Kiitoshausta

Tosin tanssietiketti yrittää ohjata kiitoshakuja tekemään.

Kuitenkaan nykyaikana ei seuratanssi tuollaisia velvoitteita voi sisältää.

Jokainen on hakemassa rahalleen ja muullekin panostukselle vastinetta.

Tottahan mielellään hakee ilman mitään velvoitteitakin sellaista hakijaa takaisin itse, jonka kanssa tanssi on tuntunut hyvältä.

Monilla pidempään (ja ahkerasti) tanssineilla kuitenkin on mieluisia, tuttuja tanssitettavia (tanssittajia) niin paljoin, ettei mitään tuollaisia voi ruveta pähkäilemään. Jos uusille hakijoille alkaisi jakaa enemmänkin kiitoshakuja, joutuisi väistämättä syrjimään niitä, joiden kanssa kuitenkin mukavinta olisi.

Noita ei ehdi normaalina tanssi-iltana kuitenkaan lähes kaikkia hakemaan -mieskään saati nainen sen tunnin tai puolentoista aikana.

Niitä haetaan, jotka kulloisessakin tilanteessa parhaiten tuntuvat soveltuvan, ja joiden kanssa ko. tanssilaji parhaiten sopii yhteen.

Se on lähinnä ajatuksena ihana ja toiminee, jos itse on vieraassa paikassa. Kukaan ei velvoita - ei edes kimppakyytiläisten suomimista.

Humppis kertoikin jo miten asiat ovat. Itse kuorruttaisin asiaa lähinnä alkuaikojen muisteluilla kuinka mielettömän mukava tunne se oli saada jonkun tanssitetun naisen kiitoshaku naisten tunnilla - nimenomaan juuri uudessa paikassa. Mutta sillä kai tässä ollaankin yhä tanssillisella tiellä. ;-)

Kiitoshaku ainakin tarjoaa sen mahdollisuuden, että mikäli tykkäsi miehen hausta ja tanssitetusta kappaleesta, niin on hyvä mahdollisuus tanssia jonkun toisen tyylinen kappele. Esim. mies haki hitaalle valssille ja nainen keksiikin hakea boogielle jne.

Kiitoshaku ei ole mikään velvollisuus, eikä sillä tarvi päätään vaivata. Siinähän menee vaan seuraava tunti pelkkiin kiitoshakuihin, jos pitää kaikki huomioida. Niitä haetaan, joiden kanssa oikeasti halutaan tanssia.