17v ja 29 v...

Kyllä sun kannattas keskustella kaverisi kanssa asiasta tässä vaiheessa, kaverisi ja itsesi vuoksi.

Niin minäkin aikoinaan luulin, ettei äitini hyväksy, varsinkin kun oli uskovaa sorttia. Mutta asian kerrottuani, hän ei ollut moksiskaan ja nykyään kun menen häntä katsomaan ja kaverini ei ole mukana, on eka kysymys etteikö Matti tullutkaan?

Ihastun itsekin vanhempiin miehiin lähes pelkästään. Ja koska olen kovin arka, ajattelen myös paljon mitä sosiaalisia paineita se tuo mukanaan. On vaikea kertoa jopa lähimmille ystäville, että pidän miehestä joka on yli 10v minua vanhempi. Olisi toki helpompaa seurustella samanikäisen kanssa, ainakin jos ajattelee miten ulkomaailma siihen suhtautuu. Mutta rakkaussuhde on kahden ihmisen välinen asia. Pidän itse ainakin sitä tärkeämpänä, että löydän itselle tärkeän ihmisen, oli hän minkä ikäinen tahansa. Vaikka arkailenkin paljon, niin yritän parhaani mukaan ajatella että se rakkaus on tärkeintä, eikä se mitä muuta ajttelevat. Onnistun siinä vaihtelevasti.

Mutta kuten aiemmassa viestissä sanottiin, on parempi ottaa asia esille mahdollisimman ajoissa. Välillä on vaikea puhua suoraan, mutta kannattaa ajatella minkälaista tuskaa se tuottaa myöhemmin kun ollaan jo pidemmällä. Sanot suoraan, että olet epävarma.

Tuohon pohdintaasi, että löydätkö "paremman" ja samanikäisen jossain vaiheessa.. Jos ajatellaan ihan järkeillen, niin maailmassa (ja pelkästään Suomessa) on niin paljon vaihtoehtoja, että on aina suurempi mahdollisuus löytää joku paremmin yhteensopiva. Toiset hyppii suhteesta toiseen uuden perässä ja toiset pysyvät lojaaleina kumppanilleen elämänsä koko ajan. Olisipa elämä niin mustavalkoista että olisi juuri 2 vaihtehtoa elämässä mutta kun ei ole. Kyllä sen huomaa sitten suhteessa ollessa, että onko oikeasti rakastunut kumppaniinsa vai ei. Silloin tuommoset uudet ihastukset ovat ohimeneviä ja on henkilöstä kiinni tekeekö syrjähypyn vai ei.

Itse kuulun siihen koulukuntaan, että kun kerran kunnolla rakastuu, niin ei pienet ihastukset suhdetta hetkauta. Ihastumisille en voi itse ainakaan mitään (kenties niin nuori vielä), mutta pettämistä en siedä ja se katkaisee suhteen.

Mutta niin, mitään fiksua en osaa neuvoa, mutta itse tuossa tilanteessa pohtisin mitä mieltä olen syvimmälläni ja juttelisin siitä kumppanini kanssa. Se on varmaa, että suhde ei tule toimimaan pitkään ilman kommunikointia. Älä pidä noita tunteita sisälläsi. Ole kypsä.