Nykyään on suosittua pariskunnilla järjestää tällaisia miesten ja naisten omia iltoja tai viikonloppuja.
Milloin on ukon vuoro lähteä kavereiden kanssa jollekkin mökille muka kalastamaan tai jotakin muuta touhuamaan ja sitten on vuorostaan emännän vuoro mennä tyttöjen kanssa jonnekkin rentoutumaan.
Herää vain kysymys,onko silloin avioliitto tai suhde kunnossa, kun pitää päästä pois kotoa hauskaa pitämään?
Miksei sitä hauskaa voi pitää aviopuolison kanssa ja perheen kanssa?
Minä en oikein ymmärrä,mikä kiehtoo tuollaisessa
mies- ja naisporukoissa vietetyissä juhlinnassa.
Onko niin ,että kaverit ja ystävät ymmärtävät sinua paremmin kuin oma puolisosi ja voi helpommin puhua heille asioista.
En tiedä,kertokaapa,jotka harrastatte tällaisia kaveri iltoja ja viikonloppuja.
Milloin on ukon vuoro lähteä kavereiden kanssa jollekkin mökille muka kalastamaan tai jotakin muuta touhuamaan ja sitten on vuorostaan emännän vuoro mennä tyttöjen kanssa jonnekkin rentoutumaan.
Herää vain kysymys,onko silloin avioliitto tai suhde kunnossa, kun pitää päästä pois kotoa hauskaa pitämään?
Miksei sitä hauskaa voi pitää aviopuolison kanssa ja perheen kanssa?
Minä en oikein ymmärrä,mikä kiehtoo tuollaisessa
mies- ja naisporukoissa vietetyissä juhlinnassa.
Onko niin ,että kaverit ja ystävät ymmärtävät sinua paremmin kuin oma puolisosi ja voi helpommin puhua heille asioista.
En tiedä,kertokaapa,jotka harrastatte tällaisia kaveri iltoja ja viikonloppuja.
Vastaukset 19
Vanhimmat
ahasmielistä elämätä jos ei saa tavata muita ihmisiä kuin sitä ainoata omaa puolisoa?
sillee, että sitä tietenki saa tavata ystäviään.
Kössihän kysy mielipiteitä näistä ns.kaveri-illoista lähinnä.
Kyllä kaet se jokkaisen periskunnan välinen assie missä kunnossa liitto on. Jos alkaa useinni olemaan ns.kaveri-iltoja, alkasin kyllä ite eppäilemmään että kaikki ei oo kohallaan.
Tää oli vaan mun mielipide.
Mutta kiinni ei saa jäädä.
siinä ei ole mitään pahaa et tapaa kavereitaan.ei avioliitto tarkoita sitä et unohetaan kaikki kaverit.minusta se on molemminpuolista luottamusta.eikä se tarkoita sitä et lähetään joukolla pettämään ja juomaan.tunnen nais porukan joka käy syksyisin lapissa patikoimassa viikonlopun ja on kuulema ollu mukavaa.kannattasi kössinkin käydä jossain kavereiden kans niin tietäs kokemuksen.ei kavereita saa unohtaa vaikka solmiikin avioliiton.ei se niin vakava asia oo............
juu jos ei ihan joka viikonloppu olla eriporukoissa niin mikäs siinä. Ja ainakin itellä on silleen että miehellä on enempi kavereita ja tykkään olla sen kavereiden kanssa, mutta välillä on ihana kuulla vain naisten juttuja..kun miehillä tuppaa olemaan tapana puhua miesten juttuja, autoja ja töitä. Ja jos ei pitkään ole vielä seurustellut puolison kanssa niin meinaa joutua ulkopuoliseksi kun kuulee vain niitä miesten oma juttuja..sellasia sisäpiirijuttuja. Mutta jokainen tarttee välillä oman sukupuolen ymmärrystä..
Joskus voi käydä naisten tai miesten illassa, mutta jos niitä kovin usein on ja jatkot vielä kapakassa,
niin tuntuu ettei suhde ole välttämättä kunnossa,
muutenkin minua ihmetyttää,
jos naimisissa oleva käy usein yksin ravintolassa.
lapsenlikkaa ja yhteisesti on vuorot sovittu pelisääntöineen?? Onko ravintolassa käyminen pettämistä? Jokainen tarvitsee tuuletusta arkeensa, ettei pimahda niinkuin on tässä käynyt jo monelle, tarkoitan lähinnä lapsisurmia, Espoossa viimeisin. Kyllä sitä pitää nähdä muitakin naamoja kuin yhdet ja samat päivästä toiseen. Jotkut ihmiset ovat vain ahdasmielisiä ja heidän mielestään on synti hakea edes postia yksin, suurin piirtein. Eläkööt he tavallaan jos se onnen tuo ja antaa muiden elää omallaan.
