ystävääni on haukuttu ja häiriköity tekstiviesteillä ja sähköposteilla.
on pyytänyt asianomaista jättämään rauhaan mutta ei tapahdu mitään.
tämä tyyppi X kysyi ystävältäni kysymyksen,ystäväni vastasi mutta henkilö X ei usko asian oikeanmukaisuutta vaan päivittäin useasti häiriköi ja väittää että hänen saamansa tieto on valhetta ja vaatii saada kuulla totuuden.
uhkailua on myös esiintynyt että jos ei totuutta tule niin tyyppi x löytää kyllä ihmisen joka saa ystäväni elämästä vaikeaa.
mikä laki suojaa,voiko tehdä ilmoitusta poliisille ja millä tavalla?
on pyytänyt asianomaista jättämään rauhaan mutta ei tapahdu mitään.
tämä tyyppi X kysyi ystävältäni kysymyksen,ystäväni vastasi mutta henkilö X ei usko asian oikeanmukaisuutta vaan päivittäin useasti häiriköi ja väittää että hänen saamansa tieto on valhetta ja vaatii saada kuulla totuuden.
uhkailua on myös esiintynyt että jos ei totuutta tule niin tyyppi x löytää kyllä ihmisen joka saa ystäväni elämästä vaikeaa.
mikä laki suojaa,voiko tehdä ilmoitusta poliisille ja millä tavalla?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tosin on olemassa melkein ammattimaisia valittajia, mutta usein myöskin täysin aiheesta valittajia.
Jos ystävääsi häiritään s-postein ja tekstarein, niin ystäväsi voi viedä materialia poliisille.
Itse olen asentanut jatkuvien haukkumasoittojen seurauksena kuuntelulaitteen omaan puhelimeeni, ja häirikölle kerrottuani, että jokainen hänen sanansa taltioidaan, haukkumasoitot loppuivat.
Kenenkään ei tarvitse alistua terrorian kohteeks imaassa, missä vallitsee laki, oikeudenmukaisuus ja Poliisi ottaa todistusaineiston esitutkintaan. Sen sain itse kokea, sillä poliisi hoiti tehtävänsä, ja annettuaan häirikölle varoituksen jätti pyynnöstäni asian siihen. Aika harvinaista, sillä yleensä virkavalta vie asian päätökseen.
Voi "Ystäväparkaasi!"
On todella hyvä kun kyselet hänen oikeuksiensa perään:)
Laki ei kyllä tunne mitään varoitusta, tieliikenteessä poliisi toki voi antaa huomautuksen.
Kunnianloukkausrikokset ym. senkaltaiset ovat ns. asianomistajarikoksia, joita poliisi ei edes tutki, ellei asianomistaja vaadi tekijälle rangaistusta.
Näissä rikoksissa lainsäätäjä on antanut asianomistajalle valtuuden ns. kusettaa poliisia ja veronmaksajaa. Eli, kun poliisi on tehnyt ehkä kuukausien työn ja verovaroja tietysti on kulunut rutkasti, asianomistaja sanookin, simsala bim eli peruuttaa rangaistusvaatimuksensa. Tällöin juttu päättyy siihen.
Tapahtui näin:
Saatuani eräältä henkilöltä asiattomia, törkeitä haukkumasoittoja, menin poliisin puheille, pyytäen, että poliisi käväisisi keskustelemassa häirikön kanssa.
En tahtonut oikeusprosessia, ja sen verran yleensä jähmeä virkakoneistomme jousti, että keskusteli häirikön kanssa, antaen ymmärtää, että jos kiusanteko jatkuu, minulla(siis, joka tätä kirjoitan) on oikeus pyytää esitutkintaa ja häirikön mahdollista saattamista edesvastuuseen. Asia olisi siis mennyt syyttäjälle syyteharkintaan poliisikuulustelujen
ja riittävän "häiriköintimateriaalin" vuoksi.
Tieliikenteen mainitessasi, vertaan tapaustani vastaavaan. Poliisi voi huomauttaa, tai sakottaa.
Koska toivoin, ettei minua kiusanneen henkilöä saatettaisi rikoslaissa mainittuun poliisin esitutkintaan, vaan hänet pystyttäisiin pysäyttämään pehmeämmin keinoin, niin poliisi toimi asiallisesti, tehden, niinkuin olin halunnut, tekemättä missään tapauksessa virkavirhettä.
Olisit kuitenkin vaatinut rangaistusta, niin esitutkinta olisi alkanut. Kun pöytäkirja olisi tullut valmiiksi, olisit sanonut tuon simsala, bim, en vaadikaan enää rangaistusta. Tällöin olisit kusettanut poliisia, ehkä puolen vuoden työpanoksen verran ja kuluttanut verovaroja runsaasti, sekä juoksuttanut epäiltyä ja mahdollisia todistajia turhaan poliisikuulusteluissa.
Asiat saatiin kondikseen pienemmällä vaivalla, sekä vähemmällä häpeällä häirikölle, joka on sukulaiseni.....valitettavasti.
Joo, hyvä on, mutta yleisesti ottaen, yksinkertaiset ihmiset eivät ajattele poliisin puoleen kääntyessään ja rikosilmoituksen tehdessään, millaisen prosessin he laittavat vireille ja mitä se veronmaksajille tulee maksamaan.