Kevättäni ravisteli kun tajusin olevani todella ihastunut toiseen naiseen. Tällä palstalla sain purettua kuohuntaa hieman, ja totesin tilanteen mahdottomuuden vuoksi pyrkiväni kuluttamaan ihastumisen loppuun mielikuvitukseni avulla. Paitsi ihastumisen tunnetta (joka on parhaimmillaan ollut todella ihana tunne pitkästä aikaa!) olen kesän aikana pyöritellyt mielessäni myös omaa seksuaalisuuttani. Tajuan nyt, että bi-seksuaalisuuteni on ollut selvää aina, mutta jostain syystä olen vältellyt ja vähätellyt asiaa vaikka muutoin koenkin olevani sinut itseni kanssa. Mietin vain, miksi piti mennä näin kauan ja tilanteen olla tämä, ennenkuin aloin asiaa käsitellä. Kohtalonuskoisuuteni auttaa minua hyväksymään valintani, enkä kyllä voi sanoa olevani elämääni tyytymätön, mietin vain kuinka tästä eteenpäin. Jos jätän asian sikseen, tuntuuko minusta aina että olen tavallaan työntänyt syrjään osan minuudestani... Olen tutkinut vertaistukiryhmien mahdollisuutta, en vain ole varma, olisiko siellä sijaa minulle, tuntuisiko se hyvältä (minulla ei ole kokemusta osallistumisesta minkäänlaisiin vertaisryhmiin) ja mitä minä siellä sanoisin!
En halua teoillani aiheuttaa mielipahaa kenellekkään, haluan vain pystyä hyväksymään itseni ja tunteeni ja saada kanavan purkaa ajatuksiani ihmisten kanssa, jotka tietävät mistä puhun. Koen saaneeni itseeni lisää.
Ihastumiseeni palatakseni voin kertoa, että loppuunkuluttaminen ei ole keino päästä siitä eroon, mutta kuten jo sanoin, ymmärrän tilanteen mahdottomuuden, enkä halua loukata ketään.
En halua teoillani aiheuttaa mielipahaa kenellekkään, haluan vain pystyä hyväksymään itseni ja tunteeni ja saada kanavan purkaa ajatuksiani ihmisten kanssa, jotka tietävät mistä puhun. Koen saaneeni itseeni lisää.
Ihastumiseeni palatakseni voin kertoa, että loppuunkuluttaminen ei ole keino päästä siitä eroon, mutta kuten jo sanoin, ymmärrän tilanteen mahdottomuuden, enkä halua loukata ketään.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Naisista. 35v.NYT Keväällä ihastuin ja rakastuin naiseen ensimmäistä kertaa toden teolla.Se oli ihana tunne..enkä kadu päivääkään.Tein vaan sen virheen, että menin kertoon tunteistani tälle naiselle ja kaikki loppui siihen...Hyväksyn itseni ja tunteeni...EN vois kuvitellakkaan, että olisin miehen kans. Naisen kanssa on, niin tunteellista, hellää ja ihanaa...NYT vaan odottelen ihmistä sitä oikeaa...Jolle saan antaa kaiken tämän hellyyden ja tunteeni. Toivon, että uskallat rohkeasti elää asian kanssa...
"Ihastumiseeni palatakseni voin kertoa, että loppuunkuluttaminen ei ole keino päästä siitä eroon, mutta kuten jo sanoin, ymmärrän tilanteen mahdottomuuden, enkä halua loukata ketään"
Juuri näin minäkin ajattelen. Olen vielä luullut, että olen ainoa, joka on tässä tilanteessa. En ole des nuori. Koskaan en pysty tunteistani kertomaan, vaikka olen olevinani havainnut hänessäkin tunteita. Ketään en halua loukata.
todella ihanaa, kun on olemassa tällainen väylä purkaa näitä tuntemuksia ja saada tietää, että ei ole yksin maailmassa.
minä olen aivan tuore tämän suomi24 bi-keskustelun lukija/kirjoittaja.
voi, niin kovin syvältä ymmärsin kirjoittamaasi. miten niin monasti tunteemme jäävät kuin irralleen leijailemaan...ilman, että ne tavoittavat kohdettaan.
miten monasti minäkin olen ollut rakastunut heteronaiseen, kertonutkin tämän ja sitten saanut selitellä ja auttaa tätä heteronaista kestämään ihastustani.
toki monet heistä ovat pitäneet minusta ja olen varmasti onnistunut hivelemään heidän narsismiaan, terapoimaan heitä parisuhdeongelmissaan miehen kanssa, hoitamaan heidän lapsiaan, auttamaan heitä taloustöissä ja jokunen heistä on humalassa rakastellutkin kanssani....
kaikkea tätä vain siksi, että saisin kokea palan läheisyyttä...
...minä, väline, välineellistetty lapsuudessani, hyväksikäytetty.monen heteronaisen mielestä suloinen, kiltti...,?
tilanteessa nyt niin mahdotonta oli. Onko hän vaikka naimisissa ja tilanne näinollen toivoton. Vai etkö vain usko toisen tuntevan samoin....