Hieman yli 2 vuotta tuli seurusteltua exän kans, suhde lopetettiin koska hän muuttaa toiselle paikkakunnalle opiskelupaikan takia. Itselläni alkaa lukion viimeinen ja raskas vuosi, joten vuoden verran joutuisimme olemaan "erossa" joka tapauksessa. Kuinka pitkään kestää toipua tämän pituisesta suhteesta? Näemme kyllä aina kun mahdollista, mutta tuntuu silti hyvin ikävältä.. erityisesti kun pitäisi täysillä keskittyä kouluun juuri nyt ja unohtaa kaikki muu.. :/ Onko muilla samankaltaisia kokemuksia?
Eroaminen pitkästä suhteesta
-minä_vain-
141313
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Siis mitä? Lopetatte kahden vuoden suhteen vain koska asutte kohta eri paikkakunnilla? Ei tainnut kummallekaan sitten olla millään tavalla tärkeä suhde. Tuohan on ihan naurettavaa. Estääkö teitä muka joku ylläpitämästä kaukosuhdetta? Ja mitä sitten oikein on tuo "näemme kyllä aina kun mahdollista"?
no ei ollu sitten vahvaa rakkautta teidän suhteessanne, jos ette pysty elämään kaukosuhteessa.. tai sitten se on vaan tyhmyyttä..
...murehtimiseen meneekin sitten koko aika eikä mikään muu onnistu. se on siis kaikki tai ei mitään.. exän ollessa intissä vuoden verran tuli jo kokeiltua miltä tuntuu, kun näkee vain kerran viikossa.. sekin vuoden verran.. (tosin lomilla vähän enemmän.. ) eikä se tuntunut kummastakaan hyvältä. nyt on samanlainen tilanne edessä taas.. ja ehkä myös silloin kun itse menen armeijaan. (?)
jos tunnette olonne paremmaks sinkkuina..
mistä lähtien koulu on ollut rakkautta tärkeämpää?
"erityisesti kun pitäisi täysillä keskittyä kouluun juuri nyt ja unohtaa kaikki muu.. :/"
miten niin unohtaa kaikki muu?! pitää nyt muutakin elämää olla kuin koulu vaikka kuinka lukisi kirjoituksiin tai pääsykokeisiin tai ihan mihin vaan.
Molemmilla on pitkät koulupäivät, joten viikolla emme ehdi millään tapaamaan toisiamme. Viikonloppuisin kyllä, mutta silloinkin on kaikennäköistä muuta menoa, esim. itselläni 3 eri yhdistyksen kokouksia, kilpailuja, hänellä harjoitusohjelmien tekemistä yms. yliopistoon liittyviä ohjelmia. eli näkisimme 2-3 kertaa kuukaudessa.. vuoden ajan. tämä ei mielestäni ole seurustelua, lähinnä vain tapailua.
minulla on samanlainen tilanne, mut en ruppee luovuttamaan. rakkaus on ensimmäisenä omassa tärkeysjärjestyksessä..
..tapaatte pari kertaa kuussa?
tai jopa vaan kerran kuussa...
..mutta sellainen ei kyl toimi meillä. kun viel asutaan eri kaupungeis, kyl lähempääki siis saa seuraa jos siltä tuntuu.. aika turhaa on mun mielestä odottaa jopa 2 vuotta, siinä ajassa ehtii muuttuakin niin paljon.. arvot ja asenteet ainakin.
itekki eri paikkakunnalla.. ite en hae seuraa vaan rakkautta. no jos ei toimi nii ei sitte, kannatti miun yrittää...
..mene niin hyvin kuin teillä.
äläkä natkuta täällä! Asuin eri maissa poikaystäväni kanssa suhteemme kaksi ensimmäistä vuotta. Lopulta teimme kompromissin ja muutimme kolmanteen maahan asuaksemme yhdessä. Tämä merkitsi minulle huonompaan työpaikkaan tyytymistä. En kuitenkaan kadu mitään ja odotus palkittiin.
Toki olet nuorempi kuin minä. Kuulostaa siltä, että kumppanisi ei todellakaan ole oikea sinulle. Sydämen asioita kun ei voi ajatella rationaalisesti. Opiskelusi ja kerhosi menevät kumppanisi edelle. Tulevaisuutesi tuntuu merkitsevän sinulle pelkästään hyvän opiskelupaikan saantia. Et ole kypsä parisuhteeseen, joten suosittelen deittailemaan ja kehittämään itseäsi. Ehkä joku päivä olet valmis laittamaan toisen ihmisen itsesi edelle.