Moi, It-alaa opiskelemaan aikovana kiinnostaisi kovasti tietää millaisella koulutuksella ihmiset yleensä erilaisissa tehtävissä toimivat ?
Voisitteko kertoa minkä koulutuksen olette alalle saaneet ja mitä tällähetkellä teette, eli vaikka millä tittelillä ?
Kiitos etukäteen !
Voisitteko kertoa minkä koulutuksen olette alalle saaneet ja mitä tällähetkellä teette, eli vaikka millä tittelillä ?
Kiitos etukäteen !
Vastaukset 14
Vanhimmat
Terveydenhuollon softaa teen.
Alalla on biologeja, ex-osakeanalyytikkoja ja Tietoenator palkkasi aikoinaan kenen tahansa, jolla oli korkeakoulututkinto. Kehui koodaavalla teologillaan.
Ensin kaikki laitetaan johonkin koodaus tms. valvottuun perushommaan, jossa niistä katsotaan, onko niistä mihinkään.
Jos on, niin sitten pääsee parempiin hommiin, kuten speksaukseen, pomottamaan tai projektipäälliköksi.
Ylenemiseen vaikuttaa myös, onko kyseisessä työpaikassa niskan päällä yliopistojengi, insinöörijengi vai DI-jengi. Väärään jengiin kuuluva on jotenkin automaattisesti epäpätevä.
Mitä työttömän titteliin tulee niin kerran tapasin pomon, joka sanoi, ettei palkkaa naista. Toinen pomo sanoi, ettei palkkaa korkeakoulutettua. Hänellä oli opistotasoinen insinöörikoulutus.
Pienemmässä firmassa esimerkiksi suunnittelijan toimi tuppaa olemaan vaativampi kuin pienemmässä firmassa. On asiakaskäyntiä ja speksien kokoonhaalimista. Asiat ei ole niin valmiiksi pureskeltuja ja eteen annettuja kuin isossa firmassa.
"vaativampi kuin pienemmässä firmassa"
po. vaativampi kuin suuremmassa firmassa.
Projektihommissa, inssin paperit. Paperit nyt kylläkään ei satu olemaan it-puolelta, mutta kun pää on kunnossa ja tulosta syntyy, niin ei kukaan ole kysellyt tutkinnon laatua. Kun duuniin pääsee ja kyntensä voi näyttää, niin sen jälkeen alkaa enemmän painaa vaa'assa osaaminen kuin paperit - pääasia että tutkintopaperi yleensä on olemassa.
>pää on kunnossa ja tulosta syntyy
Hype istuu sitkeästi. Vieläkään tuloksen teko ei ole iskenyt läpi kaikissa paikoissa. Pitemmän päälle firmalle tulee hyvin kalliiksi, kun se ei seuraa, kuka tekee tulosta ja kuka ei. Yleensä tällaiset firmat ajautuvat vaikeuksiin ja fuusioon.
>pääasia että tutkintopaperi yleensä on olemassa
Tavallaan sitäkään ei tarvita kuin julkisella puolella ja parissa valtion tuesta nauttivassa isossa firmassa. Yli 100 opintoviikkoa plakkarissa kunnon korkeakoulusta/yliopistosta on enemmän kuin AMK-tutkinto.
Vai on 100 opintoviikkoa YO:sta parempi....
Toki se on sun mielipide. Meillä erässä
kumisaapastehtaanakin tunnetussa yrityksessä
ensimmäisenä lähtevät ne, joilla ei ole
ammattitutkintoa. Harmi!
ei kuitenkaan kaikilla amk-tutkinnon omaavilla ole ammattitutkintoa.
väitteesi kuulostaa aika omituiselta. kaikki joilla ei ole ammattitutkintoa saa potkut (eli jäljelle jää ne liukuhihna työntekijät. no,täytyy kai se tuotantohihna pysyä käynissä, vaikka uutta tuotetta ei suunitellakkaan)
>Vai on 100 opintoviikkoa YO:sta parempi....
Joo. Yliopistoon, korkeakouluun hakeutuneiden henkinen suorituskyky on keskimäärin sama kuin AMK:n ylimmän kvartaalin. Lisäksi korkeakoulun opintovaatimukset ovat huomattavasti korkeammat.
>Meillä erässä kumisaapastehtaanakin tunnetussa yrityksessä ensimmäisenä lähtevät ne, joilla ei ole ammattitutkintoa. Harmi!
Niin. Eräät valtiontukea nauttivat suuryritykset olikin jo mainittu. Henkisestä suorituskyvystä kertonee, ettet tuota ymmärtänyt. Ja olet kumisaapasfirman keskitasoa, mikä selittääkin kumisaapasfirman nykyiset ongelmat.
