Illalla portailla seison
aurinko alkaa laskea mailleen
taivas tulenkirjava
päivä jo tummentunut
tuulen hiljainen henkäys
onko ihanampaa hetkeä kuin
illan viimeinen hetki
ja hiljaisuus...
Mietin
siellä jossain toinen ihminen
katsoo myös
samaa auringonlaskua
ihallen ja hiljaisuutta kuunnellen
tämä hetki yhdistää
vaikka en sitä toista tietäisikään
mutta tiedän että jossain
on toinen samanlainen
samansieluinen....
Ei väliä onko tumma, vaalea
sillä tämä hetki on molemmille yhteinen...
aurinko alkaa laskea mailleen
taivas tulenkirjava
päivä jo tummentunut
tuulen hiljainen henkäys
onko ihanampaa hetkeä kuin
illan viimeinen hetki
ja hiljaisuus...
Mietin
siellä jossain toinen ihminen
katsoo myös
samaa auringonlaskua
ihallen ja hiljaisuutta kuunnellen
tämä hetki yhdistää
vaikka en sitä toista tietäisikään
mutta tiedän että jossain
on toinen samanlainen
samansieluinen....
Ei väliä onko tumma, vaalea
sillä tämä hetki on molemmille yhteinen...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tulisin mielelläni
sinun portaillesi.
Istuttaisiin vieretysten
kahvimukit kourassa.
Annettaisiin auringon laskea
ja tuulen tuutia.
Katsos minun portailtani
näkyy vain pelkkää pimeää.
kaikki värit siis olivat mustassa !
kerro mikä painaa? anna tulla ,mitä
*perkäämistä hymyssä on, hyvä ihminen olet aika kiva ihminen ja mukava kamu.
*miksi tekisit liiaksi, ole itsellesi armollinen ja t e e vähän mukavammaksi olosi, lepää syö ja juo
eläkä unohda että huomineen aikanaan tulee, mut murehtimalla et lisää mitään siihen maatuu mihhin kaatuu,. lähe myös liikkeelle, kivasti sitten kun jaksat vaikka kävelykeppi mukanas.
* täällä on paljon katsottavaa, ota asenne ettei mitään vaikka elämässä on monenlaista muutakin mitä ymmärrät, ja olet iloitseva kun voit olla oma itsesi juuri sinä siinä
nyt ja
tätä tarkoitusta varten, sinusta joku pitää!
*,mikä saa sinut uskomaan masentavia asioita,
onhan monta muutakin synonyymia lepäämiselle?
aloitettan vaikka haaveesta ?= kertoisit mitä haet
kun tuon koivun takaa paistaa liiankin kirkas aurinko en muista että jollakin on vain muuri; karkea ja kivinen talon seinä, mutta
ostakaamme yksi riisuttu ruusu.pitkässä varressa se keltainen, ja olkaamme sitä kohti hetken, niin kaunista kuin onkin kerrannaisuus, siitä tuoksusta aitojen aistimusten jakamisesta tulee sydämellien turhautuminen,
JOS SANOIT EN VIITSI ,tuon sinulle kupin kahvia ja toisen ja katson syvään silmiisi, emme puhu, anna ajan olla, se ei jätätä. olen kanssasi vain
OLET SINÄ IHANA: ihan kiva päivä!
tule.
SUONETTE, minun kertoa kiitollisuuteni, hyväksyt tätä
omana ajatuksena tuosta,miten se vaikuttaa.
vanhetessa unohtaa sen oikeastaan aidoista aidoimman nuoruuteenko kuuluneen , viisautta tai ei mutta niin aidosti sanoissa tuhansina kipinöinä taitavasti taivaantuuliin, kenelle tai
milloin se jää salaiseen kohtalon tähtikarttaan mutta on pääasia että sielu joka lepää toivoo,
"lintu maan vankina kun huutaa" saa siivet!
olkoonkin taidetta, mutta silti aitoa tuota. halulla panostetun tiivistetyn
alkuperäisen kaihon pakkautuneen tunteen; jossakin.,..jossakin
jotakin kohti mutta tässä ,minä herään ja olen!
ei kauniinpaa
tunneta siitä
miten
elämä ottaa!