Ennen kestivät avioliitot, ei juostu kapakoissa, valitettu tyhjästä, samaa naamaa katsottiin ilolla päivästä toiseen ja yhdessä hoidettiin asioita.
Espoon tapaus kuuluu omaan sarjaansa, lapsiahan hoiti pääasiassa isä, hän ei ollut väsynyt,
äiti oli mieletään sairas, eikä mitenkään liity tähän aiheeseen.
ennen juoksi miehet kapakoissa, naiset olivat nyrkin ja hellan välissä, ongelmista ei puhuttu, näytettiin onnellista naamaa ulospäin. Ja eiköhän se lavatanssikulttuuri kukoistanut myös silloin... Itse kukin väsyy joskus. Jos ei saa käydä missään omissa hommissa, ei ole aikaa itselleen, voi seurata ne mielenterveysongelmat.
ja vastassa oli "postinhakija", joka katseli kieroon.Hihhihiihahahhaa!
sen verran tylsää seuraa, ettei sinulla edes ole nuoruuden aikaisia ystäviä! Miehet haluaa miesten seuraa ja naiset naisten seuraa aina välillä. Lapsetkin tarvitsevat samanikäisiänsä. Kaipa Kössi-eno onkin vähän outo, enpä toivo ystäväkseni.
Kössi on yksi järkevimmistä palstalle kirjoittajista, hyviä, ajatuksia herättäviä
aloituksia, keskusteluhan on pääasia, ei aina tartte olla samaa mieltä.
Siis kössi antaa nimenomaan puhumisen ja ajattelemisen aiheita, ei edes välttämättä tarvi hänellä tuota mieltä ollakkaan, kunhan ihmisiä kiinnostaa puhua aiheesta!!
Minä en ole ensinkään ahdasmielinen ja mitenkään noraalisoiva ihminen, minusta kaikilla on oikeus tehdä niinkuin haluaa, eikä ketään saa kahlita ja sitoa itseensä.Eli olemme kaikki oman itsemme herroja.
Ja joku epäili ettei mulla itsellä ole ystäviä.
Se ei pidä ollenkaan paikkaansa,mulla on koulu aikaisia kavereita,laaja kaveriverkosto vuosien varrelta ja tietenkin sukulaiset ne parhaita ystäviä onkin ja omat lapset.
Minä ihmettelin tuossa alloituksessani sitä,miksi pariskunnat nykyään juhlivat mieluummin kaveriporukassa,kuin vaikkapa miehensä kanssa.
Tietenkin jos perheessä on pieniä lapsia,niin on helppo mennä vuoro viikonlopuin juhlimaan ravintolaan vapautta arjen askareista.
Mutta eikö olisi yhtä helppo hommata hoitopaikka lapsille ja mennä yhdessä sen ukko armaansa kanssa vähän tuulettumaan.Onko se vaikeampaa?
Mitä tulee vanhempiin pareihin,niin perustellaan, että hyvä päästä välillä sitä samaa naamaa ja juttuja karkuun tyttöjen kesken.
Eikö silloin ole jo jonkin asteinen kriisi avioliitossa,jos ei muuten rentoudu, kuin ilman puolisoa.Ja pitkän päälle luulen sen kalvavan molempia, että mitä itse kukin tekee noilla reissuillaan elikkä alkaa tuhota sitä suhdetta vain enemmän.
Mutta niinkuin sanoi,itse kukin tamplaa tyylillään ja tekee mitä haluaa.
Olen suurilta osin samaa mieltä Kössin ja mm."Katrin" kanssa.
Jokainen meistä tarvitsee ystäviä, mut kyllä minäkin alkasin ihmettelemään jos jatkuvasti ollaan omilla teillään.
Se on varmaan yksi tekijä siihen, että avioerot ovat niin yleistyneet.
Hetken huumassa naimisiin ja pienikin vastoinkäyminen, niin jo ollaan eroamassa.
sitte juhlitaan nais ja mies sakeilla,siellä saattaa mennä ukot ja akat sekasin ja parit vaihtua.
katoppa kenen vieressä nukut,varmuuven vuoksi.
kylläkin väärästä asunnosta,,
siellä mesoaa koulun alkajaisia ja yrittävät litkiä kaljaa jossain pusikossa.