun ja aurinko paistaa silmiini. Tiedan sen mut lohduta nyt ei mikaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olipa kerran näppäimistö,
jossa oli kirjaimia.
Niitä oli monia.
Se ei pitäisi olla
näin vaikeata ymmärtää.
Ei edes kaltaisellesi
typerykselle.
Ä-kirjain on Ö:n vieressä.
Huomasitko?
Juuri noin.
Olipa kerran yksi idiootti,
joka ei ollut kaynyt kylaansa pidemmalla,
jolloin ei voinut tietaa,
etta maailman toisessa kolkassa ei kayteta a:ta ja o:ta pilkkujen kanssa.
Ja siella toisella puolella maapalloa, myoskaan nappaimistossa ei ollut kyseisia kirjamia.
Mutta nyt tama yksi idiootti on taas yhden asian viisaampi ja ehka seuraavalla kerralla kun ei tieda asian oikeata laitaa, kysaisee miten on..
Olipa toisen kerran se samainen tyyppi,
hieman tyhmemmän puoleinen,
kuten on jo todettu.
Eikä virheistään oppinut.
Kysy vain.
Kyllä.
Niihin tulee PISTEET!