kisan menetys

Tiedän niin hyvin miltä tuntuu. Itsellä karkasi kissa pari viikko sitten ja löytyi kuolleena. Ekat päivät oli ihan kauheita, itkin ja itkin ja itkin vaan. Suoraan sanottuna olin tosi masentunu, halusin kuolla ja päästä samaan paikkaan kissan kanssa koska se oli mun eka kissa ja rakastin sitä ku omaa lasta. Niitä ajatuksia päässä pyöri muutamia päiviä. Sitten vähitellen ne itkukerrat väheni, yhtäkkiä en itkeny enää kuin kerran päivässä, sit lopulta en ollenkaan. Viikon kuluttua olo tuntui jo sangen normaalilta vaikka ikävä toki on vieläkin kova. Meillä tilannetta helpotti että otettiin heti uus kissa yksin jääneen kisun kaveriks. Piristi kummasti mieltä seurata pikku taaperon toilailuja. Eihän se menetettyä kissaa korvaa mut piristää silti mieltä ja nyt parin viikon jälkeen tuo pentu on jo meille tosi rakas.

Edesmennyt kissa on muistoissa aina ja varmaan sullakin säilyy ikuisesti mielessä. Itke vaan niin paljon kuin itkettää, se helpottaa kyllä jossain vaiheessa ja pystyt muistelemaan kissaasi hymyillen. Niin vaikealta kuin se kuulostaakin, niin niin tulee kyllä käymään. Vielä jonain päivänä muistat kissaasi ilolla, et surulla.

kui se kissa piti lopettaa :S??. tietenkin se on kauheet kun ei oo enään ketä pyörii jaloissa ja kaikkeet semmosta. Mut jos hankkisit uuden kissan :)?. Tuleehan sitä vanhaa kissaa ikävä, mutta on sekin ihanaa kun on uusi kissa talossa!