Sen kumisaapasfirman 3 vuotta tappiolla ollutta osaa trimmataan myyntikuntoon. Ostaja ei suostu tekemään likaista työtä.
Voitollisesta osasta oli aikomus ottaa löysiä pois loppuvuonna. Viimeisestä aikataulusta ei ole tietoa.
Jorma ja kumpparit tilasivat aikoinaan työttömyysongelman IT-alalle Suomeen. Sitä on nyt pakko kaunistella jotenkin ja jos tutkinnoton heitetään pihalle Nokialta niin sitä ei välttämättä hyväksytä kortistoon työttömäksi eikä työttömyysturvan piiriin. Näin irtisanomiset eivät muutu yksi yhteen työttömyysluvuiksi.
Eikös olekin kiva työnantaja ja kiva maa. Sossun luukulle mars mars.
Määrittele "henkinen suorituskyky"?
Tämä on tätä legendaarista AMK/YO taistoa,
jota en edes jaksa aloittaa. Toki olen sitä
keskitasoa. Vai kuulunko kenties siihen
"henkisen suorituskyvyn" ylempään kvartaaliin?
(Voi jeesus mitä tarinaa....)
En kuitenkaan muuta halunnut kertoa, kuin että
tärkeää oli olla paperit ulkona opinahjosta. Muuten kävi keskimäärin huonosti. Myös ystävillesi armon teekkareille ja muuten vaan diplomi-insinööreille. Sääli.....ja muuten, heissäkin aika paljon henkisiä ja fyysisiä alisuorittajia.
En todellakaan kirjoittamaasi tarkoittanut.
Vaan tilannetta, jolloin juuri nimenomaan tutkimus&kehitys osastolla aletaan kenkää jakamaan, niin sitä ensimmäisenä saavat ne,
joilla ei ole papereita koulusta ulkona ->
usein määräaikaisessa työsuhteessa kaikenlisäksi.
Näinollen mun mielestä esim. insinöörin paperit on
tällaisissa tapauksissa aina parempi juttu, kun ei
papereita ollenkaan (esim 100ov yliopistolla).
Näin se vaan on.
tuo istuu paljon paremmin järkeen.
se miksi se aluksi kuulosti niin oudolta olisi se että sanoit että ensimmäisenä potkitaan ulos ne joilla ei ole ammattitutkintoa (= eräs 2. asteen tutkinto)
eli silloin olisi niin insinöörit kuin maisteritkin potkittu ulos jos tiettyä pohja koulutusta ei olisi ollut.
mitä paremmat paperit sen parempi (tässä yhteydessä parempuus riippuu siitä mitä töitä tehdään)
itse tällä hetkellä fil.yo
Työyhteisön ekologiassa on kahta eläinlajia. Elätettäviä ja elättäjiä. Kun toiminta on humahtanut tappiolle niin se tarkoittaa vain, että elätettäviä on liikaa. Järkevä toimenpide olisi heittää elätettäviä ulos upottamasta laivaa. Yllättävän usein näin ei tehdä, mikä johtaa uuteen irtisanomiskierrokseen. Jos elätettäviä on suhteessa reilusti enemmän kuin elättäjiä niin elätettävät voivat pyrkiä sopimaan keskenään, että lähinnä elättäjiä heitetään ulos. Ulosheittokriteereiksi valitaan toki tuollaisessa tilanteessa kauneuskilpailu tms. irrelevantti kriteeri. Elätettävät myös tietävät, että vaikka sopuleilla on huono maine vaeltavana laumana niin yksikään sopuli ei ole koskaan saanut yksilönä huonoa julkisuutta.
90-luvulla jopa tarjottiin vapaaehtoisille lähtijöille parempia irtisanomiskorvauksia. Tämä johti luonnollisesti siihen, että elättäjät jättivät laivan ensimmäisenä. Joten irtisanomiset eivät saa perustua vapaaehtoisuuteen. Pikemminkin päinvastoin. Firman arvottomimmalla työntekijällä on suurin taloudellinen motivaatio pitää kiinni työpaikastaan.
Irtisanomisarvonnoilla kerrotaan silmänräpäyksessä koko henkilökunnalle, ettei johdolla ole aavistustakaan, kuka on elättäjä ja kuka elätettävä. Samalla leviää vaikutelma, että muukin toiminta on samanlaista arvontaa. Yleensä henkilöstöllä ei kuitenkaan ole mitään vaikeuksia arvioida arvonnan osuvuutta, joten ainakin he tietävät, kuka elätti kenet.