Syntyi väittelyä sellaisesta asiasta, että jos ja kun heittää kiven laivasta Mariaanien haudan kohdalla, niin uppoaako kivi pohjaan?
Ja jos ei uppoa, niin kuinka syvälle sitten tavallinen suomalainen graniittimurikka vajoaa?
Ja kuinkahan kauan tuossa vajoamisessa menee aikaa?
Kysymys Mariaanien haudasta
10
1506
Vastaukset
- Vyysikko
ei se veden tiheys hirmuisesti muutu vaikka paine siellä pohjalla onkin valtava.
Veden kokonpuristuvuutta on käsitelty aiemminkin ja sen mukaan 10,5 kilometrin syvyydessä vesi puristuu kokoon noin 5 prosenttia, ks.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000543&posting=22000000013822529- ??????????
Kun luin tuota ketjua tuli mieleen,että eikö veden vastus meinaa mitään tässä alaspäin menossa?
Vapaassa pudotuksessa ilmassa ilmanvastus on ratkaiseva tekijä putoamisnopeuteen.Miksei sitten vedenvastus,joka riippuu tietysti veden tiheydestä ja on monikymmenkertainen ilmanvastukseen nähden?
Entä kitka ,kitkallinen virtaus se kai on?
Riittääkö tuo gramman "ylipaino" siihen että se pallo yleensä lähtee alaspäin? ?????????? kirjoitti:
Kun luin tuota ketjua tuli mieleen,että eikö veden vastus meinaa mitään tässä alaspäin menossa?
Vapaassa pudotuksessa ilmassa ilmanvastus on ratkaiseva tekijä putoamisnopeuteen.Miksei sitten vedenvastus,joka riippuu tietysti veden tiheydestä ja on monikymmenkertainen ilmanvastukseen nähden?
Entä kitka ,kitkallinen virtaus se kai on?
Riittääkö tuo gramman "ylipaino" siihen että se pallo yleensä lähtee alaspäin?Tuossa ketjussa tarkasteltiin vain kokoonpuristuvuutta eikä lainkaan sitä, millä nopeudella pallon liike tapahtuu. Tietysti asia on niin, että mitä pienempi tiheysero on, sitä kauemmin vajoaminen kestää.
Maan vetovoimalla ei liene minkäänlaista massan kynnysarvoa, joten periaatteessa mikä tahansa "ylipaino" riittää, vaikka vain yksi molekyyli. Käytännön tilanteessa pystyvirtausten yms. takia tarvittaneen hieman enemmän.
- ja tulee
Se jää kellumaan noin 2937 metrin syvyyteen ja ui takaisin Suomeen. Asettuu asumaan Kaivopuiston rantaa.
- diku
Ja pitää varoa, ettei kimmahda veden pinnasta
takaisin otsaan, jos lujaa heittää :)
T.S.
- näin ikkään
Jos kivi jäisi kellumaan johonkin syvyyteen, niin eiköhän se meren pohja muodostuisi siihen. Toisinpäin ajateltuna pohjassa olevien ainesten (kivien yms.) täytyisi nousta vastaavasti ylös tuohon kelluntasyvyyteen.
Hyvin harva soveltaa "käänteistä" fysiikkaa, vaikka monesti se antaa suuntaa antavan vastauksen. Kuten tässä tapauksessa voitaisiin todella päätellä että siihen muodostuisi kivikerros, joten kivet ei jää todellakaan kellumaan. Kivi lisäksi veden suuren vastuksen ansiosta saavuttaa parissa sekunnissa vajoamisnopeuden, joka säilyy pohjaan saakka.
- eri asia
kuin paine
- ftfu
se graniitti osallistuu kaksoisdiffusiiviseen konvektioon, jossa graniitit kerrostuvar meren pinnan lähistöön ja gabrot hieman alemmaksi. joskus laiva saattaa ajaa karille ja upota 985-1700 , sayvyyteen. ajoittain laivat ponnahtelevat katkarapujen saattelemana pinnalle. olenko vihannes, kuole kuolwekuolde
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2494514Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1232949Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit412712Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?761695Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1061538Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn161421- 511261
- 911201
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2031064- 471035